Tätä on osattu ounastella.
Glyfosaatin terveyshaitat ilmi isossa tutkimuksessa: Maaseutuvauvat alttiita kasvuhäiriöille
Glyfosaatin terveyshaitat ilmi isossa tutkimuksessa: Maaseutuvauvat alttiita kasvuhäiriöille
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Glyfo on terveellistä.
Kaupunkilaisten käsissä tappavaa kun tuppaavat juomaan kaikkea mitä käsiinsä saavat.
Tämä selittää monta asiaa
Jep, ei ole kaupunkilaiset suorittaneet kasvinsuojelukursseja...
Tuohon vielä bovaer päälle niin hyvin menee.
Vuosikymmenien altistuminen vaatii veronsa, eikävätkä seuraukset ole miellyttäviä.
Päinvastoin.
Kommentointi taas ihan puskasta, kun ei edes ymmärretä, mikä glyfosaatti on ja mihin sitä käytetään. Tutkimus osoittaa, mitä glyfosaatti SAATTAA tehdä VÄÄRINkäytettynä. Ei sitä, mitä se aiheuttaa nykyisin ja oikeinkäytettynä. Eli ei aiheuta yhtään mitään.
Raskausaikaisia kehityshäiriöiä yms.
Lue tästä niin tiedät
https://www.pnas.org/doi/abs/10.1073/pnas.2413013121
Tutkimuksen sisältöä:
Käyttämällä spatiotemporaalista vaihtelua glyfosaattiresistenttien viljelykasvien käyttöönotossa dokumentoimme merkittäviä haitallisia perinataalisia terveysvaikutuksia, jotka johtuvat lisääntyneestä glyfosaattialtistuksesta Yhdysvaltojen maaseudulla.
Glyfosaatin syntymäpainovaikutus alimman desiilin syntyneille on 12 kertaa suurempi kuin korkeimman desiilin syntymäpainon vaikutus. Yhdessä nämä arviot viittaavat siihen, että glyfosaatille altistuminen aiheutti aiemmin dokumentoimattomia ja epätasa-arvoisia terveyskustannuksia Yhdysvaltojen maaseutuyhteisöille viimeisen 20 vuoden aikana.
Ja tämä siis Yhdysvalloissa. Ei Suomessa.
Vaikuttaako glyfosaatti eritavoin Suomessa?
Täällä on koulutetut käyttäjät. Ja miedommat sekoitukset.
Jos näin olisi niin sekö muka poistaisi glysisaatin haitat?
On siinä iso ero, kuinka paljon tai usein glyfosaattia levitetään, ja onko mahdollinen raskaana olija silloin itse se levittäjä ilman suojavaatteita vai onko hän kilometrien päässä sisätiloissa. Käytännön esimerkki. Miniäni on raskaana. Hän ei koske edes glyfosaattiastioihin, vaan niitä liikuttelee joku muu, ja ne säilytetään lukkojen takana. Kun niitä yleensä kerran vuoteen syksyisin yhtenä päivänä tai yleensä tyynenä yönä lopetettaville aloille levitetään, sen tekee suojavaatteisiin pukeutunut henkilö, kaukana miniäni olinpaikasta. Ruiskutuksen jälkeen ruisku ja traktori pestään ja ruiskuttaja käy suihkussa ja pesee päällään olleet vaatteet. Käytäntö monessa muussa maassa on, että ruiskutuksia tehdään pitkin vuotta, glyfosaattia lisätään seoksiin tarpeen mukaan, ruiskuttaja liikkuu tiheään asutuilla seuduilla koneineen ihmisten seassa, ei pidä tarpeellisena käyttää suojavarusteita edes itseään, saati muita suojatakseen eikä kukaan pidä sitä outona. Aika suuri ero riskialtistumisessa, jos vaikka raskaana oleva vaimo tuo eväät ruiskutetulle pellolle siinä kesken työnteon. Onhan nähty mm. videoita itämailta, jossa kevyissä vaatteissa oleva ' viljelijä' ruiskuttaa reppuruiskulla glyfosaattia suoraan puutarhakasvuston riviväleihin. ollen ehkä kevyellä hengityssuojaimella varustautuneena itse suihkutettavan aineen keskellä. Aika kaukana työturvallisesta tavasta.
Tuotahan se maailma näyttää kun tynnyristä tirkistelee....
Glyfosaattia, propikonatsolia ja jopa DDT:tä – Suomen peltomailla erittäin paljon torjunta-aineita. Torjunta-ainejäämiä löytyy Suomen maatalousmaaperästä jopa suurempia määriä kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Pelloillamme glyfosaatin hajoaminen voi viedä kuukausia ja jopa vuosia. Glyfosaatin hajoamistuotteen, AMPA:n, oletetaan olevan yhtä haitallinen kuin itse glyfosaatti.
Neonikotinoidia sisältävien hyönteismyrkkyjen käyttöön on myönnetty Tukesin toimesta poikkeuslupia muun muassa peitatun sokerijuurikkaan siemenen kylvöön vuonna 2021, vaikka EU kielsi niiden käytön kasvihuoneiden ulkopuolella vuonna 2019.
Glyfosaatti estää ravinteiden sitoutumista maahiukkasten pinnoille. Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa kiinnittymispinnoista. Tämä johtaa siihen, että lannoitteissa lisätyt ravinteet voivat helpommin huuhtoutua, kun ne eivät voi kiinnittyä maapartikkeleihin. Tämä johtaa väistämättä ravinnepäästöjen lisääntymiseen pelloilta.
Maatalouden tutkimuskeskus (MTT/LUKE) julkaisi tammikuussa 2015 tiedotteen tutkimuksesta, jossa oli selvitetty glyfosaatin kulkeutumista peltojen vesissä. Tutkimuksen mukaan etenkin suorakylvöpelloilta lähtee glyfosaattia vesistöihin. Glyfosaatti ei ollut hajonnutkaan kuten käyttöturvallisuustiedotteessa sanotaan. Vesistöissä aine hajoaa vielä hitaammin kuin maaperässä.
Asbestin käyttäjätkin koulutettiin..
Ja asbestin haitat on vähentyneet merkittävästi.
Tynnyrissäkasvaneista voi arjessakin todeta myrkkyjen vaikutuksen...
Asbestin käyttö kiellettiin meillä 1993, olisiko sillä vaikutusta asiaan?
Avaa tynnyrin korkki niin saatat nähdä. Asbestin käyttö kiellettiin. Hävisikö silloin myös kaikki aikoinaan asennetut asbestilevyt yms...?
Selvitäs nyt edes, ennen kuin vänkäät, missä vaiheessa asbesti muodostaa vaaran.
Jaa, kun nyt rakennusalalla olen...asbestipurkuun erikoistuneisiin firmoihin on otettava heti yhteyttä kun epäilee....
tiukempaa tuo on kuin liito-oravan kakka...
Edes mineriittilevyjen purkaminen itse ei ole suositeltavaa, koska levyt voivat sisältää terveydelle vaarallista asbestia...
Asbestilaki koskettaa kaikkia remontteja ja rakennushankkeita, jotka tehdään ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa. Laki velvoittaa teettämään asbestikartoituksen aina, ennen kuin tällaisissa rakennuksissa voidaan ryhtyä purkutöitä sisältäviin hankkeisiin.
Washingtonin yliopiston tutkimusryhmän tutkimuksessa käytiin läpi vuosina 2001–2018 julkaistuja epidemiologisia tutkimuksia, joihin osallistui yhteensä 54 000 maanviljelijää. Tuloksena oli, että glyfosaatille altistuvat maanviljelijät sairastuvat imukudossyöpään noin 40 prosenttia todennäköisemmin kuin muu väestö.
Saattaapi hyvin pitää paikkansa.
Altistumisen seuraukset näkyvät maaseulaisten elämässä.
Ihanko itse keksit, ai että! Millä tavoin näkyy? Mikä altistus näkyy vastaavasti kaupunkilaisten elämässä? Tai oikeammin, mitkä kaikki?
Jenkeissä sit sellaista.
"maaseulaisten"
Lukihäiriö vaivaa?
Prenataaliset kehityshäiriöt ovat vakavia
Ei ne antenataalisetkaan helppoja ole.
Helppo uskoa., kyllä se mutta tarkoitit varmaan postnataalisia
Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että altistuminen glyfosaatille voi vaikuttaa aivojen kehitykseen ja lisätä neurologisten häiriöiden, kuten ADHD:n ja autismikirjon riskiä.
Käytännössä joka neljäs peltohehtaari käsitellään glyfosaatilla.
Tutkimuksessa selvitettiin 198 torjunta-aineen ja niiden hajoamistuotteiden esiintymistä 148 peltoalalla Suomessa. Mukana oli sekä jo kiellettyjä että tällä hetkellä käytössä olevia torjunta-aineita. Tutkimus on ensimmäinen koko maan kattava tutkimus torjunta-ainejäämistä Suomessa. Näytteenotto tehtiin vuonna 2018.
Vähintään yhden torjunta-aineen jäämiä löydettiin 82 prosentista maaperänäytteitä eli vain 18 prosentista pelloista ei löytynyt ollenkaan jäämiä. Lähes kolmanneksessa näytteistä (32 %) jäämiä löytyi yli viidestä eri torjunta-aineesta, ja seitsemässä prosentissa yli 10 eri jäämää.
Useimmin löydetyt torjunta-aineet olivat glyfosaatti ja sen hajoamistuote aminometyylifosfonihappo (AMPA).
Torjunta-aineiden käyttömäärät ovat Suomessa yleensä paljon pienempiä kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tutkimuksen tulosten perusteella torjunta-ainejäämien kokonaispitoisuudet ovat kuitenkin Suomen maaperässä samankaltaisia tai suurempia.
Glyfosaatin oletetaan usein hajoavan maaperässä muutamissa kuukausissa. AMPA hajoaa hieman hitaammin. Glyfosaatti- ja AMPA-jäämien esiintyminen luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla (ei torjunta-ainekäyttöä kkymmeneen vuoteen) kuitenkin osoittaa, että joidenkin torjunta-aineiden hajoaminen boreaalisissa olosuhteissa voi kestää huomattavasti odotettua kauemmin.
"Torjunta-aineiden käyttömäärät ovat Suomessa yleensä paljon pienempiä kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tutkimuksen tulosten perusteella torjunta-ainejäämien kokonaispitoisuudet ovat kuitenkin Suomen maaperässä samankaltaisia tai suurempia."
Heheheheee hahahhaaaaa...
Mikäs naurattaa, oma typeryytesikö??
Etkö siis ymmärtänyt luonnonolosuhteimme hajoamista hidastavaa vaikutusta ja sen aihettamaa kertymän kumuloitumista?
Piitkäaikaisen glyfosaatin käyttäjän kannattaa olla huolissaan, jos ei muusta niin edes omssta terveydestään
Kerropa, mitä tarkoittaa 'pitkäaikaisen glyfosaatin käyttäjä'. Tai edes 'pitkäaikainen glyfosaatti'?
Näkyvätkö kognitiiviset vaikutukset... yritä edes
"pitkäaikaisen glyfosaatin käyttäjän"
Glyfosaattia käytetään meillä keskimäärin yhtenä päivänä vuodessa, ja eri vuosina eri pelloille. Ruiskuttaja voi myös olla eri henkilö eri vuonna., esim. Isåntä, joku pojista tai naaruri, joka ruiskuttaakin sinä vuonna omalla traktorillaan ja ruiskullaan sovitusti myps meidän tarvittavat lohkot. Joten kysyn edelleen, määrittele 'pitkäaikainen glyfosaatti'tai 'pitkäaikainen glyfosaatin kåyttäjä'? Koska ilmeisesti kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä koko asiasta. Siellä ruiskutetulla pellolla ei oleskella, sen satoa ei käytetä elintarvikkeeksi, aineille on määritelty hajoamisaika , usein talvikin on välissä, ennenkuin ruiskutettua peltoa käytetään uudelleen jne. Joten vaikka mitä virheitä tutkimukset osoittaisi, enemmän glysosaattia käyttävissä maissa samat virheet kertautuvat eksponentiaalisesti, eli edelleen Suomen tuotanto on moninverroin turvallisempaa kuin vertailukohtana olevissa maissa.
lähestyt asiaa vain suppean omakohtaisesti.. so. tynnyrin reiästä katsoen.
glyfosaatin tuomat haasteet/ongelmat ovat laajempia kuin pelkkä levitystapahtuma pellollesi... eikä asian tilaa paranna edes se että käyttö voi tosiaan vaihdella maakohtaisesti.
glyfosaatin kohdalla historia toistaa itseään, vertautuen aikanaan ddt n haitallisuudesta käytyyn kädenvääntöön. uskottavasti tutkimustieto voittaa tässäkin ja 2030-luvun alussa haitallinen aine kielletään ainakin EUssa.
toivottavasti olet noudattanut ohjeistettuja varotoimia glyfosaatin kanssa vuosien varrella.
Koetin olla riittävän konkreettinen Sinulle, mutta Sinä taas leijailet josakin yleistiedon yläpuolella. Ilmeisesti et missään kiinni, jos vertaat käytännön tuetoutta tynnyrinreikään. Aymosfäärin kaasupilvestä asiat näyttää ihan toiselta, kuin täältä ruohonjuuren toteutuksen tasolta.
Käyttäjäkokemuksesi on kunnioitettavaa mutta se ei vähennä glyfosaatin vaaroja.
Ei omalta kohdaltasi tai globaalisti.
Myös seuraavat sukupolvet kärsivät tietämättömyydestämme sekä varsinkin hyväuskoisuudestamme glyfosaatin suhteen
Kaikki jotka täällä kritisoivat torjunta-aineiden käyttöä ostavat pelkästään luomu elintarvikkeita eikös niin? Muutenhan koko homma olisi tekopyhää itsepetosta.
Jos kaikki ostaisi vain luomutuotteita niin eihän maatalous sitten muuta tuottaisikaan. Sitä tuotetaan mitä asiakkaat ostaa.