Järkyttävää puoskarointia

Ei myöskään mt sairaat ole mitään sekopäitä. Vaan usein tuntevat kovaa ahdistusta ja paniikki häiriöitä , sille eivät voi mitään ,koska autonoominen hermosto ei ole yhteydessä tahtoon. Joten aika yksinkertaisia selityksiä ja kun puhutaan hulluista niin ei edes kannat kommetoida, sellainen ihminen ei tiedä mitään näistä sairauksista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei myöskään mt sairaat ole mitään sekopäitä. Vaan usein tuntevat kovaa ahdistusta ja paniikki häiriöitä , sille eivät voi mitään ,koska autonoominen hermosto ei ole yhteydessä tahtoon. Joten aika yksinkertaisia selityksiä ja kun puhutaan hulluista niin ei edes kannat kommetoida, sellainen ihminen ei tiedä mitään näistä sairauksista.

Lue lisää

Mutta onhan se JÄRKYTTÄVÄÄ miten huono suomen huoltosuhde on, valitetaan ahdistuksesta ja siitä että ei haluta syödä lääkkeitä, vaikka reipas työnteko parantaisi molemmat vaivat.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta onhan se JÄRKYTTÄVÄÄ miten huono suomen huoltosuhde on, valitetaan ahdistuksesta ja siitä että ei haluta syödä lääkkeitä, vaikka reipas työnteko parantaisi molemmat vaivat.

Lue lisää

Aiis ainulla ei ole omakohtaista kokemusta mitä esim syvä masennus on silloin ei pahemmasti pysty edes kävelemään asunnossaan . Ävaan lääkehoito aloitetaan joka lievittää oireita niin että potilas tuntee että vaiv helpottuu. Aitten on sairauksia joissa on syötävä lääkkeitä lopun elämää. Ihme valittelua lääkkeistä kun minä tunnen potilaita joille on alkanut uusi elämä lääkkeiden myötä . Mitä apua nämä potilaat oikein odottavat joille ei lääkkeet kelpaa ennakko luulojen vuoksi

Ei lääkäreille ja hoitajille tule mieleen, miksi niitä lääkkeitä ei haluta syödä. Ne ovat järkyttäviä lääkkeitä.

Köyhät eivät osaa sanoa oikeita sanoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ei lääkäreille ja hoitajille tule mieleen, miksi niitä lääkkeitä ei haluta syödä. Ne ovat järkyttäviä lääkkeitä.

En tiedä mitä lääkkeitä ainulle on tarjottu jos ne ivat järkyttäviä, sillä ne potilaan joita minä olen kohdannut eivät sano siten . Moni akitsofenikko on hyvillään saadessaan lääkkeet ja sanoo että ne auttavat. Jos ne nyt ei suomipoikaan auta niin sillehän ei voi mitään.
Niin että ihmiset jotka voivat hyvin huonosti saavat avun lääkkeiden avulla. Millaista hoitoa sinä sitten ehdottelet onko sellaista hoitoa olemassakaan.
Ei skitsofreniaan mikään puheterapia auta jos nyt kuvittelit niin. Joten ihme sinänsä että näitä ennakkoluuloisia riittää aina vaan . Miksi muissa maissa samat lääkkeet auttavat. Juu siksi kun siellä ei kielletä sairautta eikä olla ennakkoluuloisia lääkitystä kohtaa.
Tavikset kuvittelevat sairaustensa myötä usein; että lääkkeet ovat myrkkyä, sillä ajattelutavalla on sitten tavallinen särkylääkekkin myrkkyä sairaus se on joka tekee ihmisen huonoksi , eikä lääkkeet.ja joka lääkityksen alussa on vaihe jolloin ei ihminen voi hyvin

Anonyymi kirjoitti:

Köyhät eivät osaa sanoa oikeita sanoja.

Köyhät ei osaa tehdä töitä.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä mitä lääkkeitä ainulle on tarjottu jos ne ivat järkyttäviä, sillä ne potilaan joita minä olen kohdannut eivät sano siten . Moni akitsofenikko on hyvillään saadessaan lääkkeet ja sanoo että ne auttavat. Jos ne nyt ei suomipoikaan auta niin sillehän ei voi mitään.
Niin että ihmiset jotka voivat hyvin huonosti saavat avun lääkkeiden avulla. Millaista hoitoa sinä sitten ehdottelet onko sellaista hoitoa olemassakaan.
Ei skitsofreniaan mikään puheterapia auta jos nyt kuvittelit niin. Joten ihme sinänsä että näitä ennakkoluuloisia riittää aina vaan . Miksi muissa maissa samat lääkkeet auttavat. Juu siksi kun siellä ei kielletä sairautta eikä olla ennakkoluuloisia lääkitystä kohtaa.
Tavikset kuvittelevat sairaustensa myötä usein; että lääkkeet ovat myrkkyä, sillä ajattelutavalla on sitten tavallinen särkylääkekkin myrkkyä sairaus se on joka tekee ihmisen huonoksi , eikä lääkkeet.ja joka lääkityksen alussa on vaihe jolloin ei ihminen voi hyvin

Lue lisää

Yli 20 vuotta erilaisia psyykelääkkeitä käyttäneenä koin valaistumisen, jossa aloin kyseenalaistaa tiettyjä psykiatriaan liitettyjä asioita, kuten että 1. hoidon olennainen kulmakivi on lääkitys. Ja joidenkin kohdalla koko loppuelämän kestävä sellainen.

2. muuta hoitoa ei esim skitsofreniadiagnoosin saaneille anneta ja tarjota, kuin diagnosointi, avohoito ja lääkkeet. Be satisfied. Eli suurinpiirtein suomennettuna, tyydy siihen, tai ole tyytyväinen. Vaikka kyseiset lääkkeet olisivatko vieneet sinulta työ ja toimintakyvyn. Tai nukkuisit päivässä sen 12 h, ja olo olisi vetämätön koko loppupäivän.

3. Oireiden taustalla olevia syitä ei koskaan selvitellä, elämässä tapahtuneita asioita, mitkä ovat olosuhteesi, tai mikä on elämäntilanteesi. Olet hoitotaholle vain kävelevä mt-potilas, ja käytännössä vain se sairautesi. Mikään muu sinuun liittyvä ei heitä kiinnosta. Ei se, millainen olet persoonana, mistä olet kiinnostunut, mitä harrastat tms. Mutta nämä edellä kuvatut asiat ovat vain yksiä esimerkkejä.

4. Jo ensi hetkestä alkaen, kun olet kävellyt, tai päätynyt psykiatrian akuuttiosastolle, olet käytännössä leimattu pysyvästi terveydenhuollon silmissä, jatkossakin, kun asioit myöhemmin minkä tahansa somaattisenkin vaivan, oireen, tai sairauden takia. Varaudi siihen, että sinua kohdellaan aina psyykkisesti sairaana, ja kaikkia sanomiasi asioita voidaan epäillä. Etkä välttämättä tule saamaan osaksesi asiallista kohtelua, tai tarvittavia tutkimuksia eri sairauksien poissulkemiseksi, tai oikean hoidon saamiseksi.

5. Kannattaa ottaa selvää, ennen kuin lähtee hakemaan apua ongelmiinsa psykiatriselta puolelta, että mihin psykiatria pohjautuu ja millaista se heidän tarjoamansa hoito yleensä on. Yleensä oireiden taustalla olevat asiat eivät kiinnosta hoitotahoa. Vaan kaikki oireet nähdään todisteena aivokemian häiriöistä ja psyykkisista sairauksista. Johon määrätään avuksi ja hoidoksi lähes systemaattisesti psyykelääkkeitä. Kannattaa myös ottaa selvää lääkkeiden haittavaikutuksista, jotta ei sitten ylläty, jos ja kun ne alkavat aiheuttaa niitä. Pahimmillaan psyykelääkkeet, etenkin neuroleptit aiheuttavat metabolista oireyhtymää, diabetestä, sydän ja verisuonitauteja, infarkteja, neurologisia ja kognitiivisia ongelmia, etenkin pitkäaikaisesti käytettynä. Masennuslääkkeet aiheuttavat joillekin itsetuhoisuuden kasvavaa pahenemista, ongelmia seksuaalisiin toimintakykyihin, aiheuttaen impotenssia, tai orgasmikyvyttömyyttä.

Toisinsanoen psyykelääkkeet, etenkin neuroleptit aiheuttavat käyttäjilleen uusia, lisäsairauksia.

Neuroleptit vähentävät elinikää ja aiheuttavat suuriannoksisina, tai liian pitkään käytettynä ennenaikaista sairastumista muistisairauksiin.

Kannattaako siis käyttää psyykelääkkeitä? Niillä ei korjata, paranneta, tai hoideta oireiden taustalla olevia syitä.

Anonyymi kirjoitti:

Köyhät ei osaa tehdä töitä.

"Miksi muissa maissa samat lääkkeet auttavat. Juu siksi kun siellä ei kielletä sairautta eikä olla ennakkoluuloisia lääkitystä kohtaa."

Mitä ihmettä sinä sönkötät?

Anonyymi kirjoitti:

Yli 20 vuotta erilaisia psyykelääkkeitä käyttäneenä koin valaistumisen, jossa aloin kyseenalaistaa tiettyjä psykiatriaan liitettyjä asioita, kuten että 1. hoidon olennainen kulmakivi on lääkitys. Ja joidenkin kohdalla koko loppuelämän kestävä sellainen.

2. muuta hoitoa ei esim skitsofreniadiagnoosin saaneille anneta ja tarjota, kuin diagnosointi, avohoito ja lääkkeet. Be satisfied. Eli suurinpiirtein suomennettuna, tyydy siihen, tai ole tyytyväinen. Vaikka kyseiset lääkkeet olisivatko vieneet sinulta työ ja toimintakyvyn. Tai nukkuisit päivässä sen 12 h, ja olo olisi vetämätön koko loppupäivän.

3. Oireiden taustalla olevia syitä ei koskaan selvitellä, elämässä tapahtuneita asioita, mitkä ovat olosuhteesi, tai mikä on elämäntilanteesi. Olet hoitotaholle vain kävelevä mt-potilas, ja käytännössä vain se sairautesi. Mikään muu sinuun liittyvä ei heitä kiinnosta. Ei se, millainen olet persoonana, mistä olet kiinnostunut, mitä harrastat tms. Mutta nämä edellä kuvatut asiat ovat vain yksiä esimerkkejä.

4. Jo ensi hetkestä alkaen, kun olet kävellyt, tai päätynyt psykiatrian akuuttiosastolle, olet käytännössä leimattu pysyvästi terveydenhuollon silmissä, jatkossakin, kun asioit myöhemmin minkä tahansa somaattisenkin vaivan, oireen, tai sairauden takia. Varaudi siihen, että sinua kohdellaan aina psyykkisesti sairaana, ja kaikkia sanomiasi asioita voidaan epäillä. Etkä välttämättä tule saamaan osaksesi asiallista kohtelua, tai tarvittavia tutkimuksia eri sairauksien poissulkemiseksi, tai oikean hoidon saamiseksi.

5. Kannattaa ottaa selvää, ennen kuin lähtee hakemaan apua ongelmiinsa psykiatriselta puolelta, että mihin psykiatria pohjautuu ja millaista se heidän tarjoamansa hoito yleensä on. Yleensä oireiden taustalla olevat asiat eivät kiinnosta hoitotahoa. Vaan kaikki oireet nähdään todisteena aivokemian häiriöistä ja psyykkisista sairauksista. Johon määrätään avuksi ja hoidoksi lähes systemaattisesti psyykelääkkeitä. Kannattaa myös ottaa selvää lääkkeiden haittavaikutuksista, jotta ei sitten ylläty, jos ja kun ne alkavat aiheuttaa niitä. Pahimmillaan psyykelääkkeet, etenkin neuroleptit aiheuttavat metabolista oireyhtymää, diabetestä, sydän ja verisuonitauteja, infarkteja, neurologisia ja kognitiivisia ongelmia, etenkin pitkäaikaisesti käytettynä. Masennuslääkkeet aiheuttavat joillekin itsetuhoisuuden kasvavaa pahenemista, ongelmia seksuaalisiin toimintakykyihin, aiheuttaen impotenssia, tai orgasmikyvyttömyyttä.

Toisinsanoen psyykelääkkeet, etenkin neuroleptit aiheuttavat käyttäjilleen uusia, lisäsairauksia.

Neuroleptit vähentävät elinikää ja aiheuttavat suuriannoksisina, tai liian pitkään käytettynä ennenaikaista sairastumista muistisairauksiin.

Kannattaako siis käyttää psyykelääkkeitä? Niillä ei korjata, paranneta, tai hoideta oireiden taustalla olevia syitä.

Lue lisää

Edelliseen tarpeellinen lisäys: Kohta 4. Siis, jos sinulle annetaan jokin tietty psykoosiin liitetty diagnoosi, niin sen jälkeen olet pysyvästi leimattu kaikkien muidenkin terveystahojen silmissä, tai muissa yksiköissä toimivien edessä. Tästä ilmiöstä vain harvemmin puhutaan mediassa, tai tuodaan tätä ikävää tosiasiaa esille, että mt-diagnoosi vaikuttaa kaikkeen myöhempäänkin asiointiin esim. päivystyksessä.

Anonyymi kirjoitti:

Yli 20 vuotta erilaisia psyykelääkkeitä käyttäneenä koin valaistumisen, jossa aloin kyseenalaistaa tiettyjä psykiatriaan liitettyjä asioita, kuten että 1. hoidon olennainen kulmakivi on lääkitys. Ja joidenkin kohdalla koko loppuelämän kestävä sellainen.

2. muuta hoitoa ei esim skitsofreniadiagnoosin saaneille anneta ja tarjota, kuin diagnosointi, avohoito ja lääkkeet. Be satisfied. Eli suurinpiirtein suomennettuna, tyydy siihen, tai ole tyytyväinen. Vaikka kyseiset lääkkeet olisivatko vieneet sinulta työ ja toimintakyvyn. Tai nukkuisit päivässä sen 12 h, ja olo olisi vetämätön koko loppupäivän.

3. Oireiden taustalla olevia syitä ei koskaan selvitellä, elämässä tapahtuneita asioita, mitkä ovat olosuhteesi, tai mikä on elämäntilanteesi. Olet hoitotaholle vain kävelevä mt-potilas, ja käytännössä vain se sairautesi. Mikään muu sinuun liittyvä ei heitä kiinnosta. Ei se, millainen olet persoonana, mistä olet kiinnostunut, mitä harrastat tms. Mutta nämä edellä kuvatut asiat ovat vain yksiä esimerkkejä.

4. Jo ensi hetkestä alkaen, kun olet kävellyt, tai päätynyt psykiatrian akuuttiosastolle, olet käytännössä leimattu pysyvästi terveydenhuollon silmissä, jatkossakin, kun asioit myöhemmin minkä tahansa somaattisenkin vaivan, oireen, tai sairauden takia. Varaudi siihen, että sinua kohdellaan aina psyykkisesti sairaana, ja kaikkia sanomiasi asioita voidaan epäillä. Etkä välttämättä tule saamaan osaksesi asiallista kohtelua, tai tarvittavia tutkimuksia eri sairauksien poissulkemiseksi, tai oikean hoidon saamiseksi.

5. Kannattaa ottaa selvää, ennen kuin lähtee hakemaan apua ongelmiinsa psykiatriselta puolelta, että mihin psykiatria pohjautuu ja millaista se heidän tarjoamansa hoito yleensä on. Yleensä oireiden taustalla olevat asiat eivät kiinnosta hoitotahoa. Vaan kaikki oireet nähdään todisteena aivokemian häiriöistä ja psyykkisista sairauksista. Johon määrätään avuksi ja hoidoksi lähes systemaattisesti psyykelääkkeitä. Kannattaa myös ottaa selvää lääkkeiden haittavaikutuksista, jotta ei sitten ylläty, jos ja kun ne alkavat aiheuttaa niitä. Pahimmillaan psyykelääkkeet, etenkin neuroleptit aiheuttavat metabolista oireyhtymää, diabetestä, sydän ja verisuonitauteja, infarkteja, neurologisia ja kognitiivisia ongelmia, etenkin pitkäaikaisesti käytettynä. Masennuslääkkeet aiheuttavat joillekin itsetuhoisuuden kasvavaa pahenemista, ongelmia seksuaalisiin toimintakykyihin, aiheuttaen impotenssia, tai orgasmikyvyttömyyttä.

Toisinsanoen psyykelääkkeet, etenkin neuroleptit aiheuttavat käyttäjilleen uusia, lisäsairauksia.

Neuroleptit vähentävät elinikää ja aiheuttavat suuriannoksisina, tai liian pitkään käytettynä ennenaikaista sairastumista muistisairauksiin.

Kannattaako siis käyttää psyykelääkkeitä? Niillä ei korjata, paranneta, tai hoideta oireiden taustalla olevia syitä.

Lue lisää

Sinä varmaan tiedät oireittesi taustalla olevat syyt, eikö totta. Korjaa tilanteesi tai opi elämään syittesi kanssa! Ei lääketiede pysty sinun syitäsi poistamaan eikä menneisyyttäsi muuttamaan.

Sinun elämä on sinun elämä, tee siitä sellainen kuin haluat! Kukaan muu ei sinun elämää voi korjata kuin sinä itse. Ymmärrätkö? Lääketiede voi tarjota vain lääkkeitä avuksi. Ota tai jätä!

Ja toinen hoitaja sanoo ettei niin ole asia

Anonyymi kirjoitti:

Sinä varmaan tiedät oireittesi taustalla olevat syyt, eikö totta. Korjaa tilanteesi tai opi elämään syittesi kanssa! Ei lääketiede pysty sinun syitäsi poistamaan eikä menneisyyttäsi muuttamaan.

Sinun elämä on sinun elämä, tee siitä sellainen kuin haluat! Kukaan muu ei sinun elämää voi korjata kuin sinä itse. Ymmärrätkö? Lääketiede voi tarjota vain lääkkeitä avuksi. Ota tai jätä!

Lue lisää

Perusongelma onkin siinä, että noin 80, tai ehkä jopa 90%: lla niistä ihmisistä, jotka hakeutuvat terveydenhuoltoon, kertovat ahdistuneisuudestaan, masennusoireista, tai psykoottisista oireista lähetetään psykalle. Ja silti heidän oireidensa taustalla on syitä, joita ei selvitetä, eikä niistä edes ole kukaan terveydenhuollossa toimiva kiinnostunut. Suurin osa heistä saa itselleen jonkin psykiatrisen diagnoosin ja lääkemääräyksen. Että miksikö? Siksi, koska heidät on koulutettu ajattelemaan kaikkea vain sairausvinkkelistä. Heidän täytyy etsiä ja "löytää" jokin kaiken oireilun selittävä diagnoosi ja kas kummaa, heillä ole mitään muuta ratkaisua ongelmiin, kuin lääkkeet. Psykiatria pohjautuu sairauskeskeiseen ajatteluun aivan liikaa. Lääkkeet eivät ole mikään taikasauva, jolla elämässä olevat ongelmat katoavat, kuin hokkuspokkus. Tässä piilee monen, niin asiakkaana, kuin alalla olevien ajatusvirhe.

Olen aika lailla varma siitä, että suurimmalle osalle kaikista niistä, jotka saavat lähetteen ja päätyvät osastojaksoille ja saavat itselleen mt-diagnoosin olisivat hoidettavissa muilla, eli aivan lääkkeettömillä keinoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Perusongelma onkin siinä, että noin 80, tai ehkä jopa 90%: lla niistä ihmisistä, jotka hakeutuvat terveydenhuoltoon, kertovat ahdistuneisuudestaan, masennusoireista, tai psykoottisista oireista lähetetään psykalle. Ja silti heidän oireidensa taustalla on syitä, joita ei selvitetä, eikä niistä edes ole kukaan terveydenhuollossa toimiva kiinnostunut. Suurin osa heistä saa itselleen jonkin psykiatrisen diagnoosin ja lääkemääräyksen. Että miksikö? Siksi, koska heidät on koulutettu ajattelemaan kaikkea vain sairausvinkkelistä. Heidän täytyy etsiä ja "löytää" jokin kaiken oireilun selittävä diagnoosi ja kas kummaa, heillä ole mitään muuta ratkaisua ongelmiin, kuin lääkkeet. Psykiatria pohjautuu sairauskeskeiseen ajatteluun aivan liikaa. Lääkkeet eivät ole mikään taikasauva, jolla elämässä olevat ongelmat katoavat, kuin hokkuspokkus. Tässä piilee monen, niin asiakkaana, kuin alalla olevien ajatusvirhe.

Olen aika lailla varma siitä, että suurimmalle osalle kaikista niistä, jotka saavat lähetteen ja päätyvät osastojaksoille ja saavat itselleen mt-diagnoosin olisivat hoidettavissa muilla, eli aivan lääkkeettömillä keinoilla.

Lue lisää

Montako ihmistä olet hoitanut lääkkeillä tai ilman, kun niin olet varma?

Työ on lääkettä, sen annoskokoa voisi reilusti kasvattaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja toinen hoitaja sanoo ettei niin ole asia

Työ on lääkettä. Milloin viimeksi määräsit tätä potilaallesi?

Anonyymi kirjoitti:

Perusongelma onkin siinä, että noin 80, tai ehkä jopa 90%: lla niistä ihmisistä, jotka hakeutuvat terveydenhuoltoon, kertovat ahdistuneisuudestaan, masennusoireista, tai psykoottisista oireista lähetetään psykalle. Ja silti heidän oireidensa taustalla on syitä, joita ei selvitetä, eikä niistä edes ole kukaan terveydenhuollossa toimiva kiinnostunut. Suurin osa heistä saa itselleen jonkin psykiatrisen diagnoosin ja lääkemääräyksen. Että miksikö? Siksi, koska heidät on koulutettu ajattelemaan kaikkea vain sairausvinkkelistä. Heidän täytyy etsiä ja "löytää" jokin kaiken oireilun selittävä diagnoosi ja kas kummaa, heillä ole mitään muuta ratkaisua ongelmiin, kuin lääkkeet. Psykiatria pohjautuu sairauskeskeiseen ajatteluun aivan liikaa. Lääkkeet eivät ole mikään taikasauva, jolla elämässä olevat ongelmat katoavat, kuin hokkuspokkus. Tässä piilee monen, niin asiakkaana, kuin alalla olevien ajatusvirhe.

Olen aika lailla varma siitä, että suurimmalle osalle kaikista niistä, jotka saavat lähetteen ja päätyvät osastojaksoille ja saavat itselleen mt-diagnoosin olisivat hoidettavissa muilla, eli aivan lääkkeettömillä keinoilla.

Lue lisää

Edelliseen tekstiin vielä pieni lisäys, tai selvennys, monet mt-oireiksi tulkitut ja luonnehditut oireet, kuten ahdistus ja masennus tulevat omassa elämässä vaikeiksi koetuista asioista, olosuhteista, tapahtumista, tai tilanteista. Koska psykiatria tulkitsee ja pitää jokaista kohtaamaansa potilasta mahdollisuutena antaa hänelle jokin diagnoosi, joka sopii oireisiin, ei nähdä, tai ymmärretä olosuhteiden tai tapahtumien roolia potilaan elämässä, niin tästä syystä medikalisaatio on päässyt syntymään. Kaikki ihmisen luonnollisetkin reaktiot, olivat ne tunne, tai mitä tahansa psyykkisiä reaktioita, tulkitaan psykiatriassa psyykkisinä ongelmina ja sairauksina, joita heidän mielestään pitää lääkitä. Psykiatria pohjaa käyttämänsä hoitokeinot, asenteet ja potilaiden kohtelun sairauskeskeiseen ajatteluun. Mikä on suuri valuvika psykiatriassa. Jos hoito pohjautuisi ongelmien ratkaisukeskeisyyteen, ja keskusteluun, näillä keinoilla saavutettaisiin huomattavasti paremmat, ihmistä sairaaksi leimaamattomat tulokset.

Olen aika lailla varma siitä, että suurin osa mt-diagnoosin saaneista eivät ole varsinaisesti psyykkisesti sairaita, vaan he oireilevat elämässään olevista vaikeuksista.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä mitä lääkkeitä ainulle on tarjottu jos ne ivat järkyttäviä, sillä ne potilaan joita minä olen kohdannut eivät sano siten . Moni akitsofenikko on hyvillään saadessaan lääkkeet ja sanoo että ne auttavat. Jos ne nyt ei suomipoikaan auta niin sillehän ei voi mitään.
Niin että ihmiset jotka voivat hyvin huonosti saavat avun lääkkeiden avulla. Millaista hoitoa sinä sitten ehdottelet onko sellaista hoitoa olemassakaan.
Ei skitsofreniaan mikään puheterapia auta jos nyt kuvittelit niin. Joten ihme sinänsä että näitä ennakkoluuloisia riittää aina vaan . Miksi muissa maissa samat lääkkeet auttavat. Juu siksi kun siellä ei kielletä sairautta eikä olla ennakkoluuloisia lääkitystä kohtaa.
Tavikset kuvittelevat sairaustensa myötä usein; että lääkkeet ovat myrkkyä, sillä ajattelutavalla on sitten tavallinen särkylääkekkin myrkkyä sairaus se on joka tekee ihmisen huonoksi , eikä lääkkeet.ja joka lääkityksen alussa on vaihe jolloin ei ihminen voi hyvin

Lue lisää

Miksi muissa maissa olisi eri tavalla ajattelevia ja suhtautuvia ihmisiä ?
Eiköhän jokaisesta maasta löydy kaikenlaista.
Aika jännä, kun aina sanotaan, että ei muualla. Ihan samaa se on joka paikassa, ihmisestä se on ainoastaan kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

Yli 20 vuotta erilaisia psyykelääkkeitä käyttäneenä koin valaistumisen, jossa aloin kyseenalaistaa tiettyjä psykiatriaan liitettyjä asioita, kuten että 1. hoidon olennainen kulmakivi on lääkitys. Ja joidenkin kohdalla koko loppuelämän kestävä sellainen.

2. muuta hoitoa ei esim skitsofreniadiagnoosin saaneille anneta ja tarjota, kuin diagnosointi, avohoito ja lääkkeet. Be satisfied. Eli suurinpiirtein suomennettuna, tyydy siihen, tai ole tyytyväinen. Vaikka kyseiset lääkkeet olisivatko vieneet sinulta työ ja toimintakyvyn. Tai nukkuisit päivässä sen 12 h, ja olo olisi vetämätön koko loppupäivän.

3. Oireiden taustalla olevia syitä ei koskaan selvitellä, elämässä tapahtuneita asioita, mitkä ovat olosuhteesi, tai mikä on elämäntilanteesi. Olet hoitotaholle vain kävelevä mt-potilas, ja käytännössä vain se sairautesi. Mikään muu sinuun liittyvä ei heitä kiinnosta. Ei se, millainen olet persoonana, mistä olet kiinnostunut, mitä harrastat tms. Mutta nämä edellä kuvatut asiat ovat vain yksiä esimerkkejä.

4. Jo ensi hetkestä alkaen, kun olet kävellyt, tai päätynyt psykiatrian akuuttiosastolle, olet käytännössä leimattu pysyvästi terveydenhuollon silmissä, jatkossakin, kun asioit myöhemmin minkä tahansa somaattisenkin vaivan, oireen, tai sairauden takia. Varaudi siihen, että sinua kohdellaan aina psyykkisesti sairaana, ja kaikkia sanomiasi asioita voidaan epäillä. Etkä välttämättä tule saamaan osaksesi asiallista kohtelua, tai tarvittavia tutkimuksia eri sairauksien poissulkemiseksi, tai oikean hoidon saamiseksi.

5. Kannattaa ottaa selvää, ennen kuin lähtee hakemaan apua ongelmiinsa psykiatriselta puolelta, että mihin psykiatria pohjautuu ja millaista se heidän tarjoamansa hoito yleensä on. Yleensä oireiden taustalla olevat asiat eivät kiinnosta hoitotahoa. Vaan kaikki oireet nähdään todisteena aivokemian häiriöistä ja psyykkisista sairauksista. Johon määrätään avuksi ja hoidoksi lähes systemaattisesti psyykelääkkeitä. Kannattaa myös ottaa selvää lääkkeiden haittavaikutuksista, jotta ei sitten ylläty, jos ja kun ne alkavat aiheuttaa niitä. Pahimmillaan psyykelääkkeet, etenkin neuroleptit aiheuttavat metabolista oireyhtymää, diabetestä, sydän ja verisuonitauteja, infarkteja, neurologisia ja kognitiivisia ongelmia, etenkin pitkäaikaisesti käytettynä. Masennuslääkkeet aiheuttavat joillekin itsetuhoisuuden kasvavaa pahenemista, ongelmia seksuaalisiin toimintakykyihin, aiheuttaen impotenssia, tai orgasmikyvyttömyyttä.

Toisinsanoen psyykelääkkeet, etenkin neuroleptit aiheuttavat käyttäjilleen uusia, lisäsairauksia.

Neuroleptit vähentävät elinikää ja aiheuttavat suuriannoksisina, tai liian pitkään käytettynä ennenaikaista sairastumista muistisairauksiin.

Kannattaako siis käyttää psyykelääkkeitä? Niillä ei korjata, paranneta, tai hoideta oireiden taustalla olevia syitä.

Lue lisää

Miksi hoitotahoa ei kiinnostaisi, mitä ihmiselle kuuluu ?
Itse kun kävin poliklinikalla keskustelemassa, niin paljon puhuttiin, mitä touhuan arkisessa elämässäni, mitkä asiat minua kiinnostavat, jne.
Toki itse oli kerrottava asioista, ei ne siellä alkaneet kaivamalla kaivamaan minusta puhetta irti.

Anonyymi kirjoitti:

Edelliseen tarpeellinen lisäys: Kohta 4. Siis, jos sinulle annetaan jokin tietty psykoosiin liitetty diagnoosi, niin sen jälkeen olet pysyvästi leimattu kaikkien muidenkin terveystahojen silmissä, tai muissa yksiköissä toimivien edessä. Tästä ilmiöstä vain harvemmin puhutaan mediassa, tai tuodaan tätä ikävää tosiasiaa esille, että mt-diagnoosi vaikuttaa kaikkeen myöhempäänkin asiointiin esim. päivystyksessä.

Lue lisää

On tullut huomattua, että kyllä ne diagnoosit vaikuttaa terveydenhuollossa asioidessa.
Parempi pysyä mahdollisimman kaukana, ja yrittää pärjätä terveytensä kanssa, vaikkei sitä enää olekaan.

Anonyymi kirjoitti:

Perusongelma onkin siinä, että noin 80, tai ehkä jopa 90%: lla niistä ihmisistä, jotka hakeutuvat terveydenhuoltoon, kertovat ahdistuneisuudestaan, masennusoireista, tai psykoottisista oireista lähetetään psykalle. Ja silti heidän oireidensa taustalla on syitä, joita ei selvitetä, eikä niistä edes ole kukaan terveydenhuollossa toimiva kiinnostunut. Suurin osa heistä saa itselleen jonkin psykiatrisen diagnoosin ja lääkemääräyksen. Että miksikö? Siksi, koska heidät on koulutettu ajattelemaan kaikkea vain sairausvinkkelistä. Heidän täytyy etsiä ja "löytää" jokin kaiken oireilun selittävä diagnoosi ja kas kummaa, heillä ole mitään muuta ratkaisua ongelmiin, kuin lääkkeet. Psykiatria pohjautuu sairauskeskeiseen ajatteluun aivan liikaa. Lääkkeet eivät ole mikään taikasauva, jolla elämässä olevat ongelmat katoavat, kuin hokkuspokkus. Tässä piilee monen, niin asiakkaana, kuin alalla olevien ajatusvirhe.

Olen aika lailla varma siitä, että suurimmalle osalle kaikista niistä, jotka saavat lähetteen ja päätyvät osastojaksoille ja saavat itselleen mt-diagnoosin olisivat hoidettavissa muilla, eli aivan lääkkeettömillä keinoilla.

Lue lisää

Onhan niitä lääkkeettömiäkin keinoja avohoidon puolella.
Eikös ole kaiken maailman vertaistoimintaa, ryhmiä, kuntouttavaa työtoimintaa, yhdistyksiä, ym. ?
Ihmisestä itsestään se on kiinni, hakeutuuko johonkin toimintaan mukaan, ei ne kotoakaan hae sinne.
Että osallistuuko itse johonkin omaksi parhaakseen,, vai jääkö kotiin makaamaan, sitä ei päätä hoitohenkilökunta, vaan ihminen ihan itse.

Anonyymi kirjoitti:

Edelliseen tekstiin vielä pieni lisäys, tai selvennys, monet mt-oireiksi tulkitut ja luonnehditut oireet, kuten ahdistus ja masennus tulevat omassa elämässä vaikeiksi koetuista asioista, olosuhteista, tapahtumista, tai tilanteista. Koska psykiatria tulkitsee ja pitää jokaista kohtaamaansa potilasta mahdollisuutena antaa hänelle jokin diagnoosi, joka sopii oireisiin, ei nähdä, tai ymmärretä olosuhteiden tai tapahtumien roolia potilaan elämässä, niin tästä syystä medikalisaatio on päässyt syntymään. Kaikki ihmisen luonnollisetkin reaktiot, olivat ne tunne, tai mitä tahansa psyykkisiä reaktioita, tulkitaan psykiatriassa psyykkisinä ongelmina ja sairauksina, joita heidän mielestään pitää lääkitä. Psykiatria pohjaa käyttämänsä hoitokeinot, asenteet ja potilaiden kohtelun sairauskeskeiseen ajatteluun. Mikä on suuri valuvika psykiatriassa. Jos hoito pohjautuisi ongelmien ratkaisukeskeisyyteen, ja keskusteluun, näillä keinoilla saavutettaisiin huomattavasti paremmat, ihmistä sairaaksi leimaamattomat tulokset.

Olen aika lailla varma siitä, että suurin osa mt-diagnoosin saaneista eivät ole varsinaisesti psyykkisesti sairaita, vaan he oireilevat elämässään olevista vaikeuksista.

Lue lisää

Silloin kun noin hyvin tietää, mikä johtuu mistäkin, ja mikä auttaa, niin silloinhan pitäisi olla itse ihan kunnossa ja hyvävointinen.
Miksi silloin täytyy valitella, kun kukaan ei tee mitään, kukaan ei välitä mistään, jne. ?

Anonyymi kirjoitti:

"Miksi muissa maissa samat lääkkeet auttavat. Juu siksi kun siellä ei kielletä sairautta eikä olla ennakkoluuloisia lääkitystä kohtaa."

Mitä ihmettä sinä sönkötät?

Lue lisää

Muissa maissa on ihan samat ongelmat lääkkeiden kanssa kuin Suomessa..

Anonyymi kirjoitti:

On tullut huomattua, että kyllä ne diagnoosit vaikuttaa terveydenhuollossa asioidessa.
Parempi pysyä mahdollisimman kaukana, ja yrittää pärjätä terveytensä kanssa, vaikkei sitä enää olekaan.

Lue lisää

Ei ne diagnoosit siellä haittaa, jos osaa käyttäytyä. Hoito Jonot on muuten vaan pitkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan niitä lääkkeettömiäkin keinoja avohoidon puolella.
Eikös ole kaiken maailman vertaistoimintaa, ryhmiä, kuntouttavaa työtoimintaa, yhdistyksiä, ym. ?
Ihmisestä itsestään se on kiinni, hakeutuuko johonkin toimintaan mukaan, ei ne kotoakaan hae sinne.
Että osallistuuko itse johonkin omaksi parhaakseen,, vai jääkö kotiin makaamaan, sitä ei päätä hoitohenkilökunta, vaan ihminen ihan itse.

Lue lisää

Siellähän on ohan hemmetisti sitä kaikkea muuta.

Ihminen joka väittää ettei ole muuta on joko niin huonossa kunnossa ettei pärjää missään ryhmissä, tai ovat niitä elitisti jerkkejä joille se muu toiminta ei kelpaa.

Röyhkeimmillä on otsaa väittää ettei muuta olekkaan kun lääkkeet jos ja kun muu ei kelpaa tai tehoa.

Mutta tietäjät tietää miten asiat oikeasti on.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne diagnoosit siellä haittaa, jos osaa käyttäytyä. Hoito Jonot on muuten vaan pitkiä.

Suurin osa ihmisistä osaa kyllä käyttäytyä, on sitten mt-diagnoosi tai ei.
Hanki diagnoosi ja käy kokeilemassa, mielesi voisi muuttua, jos kokisit omalla kohdalla.

Anonyymi kirjoitti:

Yli 20 vuotta erilaisia psyykelääkkeitä käyttäneenä koin valaistumisen, jossa aloin kyseenalaistaa tiettyjä psykiatriaan liitettyjä asioita, kuten että 1. hoidon olennainen kulmakivi on lääkitys. Ja joidenkin kohdalla koko loppuelämän kestävä sellainen.

2. muuta hoitoa ei esim skitsofreniadiagnoosin saaneille anneta ja tarjota, kuin diagnosointi, avohoito ja lääkkeet. Be satisfied. Eli suurinpiirtein suomennettuna, tyydy siihen, tai ole tyytyväinen. Vaikka kyseiset lääkkeet olisivatko vieneet sinulta työ ja toimintakyvyn. Tai nukkuisit päivässä sen 12 h, ja olo olisi vetämätön koko loppupäivän.

3. Oireiden taustalla olevia syitä ei koskaan selvitellä, elämässä tapahtuneita asioita, mitkä ovat olosuhteesi, tai mikä on elämäntilanteesi. Olet hoitotaholle vain kävelevä mt-potilas, ja käytännössä vain se sairautesi. Mikään muu sinuun liittyvä ei heitä kiinnosta. Ei se, millainen olet persoonana, mistä olet kiinnostunut, mitä harrastat tms. Mutta nämä edellä kuvatut asiat ovat vain yksiä esimerkkejä.

4. Jo ensi hetkestä alkaen, kun olet kävellyt, tai päätynyt psykiatrian akuuttiosastolle, olet käytännössä leimattu pysyvästi terveydenhuollon silmissä, jatkossakin, kun asioit myöhemmin minkä tahansa somaattisenkin vaivan, oireen, tai sairauden takia. Varaudi siihen, että sinua kohdellaan aina psyykkisesti sairaana, ja kaikkia sanomiasi asioita voidaan epäillä. Etkä välttämättä tule saamaan osaksesi asiallista kohtelua, tai tarvittavia tutkimuksia eri sairauksien poissulkemiseksi, tai oikean hoidon saamiseksi.

5. Kannattaa ottaa selvää, ennen kuin lähtee hakemaan apua ongelmiinsa psykiatriselta puolelta, että mihin psykiatria pohjautuu ja millaista se heidän tarjoamansa hoito yleensä on. Yleensä oireiden taustalla olevat asiat eivät kiinnosta hoitotahoa. Vaan kaikki oireet nähdään todisteena aivokemian häiriöistä ja psyykkisista sairauksista. Johon määrätään avuksi ja hoidoksi lähes systemaattisesti psyykelääkkeitä. Kannattaa myös ottaa selvää lääkkeiden haittavaikutuksista, jotta ei sitten ylläty, jos ja kun ne alkavat aiheuttaa niitä. Pahimmillaan psyykelääkkeet, etenkin neuroleptit aiheuttavat metabolista oireyhtymää, diabetestä, sydän ja verisuonitauteja, infarkteja, neurologisia ja kognitiivisia ongelmia, etenkin pitkäaikaisesti käytettynä. Masennuslääkkeet aiheuttavat joillekin itsetuhoisuuden kasvavaa pahenemista, ongelmia seksuaalisiin toimintakykyihin, aiheuttaen impotenssia, tai orgasmikyvyttömyyttä.

Toisinsanoen psyykelääkkeet, etenkin neuroleptit aiheuttavat käyttäjilleen uusia, lisäsairauksia.

Neuroleptit vähentävät elinikää ja aiheuttavat suuriannoksisina, tai liian pitkään käytettynä ennenaikaista sairastumista muistisairauksiin.

Kannattaako siis käyttää psyykelääkkeitä? Niillä ei korjata, paranneta, tai hoideta oireiden taustalla olevia syitä.

Lue lisää

Ei lääkkeet vie työ- ja toimintakykyä. Minä olen tehnyt töitä 40 vuotta. Siitä noin 30 vuotta lääkkeen alaisena, mukana yksi neurolepti. Ja yksi ssr -lääke.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa ihmisistä osaa kyllä käyttäytyä, on sitten mt-diagnoosi tai ei.
Hanki diagnoosi ja käy kokeilemassa, mielesi voisi muuttua, jos kokisit omalla kohdalla.

Olen kokenut sen että minkälaista palvelua saan kun sekoilen, ja olen kokenut sen, että minkälaista palevelua saan kun käyttäydyn asiallisesti, vaikka itselläni on tukku diagnooseja.

Mitä muuta tässä vielä pitäisi kokea?

Kun menee psykiatrille, niin pillereitä saa ihan reseptillä, ei tarvitse kadulta ostaa.
Tosin Diapamia ei enää herkästi kirjoiteta.

Älä viitsi, omalla voimallasi sinä elät, neuroleptit ovat tukena.
Olet ihan hyvä ihminen.