Selittävä tekijä

Tätä on osattu ounastella.

Glyfosaatin terveyshaitat ilmi isossa tutkimuksessa: Maaseutuvauvat alttiita kasvuhäiriöille
45395
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 45

Vanhimmat

Glyfo on terveellistä.

Äänestä
  • Kaupunkilaisten käsissä tappavaa kun tuppaavat juomaan kaikkea mitä käsiinsä saavat.

    Äänestä

Tämä selittää monta asiaa

Äänestä
  • Jep, ei ole kaupunkilaiset suorittaneet kasvinsuojelukursseja...

    Äänestä

Tuohon vielä bovaer päälle niin hyvin menee.

Äänestä

Vuosikymmenien altistuminen vaatii veronsa, eikävätkä seuraukset ole miellyttäviä.
Päinvastoin.

Äänestä

Kommentointi taas ihan puskasta, kun ei edes ymmärretä, mikä glyfosaatti on ja mihin sitä käytetään. Tutkimus osoittaa, mitä glyfosaatti SAATTAA tehdä VÄÄRINkäytettynä. Ei sitä, mitä se aiheuttaa nykyisin ja oikeinkäytettynä. Eli ei aiheuta yhtään mitään.

Äänestä

Tutkimuksen sisältöä:

Käyttämällä spatiotemporaalista vaihtelua glyfosaattiresistenttien viljelykasvien käyttöönotossa dokumentoimme merkittäviä haitallisia perinataalisia terveysvaikutuksia, jotka johtuvat lisääntyneestä glyfosaattialtistuksesta Yhdysvaltojen maaseudulla.

Glyfosaatin syntymäpainovaikutus alimman desiilin syntyneille on 12 kertaa suurempi kuin korkeimman desiilin syntymäpainon vaikutus. Yhdessä nämä arviot viittaavat siihen, että glyfosaatille altistuminen aiheutti aiemmin dokumentoimattomia ja epätasa-arvoisia terveyskustannuksia Yhdysvaltojen maaseutuyhteisöille viimeisen 20 vuoden aikana.

Äänestä
  • Ja tämä siis Yhdysvalloissa. Ei Suomessa.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Ja tämä siis Yhdysvalloissa. Ei Suomessa.

    Vaikuttaako glyfosaatti eritavoin Suomessa?

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Vaikuttaako glyfosaatti eritavoin Suomessa?

    Täällä on koulutetut käyttäjät. Ja miedommat sekoitukset.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Täällä on koulutetut käyttäjät. Ja miedommat sekoitukset.

    Jos näin olisi niin sekö muka poistaisi glysisaatin haitat?

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Jos näin olisi niin sekö muka poistaisi glysisaatin haitat?

    On siinä iso ero, kuinka paljon tai usein glyfosaattia levitetään, ja onko mahdollinen raskaana olija silloin itse se levittäjä ilman suojavaatteita vai onko hän kilometrien päässä sisätiloissa. Käytännön esimerkki. Miniäni on raskaana. Hän ei koske edes glyfosaattiastioihin, vaan niitä liikuttelee joku muu, ja ne säilytetään lukkojen takana. Kun niitä yleensä kerran vuoteen syksyisin yhtenä päivänä tai yleensä tyynenä yönä lopetettaville aloille levitetään, sen tekee suojavaatteisiin pukeutunut henkilö, kaukana miniäni olinpaikasta. Ruiskutuksen jälkeen ruisku ja traktori pestään ja ruiskuttaja käy suihkussa ja pesee päällään olleet vaatteet. Käytäntö monessa muussa maassa on, että ruiskutuksia tehdään pitkin vuotta, glyfosaattia lisätään seoksiin tarpeen mukaan, ruiskuttaja liikkuu tiheään asutuilla seuduilla koneineen ihmisten seassa, ei pidä tarpeellisena käyttää suojavarusteita edes itseään, saati muita suojatakseen eikä kukaan pidä sitä outona. Aika suuri ero riskialtistumisessa, jos vaikka raskaana oleva vaimo tuo eväät ruiskutetulle pellolle siinä kesken työnteon. Onhan nähty mm. videoita itämailta, jossa kevyissä vaatteissa oleva ' viljelijä' ruiskuttaa reppuruiskulla glyfosaattia suoraan puutarhakasvuston riviväleihin. ollen ehkä kevyellä hengityssuojaimella varustautuneena itse suihkutettavan aineen keskellä. Aika kaukana työturvallisesta tavasta.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    On siinä iso ero, kuinka paljon tai usein glyfosaattia levitetään, ja onko mahdollinen raskaana olija silloin itse se levittäjä ilman suojavaatteita vai onko hän kilometrien päässä sisätiloissa. Käytännön esimerkki. Miniäni on raskaana. Hän ei koske edes glyfosaattiastioihin, vaan niitä liikuttelee joku muu, ja ne säilytetään lukkojen takana. Kun niitä yleensä kerran vuoteen syksyisin yhtenä päivänä tai yleensä tyynenä yönä lopetettaville aloille levitetään, sen tekee suojavaatteisiin pukeutunut henkilö, kaukana miniäni olinpaikasta. Ruiskutuksen jälkeen ruisku ja traktori pestään ja ruiskuttaja käy suihkussa ja pesee päällään olleet vaatteet. Käytäntö monessa muussa maassa on, että ruiskutuksia tehdään pitkin vuotta, glyfosaattia lisätään seoksiin tarpeen mukaan, ruiskuttaja liikkuu tiheään asutuilla seuduilla koneineen ihmisten seassa, ei pidä tarpeellisena käyttää suojavarusteita edes itseään, saati muita suojatakseen eikä kukaan pidä sitä outona. Aika suuri ero riskialtistumisessa, jos vaikka raskaana oleva vaimo tuo eväät ruiskutetulle pellolle siinä kesken työnteon. Onhan nähty mm. videoita itämailta, jossa kevyissä vaatteissa oleva ' viljelijä' ruiskuttaa reppuruiskulla glyfosaattia suoraan puutarhakasvuston riviväleihin. ollen ehkä kevyellä hengityssuojaimella varustautuneena itse suihkutettavan aineen keskellä. Aika kaukana työturvallisesta tavasta.

    Tuotahan se maailma näyttää kun tynnyristä tirkistelee....

    Glyfosaattia, propikonatsolia ja jopa DDT:tä – Suomen peltomailla erittäin paljon torjunta-aineita. Torjunta-ainejäämiä löytyy Suomen maatalousmaaperästä jopa suurempia määriä kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Pelloillamme glyfosaatin hajoaminen voi viedä kuukausia ja jopa vuosia. Glyfosaatin hajoamistuotteen, AMPA:n, oletetaan olevan yhtä haitallinen kuin itse glyfosaatti.

    Neonikotinoidia sisältävien hyönteismyrkkyjen käyttöön on myönnetty Tukesin toimesta poikkeuslupia muun muassa peitatun sokerijuurikkaan siemenen kylvöön vuonna 2021, vaikka EU kielsi niiden käytön kasvihuoneiden ulkopuolella vuonna 2019.

    Glyfosaatti estää ravinteiden sitoutumista maahiukkasten pinnoille. Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa kiinnittymispinnoista. Tämä johtaa siihen, että lannoitteissa lisätyt ravinteet voivat helpommin huuhtoutua, kun ne eivät voi kiinnittyä maapartikkeleihin. Tämä johtaa väistämättä ravinnepäästöjen lisääntymiseen pelloilta.

    Maatalouden tutkimuskeskus (MTT/LUKE) julkaisi tammikuussa 2015 tiedotteen tutkimuksesta, jossa oli selvitetty glyfosaatin kulkeutumista peltojen vesissä. Tutkimuksen mukaan etenkin suorakylvöpelloilta lähtee glyfosaattia vesistöihin. Glyfosaatti ei ollut hajonnutkaan kuten käyttöturvallisuustiedotteessa sanotaan. Vesistöissä aine hajoaa vielä hitaammin kuin maaperässä.

    Äänestä

Asbestin käyttäjätkin koulutettiin..

Äänestä
  • Ja asbestin haitat on vähentyneet merkittävästi.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Ja asbestin haitat on vähentyneet merkittävästi.

    Tynnyrissäkasvaneista voi arjessakin todeta myrkkyjen vaikutuksen...
    Asbestin käyttö kiellettiin meillä 1993, olisiko sillä vaikutusta asiaan?

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Tynnyrissäkasvaneista voi arjessakin todeta myrkkyjen vaikutuksen...
    Asbestin käyttö kiellettiin meillä 1993, olisiko sillä vaikutusta asiaan?

    Avaa tynnyrin korkki niin saatat nähdä. Asbestin käyttö kiellettiin. Hävisikö silloin myös kaikki aikoinaan asennetut asbestilevyt yms...?

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Avaa tynnyrin korkki niin saatat nähdä. Asbestin käyttö kiellettiin. Hävisikö silloin myös kaikki aikoinaan asennetut asbestilevyt yms...?

    Selvitäs nyt edes, ennen kuin vänkäät, missä vaiheessa asbesti muodostaa vaaran.

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Selvitäs nyt edes, ennen kuin vänkäät, missä vaiheessa asbesti muodostaa vaaran.

    Jaa, kun nyt rakennusalalla olen...asbestipurkuun erikoistuneisiin firmoihin on otettava heti yhteyttä kun epäilee....

    tiukempaa tuo on kuin liito-oravan kakka...

    Äänestä

  • Anonyymi00020 kirjoitti:

    Jaa, kun nyt rakennusalalla olen...asbestipurkuun erikoistuneisiin firmoihin on otettava heti yhteyttä kun epäilee....

    tiukempaa tuo on kuin liito-oravan kakka...

    Edes mineriittilevyjen purkaminen itse ei ole suositeltavaa, koska levyt voivat sisältää terveydelle vaarallista asbestia...

    Äänestä

Asbestilaki koskettaa kaikkia remontteja ja rakennushankkeita, jotka tehdään ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa. Laki velvoittaa teettämään asbestikartoituksen aina, ennen kuin tällaisissa rakennuksissa voidaan ryhtyä purkutöitä sisältäviin hankkeisiin.

Äänestä

Washingtonin yliopiston tutkimusryhmän tutkimuksessa käytiin läpi vuosina 2001–2018 julkaistuja epidemiologisia tutkimuksia, joihin osallistui yhteensä 54 000 maanviljelijää. Tuloksena oli, että glyfosaatille altistuvat maanviljelijät sairastuvat imukudossyöpään noin 40 prosenttia todennäköisemmin kuin muu väestö.

Äänestä
  • Saattaapi hyvin pitää paikkansa.

    Äänestä

Altistumisen seuraukset näkyvät maaseulaisten elämässä.

Äänestä
  • Ihanko itse keksit, ai että! Millä tavoin näkyy? Mikä altistus näkyy vastaavasti kaupunkilaisten elämässä? Tai oikeammin, mitkä kaikki?

    Äänestä

  • Jenkeissä sit sellaista.

    Äänestä

  • "maaseulaisten"

    Lukihäiriö vaivaa?

    Äänestä

Prenataaliset kehityshäiriöt ovat vakavia

Äänestä
  • Ei ne antenataalisetkaan helppoja ole.

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Ei ne antenataalisetkaan helppoja ole.

    Helppo uskoa., kyllä se mutta tarkoitit varmaan postnataalisia

    Äänestä

  • Anonyymi00032 kirjoitti:

    Helppo uskoa., kyllä se mutta tarkoitit varmaan postnataalisia

    Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että altistuminen glyfosaatille voi vaikuttaa aivojen kehitykseen ja lisätä neurologisten häiriöiden, kuten ADHD:n ja autismikirjon riskiä.

    Äänestä

Käytännössä joka neljäs peltohehtaari käsitellään glyfosaatilla.

Tutkimuksessa selvitettiin 198 torjunta-aineen ja niiden hajoamistuotteiden esiintymistä 148 peltoalalla Suomessa. Mukana oli sekä jo kiellettyjä että tällä hetkellä käytössä olevia torjunta-aineita. Tutkimus on ensimmäinen koko maan kattava tutkimus torjunta-ainejäämistä Suomessa. Näytteenotto tehtiin vuonna 2018.

Vähintään yhden torjunta-aineen jäämiä löydettiin 82 prosentista maaperänäytteitä eli vain 18 prosentista pelloista ei löytynyt ollenkaan jäämiä. Lähes kolmanneksessa näytteistä (32 %) jäämiä löytyi yli viidestä eri torjunta-aineesta, ja seitsemässä prosentissa yli 10 eri jäämää.

Useimmin löydetyt torjunta-aineet olivat glyfosaatti ja sen hajoamistuote aminometyylifosfonihappo (AMPA).

Torjunta-aineiden käyttömäärät ovat Suomessa yleensä paljon pienempiä kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tutkimuksen tulosten perusteella torjunta-ainejäämien kokonaispitoisuudet ovat kuitenkin Suomen maaperässä samankaltaisia tai suurempia.

Glyfosaatin oletetaan usein hajoavan maaperässä muutamissa kuukausissa. AMPA hajoaa hieman hitaammin. Glyfosaatti- ja AMPA-jäämien esiintyminen luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla (ei torjunta-ainekäyttöä kkymmeneen vuoteen) kuitenkin osoittaa, että joidenkin torjunta-aineiden hajoaminen boreaalisissa olosuhteissa voi kestää huomattavasti odotettua kauemmin.

Äänestä
  • "Torjunta-aineiden käyttömäärät ovat Suomessa yleensä paljon pienempiä kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tutkimuksen tulosten perusteella torjunta-ainejäämien kokonaispitoisuudet ovat kuitenkin Suomen maaperässä samankaltaisia tai suurempia."

    Heheheheee hahahhaaaaa...

    Äänestä

  • Anonyymi00037 kirjoitti:

    "Torjunta-aineiden käyttömäärät ovat Suomessa yleensä paljon pienempiä kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tutkimuksen tulosten perusteella torjunta-ainejäämien kokonaispitoisuudet ovat kuitenkin Suomen maaperässä samankaltaisia tai suurempia."

    Heheheheee hahahhaaaaa...

    Mikäs naurattaa, oma typeryytesikö??

    Etkö siis ymmärtänyt luonnonolosuhteimme hajoamista hidastavaa vaikutusta ja sen aihettamaa kertymän kumuloitumista?

    Äänestä

Piitkäaikaisen glyfosaatin käyttäjän kannattaa olla huolissaan, jos ei muusta niin edes omssta terveydestään

Äänestä
  • Kerropa, mitä tarkoittaa 'pitkäaikaisen glyfosaatin käyttäjä'. Tai edes 'pitkäaikainen glyfosaatti'?

    Äänestä

  • Anonyymi00039 kirjoitti:

    Kerropa, mitä tarkoittaa 'pitkäaikaisen glyfosaatin käyttäjä'. Tai edes 'pitkäaikainen glyfosaatti'?

    Näkyvätkö kognitiiviset vaikutukset... yritä edes

    "pitkäaikaisen glyfosaatin käyttäjän"

    Äänestä

  • Anonyymi00040 kirjoitti:

    Näkyvätkö kognitiiviset vaikutukset... yritä edes

    "pitkäaikaisen glyfosaatin käyttäjän"

    Glyfosaattia käytetään meillä keskimäärin yhtenä päivänä vuodessa, ja eri vuosina eri pelloille. Ruiskuttaja voi myös olla eri henkilö eri vuonna., esim. Isåntä, joku pojista tai naaruri, joka ruiskuttaakin sinä vuonna omalla traktorillaan ja ruiskullaan sovitusti myps meidän tarvittavat lohkot. Joten kysyn edelleen, määrittele 'pitkäaikainen glyfosaatti'tai 'pitkäaikainen glyfosaatin kåyttäjä'? Koska ilmeisesti kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä koko asiasta. Siellä ruiskutetulla pellolla ei oleskella, sen satoa ei käytetä elintarvikkeeksi, aineille on määritelty hajoamisaika , usein talvikin on välissä, ennenkuin ruiskutettua peltoa käytetään uudelleen jne. Joten vaikka mitä virheitä tutkimukset osoittaisi, enemmän glysosaattia käyttävissä maissa samat virheet kertautuvat eksponentiaalisesti, eli edelleen Suomen tuotanto on moninverroin turvallisempaa kuin vertailukohtana olevissa maissa.

    Äänestä

  • Anonyymi00042 kirjoitti:

    Glyfosaattia käytetään meillä keskimäärin yhtenä päivänä vuodessa, ja eri vuosina eri pelloille. Ruiskuttaja voi myös olla eri henkilö eri vuonna., esim. Isåntä, joku pojista tai naaruri, joka ruiskuttaakin sinä vuonna omalla traktorillaan ja ruiskullaan sovitusti myps meidän tarvittavat lohkot. Joten kysyn edelleen, määrittele 'pitkäaikainen glyfosaatti'tai 'pitkäaikainen glyfosaatin kåyttäjä'? Koska ilmeisesti kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä koko asiasta. Siellä ruiskutetulla pellolla ei oleskella, sen satoa ei käytetä elintarvikkeeksi, aineille on määritelty hajoamisaika , usein talvikin on välissä, ennenkuin ruiskutettua peltoa käytetään uudelleen jne. Joten vaikka mitä virheitä tutkimukset osoittaisi, enemmän glysosaattia käyttävissä maissa samat virheet kertautuvat eksponentiaalisesti, eli edelleen Suomen tuotanto on moninverroin turvallisempaa kuin vertailukohtana olevissa maissa.

    lähestyt asiaa vain suppean omakohtaisesti.. so. tynnyrin reiästä katsoen.

    glyfosaatin tuomat haasteet/ongelmat ovat laajempia kuin pelkkä levitystapahtuma pellollesi... eikä asian tilaa paranna edes se että käyttö voi tosiaan vaihdella maakohtaisesti.

    glyfosaatin kohdalla historia toistaa itseään, vertautuen aikanaan ddt n haitallisuudesta käytyyn kädenvääntöön. uskottavasti tutkimustieto voittaa tässäkin ja 2030-luvun alussa haitallinen aine kielletään ainakin EUssa.

    toivottavasti olet noudattanut ohjeistettuja varotoimia glyfosaatin kanssa vuosien varrella.

    Äänestä

  • Anonyymi00043 kirjoitti:

    lähestyt asiaa vain suppean omakohtaisesti.. so. tynnyrin reiästä katsoen.

    glyfosaatin tuomat haasteet/ongelmat ovat laajempia kuin pelkkä levitystapahtuma pellollesi... eikä asian tilaa paranna edes se että käyttö voi tosiaan vaihdella maakohtaisesti.

    glyfosaatin kohdalla historia toistaa itseään, vertautuen aikanaan ddt n haitallisuudesta käytyyn kädenvääntöön. uskottavasti tutkimustieto voittaa tässäkin ja 2030-luvun alussa haitallinen aine kielletään ainakin EUssa.

    toivottavasti olet noudattanut ohjeistettuja varotoimia glyfosaatin kanssa vuosien varrella.

    Koetin olla riittävän konkreettinen Sinulle, mutta Sinä taas leijailet josakin yleistiedon yläpuolella. Ilmeisesti et missään kiinni, jos vertaat käytännön tuetoutta tynnyrinreikään. Aymosfäärin kaasupilvestä asiat näyttää ihan toiselta, kuin täältä ruohonjuuren toteutuksen tasolta.

    Äänestä

  • Anonyymi00044 kirjoitti:

    Koetin olla riittävän konkreettinen Sinulle, mutta Sinä taas leijailet josakin yleistiedon yläpuolella. Ilmeisesti et missään kiinni, jos vertaat käytännön tuetoutta tynnyrinreikään. Aymosfäärin kaasupilvestä asiat näyttää ihan toiselta, kuin täältä ruohonjuuren toteutuksen tasolta.

    Käyttäjäkokemuksesi on kunnioitettavaa mutta se ei vähennä glyfosaatin vaaroja.
    Ei omalta kohdaltasi tai globaalisti.

    Äänestä

Myös seuraavat sukupolvet kärsivät tietämättömyydestämme sekä varsinkin hyväuskoisuudestamme glyfosaatin suhteen

Äänestä

Kaikki jotka täällä kritisoivat torjunta-aineiden käyttöä ostavat pelkästään luomu elintarvikkeita eikös niin? Muutenhan koko homma olisi tekopyhää itsepetosta.

Jos kaikki ostaisi vain luomutuotteita niin eihän maatalous sitten muuta tuottaisikaan. Sitä tuotetaan mitä asiakkaat ostaa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Tätä on osattu ounastella.

Glyfosaatin terveyshaitat ilmi isossa tutkimuksessa: Maaseutuvauvat alttiita kasvuhäiriöille

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu