Piikkien pelko??!!

Olen 15-v tyttö (vähän sua nuorempi, mutta iso ihminen joka tapauksessa) ja pelkään tajuttomasti piikkejä. Ei se muuten olisi ongelma, mutta verikoe ainakin kerran vuodessa... Vinkki: Voi pyytää sellaista puudutuslaastaria, sitä pidetään 30-60 min niin ei ainakaan enää satu! Tai ruinata rauhoittavaa pilleriä, jos kehtaa... mä en! Oireesi kuulostavat kovin tutuilta! Ehkä terapia auttaisi?

Piikkipelkoinen olen ollut koko ikäni. Muistan, kun olin alle kouluikäinen ja sain hirveitä pelkokohtauksia, kun tiesin rokotuksen olevan tiedossa. Piikityksen jälkeen olin pyörtyä neuvolan käytävälle ja oksettava olo jatkui miltei koko loppu päivän. Pyörtyminen johtuu yleensä siitä, että jännittäessä unohtaa hengittää.
Sama jatkuu edelleen, paitsi koetan tietenkin hillitä ja peittää järjettömän kammoni. Kerron kuitenkin lääkäreille tästä taipumuksesta ja verikokeet otetaan yleensä makuulta, etten pyörtyisi. En pelkää varsinaisesti piston aiheuttamaa "kipua", vaan yleensä sitä tunnetta, että terävä esine työnnetään ihoni läpi suoneeni ja imetään verta tai vielä pahempaa: laitetaan jotain sisään. Se ajatus on vain kertakaikkiaan puistattava.

Omassa tapauksessa en puhuisi mistään kammosta, mutta en pidä piikeistä, kun ne raapivat tai lävistävät. Olisi paljon kamalampaa, jos minuun pistettäisiin 10 sentin pituinen piikki suoraan navasta, kuin että käsi lähtisi irti..

Olen kuitenkin päättänyt näyttää. Aion ottaa nenälävistyksen. Olen jo kehuskellut kaikille ja päivä on tiedossa, joten en voi enää perääntyä!

Jos haluat tehdä sen radikaalisti, ota mallia! Kun olet päässyt yli kivuista, voit rauhallisesti ajatella, että sinussa on piikillä tehty reikä, ja se on ihan ok. Okei, onhan se ehkä mielestäsi ruma naamassa, joten ota vaikka korvan rustoon ja kasvata lettiä!

Ihan vaan villinä ideana.... Ymmärrän kyllä, että tilanteesi on fobia, eikä mikään kaltaiseni "Iiik, ällö piikki!"

Mäkin oon pelänny piikkejä. Oon ihan rehellisesti sanonu esim. verikoetta otettaessa, että pääsiskö makuu asentoon. Ja yleensä oon päässyt, kerran tosin tokaistiin, että pitäs opetella olemaan istualleen. Mutta helpommin sanottu kun tehty. Mulle yks kaveri kerran ohjeisti, että keskity hengityksees kun oot siinä äläkä vaan missään nimessä kato sitä kun pistetään.

Mulla toi piikkikammo pikkasen helpotti kun synnytin esikoista. Nauroinkin sitä (siis lähinnä jälkikäteen, että piikkikammoselle laitettiin tippa ja epiduraali ja vertakin sitten synnytyksen jälkeen lisättiin ja pari kertaa sellasii aqua-rakkuloita selkään (nekin laitetaan piikittäen).

Mutta toi on tosiaan hyvä neuvo, että kerro kammostas sua piikittävälle.

Olin reuma lääkärillä. Ja se vasta otti kipeä.
Kun työnetä piiken polven sisälle nesteen asti.
Sain kortisoonin ja nyt kävelykepin varassa. Eilen vaikeä oli liikua ja nyt helpotti. En tiennyt että piiki sattu niin luja. Ja pakko seuravan kerta suostua jos polvet tulehtu uudestan. Ei kannata pelkää tavalliset verikokeet ja rokotukset, vain luun lähelle tai,
luun taakse (polvissa).Se hän otta kipeä vasta.

Muaki pelottaa piikit. Olen 13-v. ja kävin juuri rokotuksessa. velipoikia pistettiin ekaks ja sillon jo meinas oksentaa. mikähän tolle pelolle olis "tieteellinen nimi?"