mikä olisi hyvä

Sulle sopis Taru Sormuste Herrasta-kirjat.

Riippuu nimittäin henkilöstä:
Tolkienin tuotanto on hyvä alku, varsinkin kun se on tuttu elokuvattunakin.Laatutavaraa joskin hiukan vanhentunutta.(Ja moni on toista mieltä jälkimmäisestä.)
Kingin Mustatorni-saaga on lukukelpoinen ja Hobbin tuotanto on sekin siis muiltakin osin kaikkiaankin luettavaa.
Jotkut pitävät myös Feistista ja häneltä on suomennettu koko Käärmesodan Taru sarja.(4 osaa)ja niitäkin on, jotka ovat jääneet koukkuun Jordanin huomattavan pitkään ja moniosaiseen "Ajan pyörään" tai jopa David Eddingsin hyvin laajaan tuotantoon.
Eli kaikki yllämainittu vasta raapaisi lukukelpoisen fantasian pintaa ja ei edes edusta välttämättä minun tai jonkun muunkaan käsitystäni parhaasta fantasiasta. Joka tapauksessa yllämainitut ovat helposti käsiinsaatavia ja monen fantasiaa enemmänkin lukeneen "ensi-ihastuksia".
Ja koska olen Howardin ihailija, niin en malta olla muistuttamatta hänen tuotannostaan.Siihen nähden, että H. ampui itsensä jo hyvin nuorena hän ehti luoda jotain loistavaa ja kun puhutaan sword and sorcerystä, hänen nimeään ei voi ohittaa.

Yleisesti arvostetuin fantasiakirja, jota kovin moni fantasian lukija tosin ei taida olla lukenut, lienee G.G.Márquesin Sadan vuoden yksinäisyys. Tai no, ainakin kirjailija on yleisesti arvostetuin (kirjallisuuden Nobel, 1982). Oikeastikin ihan lukemisen arvoinen.

Toinen perusfantasiasta poikkeava on scifin puolelle usein taipuva Kurt Vonnegut. Miekkaa ja magiaa on turha odottaa, mutta kirjailijana hyvä ja yleensä varsin hauska... No jaa, ehkä tämä ei ole fantasiaa...

Jos sarjoihin pitää mennä, niin Orson Scott Cardin Alvin Maker -sarja on erittäin hyvä, varsinkin jos lopettaa lukemisen ensimmäisen tai viimeistään toisen kirjan jälkeen... Siinä vaiheessa Cardin uskonnollinen herääminen käy pilaamaan sarjaa. Cardilta on ilmestynyt muutakin fantasiaa, josta ainakin Hart's Hope oli lukemisen arvoinen (en tiedä onko suomennettu)... Ja scifin puolella ehdoton klassikko Ender (please, ei jatko-osia).

Hmm... Toinen sarja joka on lukemisen arvoinen lienee Ursulan K. LeGuinin Maamerisarja. Varsinkin ensimmäinen osa (heikkenee taas jatkuessaan) ja jokin aikaa sitten ilmestynyt novellikokoelma (en nyt nimeä muista).

Ja kun nyt tässä kysyttiin ja vielä ei ole mainittu: Pratchettin Disk World -sarja, josta tosin saa paljon enemmän irti kun on tutustunut fantasian pahimpiin kliseisiin ensin... Huvittavaa, mutta varsin pitkälti itseään toistavaa.


Apropoo. Vaikuttaisi siltä että yleisesti ottaen vihaan jatko-osia... :-)

Jos kerran luet Hobbin Näkijän Taru trilogiaa nii siitähän on luonnollinen jatko Hobbin Lordi Kultainen trilogia. viimeisimmästä tosin uupuu viimeinen osa, mutta kyllä se löytyy englannin kielisenä.

Niin ja jos enkku sujuu niin onhan vielä Hobbin Liveship Traders-trilogia, joka taasen on täysin suomentamaton.

huh huh tulipas taas Hobbia mainostettua.

Otsikossa mainitun kaverin kirjat Tigana(molemmat osat),ja Fionavarin kuvakudos(trilogia)
kannattaa molemmat ehdottomasti lukea!

Suosittelen Holdstockin Aikumetsää jatkoineen. Sarjasta taitaa olla kolmekirjaa, jotka toimivat myös itsenäisinä tarinoina.

Kyseisen sarjan jälkeen kirjoitetut tetokset henkivät samaa teemaa, mutta eivät aivan yllä alkumetsän tasolle.

(ttp://www.aikakone.org/arkisto/holdstock2.htm)

No Riippuu Paljon Henkilöstä Millaisista Kirjoista Pitää.. Mutta Kirjastosta Käteeni Sattui"Tarttumaan"

Lian Hearn:in Kirjoittama/kirjoittamat:

-Satakielilattia
sekä
-Nurmi vuoteenaan

Minun Mielestäni Nuo Kaksi Hearn:in Kirjoittamaa kirjaa ovat erittäin mielenkiintoisia ja mukaansa tempaavia. Kirjoissa esiintyy Japanilaisia tapoja ja jonkin verran myös perinteitä.

Itse oon tykästynyt Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin tuotantoon, kuten Kuolemanportti-sarja (seitsemän osaa, sarjasta saa enemmän irti, kun lukee ensin jotain "helpompaa" fantasiakirjallisuutta..) ja sitten Tad Williamsin Taru kolmesta miekasta (kaksitoista osaa). Jälkimmäinen alkaa kylläkin siitä, kun päähenkilö on jotain 11-vuotias, mutta kyllä se silti aikuisten kirjaksi sopii! Sopiihan nuo Harry Potteritkin aikuisille, minusta ne eivät aivan pienten lasten satuja kyllä ole, kun ovat välillä aika pelottaviakin... Että lue ihmeessä Potteritkin jos et vielä oo ehtinyt! jopa äitini lukee niitä! :)