Olen käsittämättömän sekava ihminen. Joku päivä olen puhelias ja joskus taas vetäytyvä ja omissa oloissa viihtyvä. Silloin kukaan ei saa keskustella kanssani. Puuhakas-passiivinen, mukava-epämukava, olen siis myös luonteeni vastakohdat. Onko mahdollista, että sairastaisin kaksisuuntaista mielialahäiriötä? haluaisin lukea kokemuksia kaikilta ihmisiltä, joilla on kaksisuuntainen.
Mielialan vaihtelu
Apua..
74508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
1) aktiivi-mukava
2) aktiivi-epämukava
3) passiivi-mukava
4) passiivi-epämukava
=
4-suuntainen höpötys-sairaus
kaksisuuntaiselta mielialahäiriöltä, koska käsittääkseni siinä nuo vaihtelut ovat pidempiä kausia, saattavat kestää useamman kuukauden, eikä vain paria päivää. Silloin masennusvaiheessa ollaan todella masentuneita ja pitkään, tähän liittyvät vahvat itsetuhoajatukset. Hypomaniassa taas vastaavasti mennään niin lujaa ettei muut pysy perässä, se on myös pidempään kestävä kausi, tällöin monet juhlivat kuin viimeistä päivää, sekä tekevät lähes järjettömiä päätöksiä, matkoja ym, joita eivät bormaalisti ikinä tekisi.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö, bipolaarihäiriö, jaetaan käytännössä kiihtyneiden jaksojen luonteen mukaisesti karkeasti kahteen päätyyppiin, bipolaaritauti I:een, jossa todetaan voimakkaita ja usein sairaalahoitoa vaativia maanisia jaksoja, sekä bipolaaritauti II:een, jossa kiihtyneet jaksot ovat lievempiä, eivätkä välttämättä johda toimintakyvyn täydelliseen menettämiseen tai sairaalahoidon tarpeeseen. Lisäksi puhutaan bipolaaritaudin tyypistä, jossa esiintyy esimerkiksi sekamuotoisia, masennuksen ja kiihtyneisyyden sekaisia jaksoja, sekä tyypistä, jossa eri mielialajaksot vaihtelevat hyvin nopeasti.
Jaksoja on siis kovin erilaisia, niin luonteiltaan kuin vahvuusasteiltaan. Tästä kirjosta voin antaa pintaa raapaisevaa osviittaa ICD-10-tautiluokituksen syövereistä:
"Koodi" F31 viittaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja liittämällä sen perään toinen pisteellä erotettu "koodi" tätä tavataan tarkemmin määrittää (sitenkin, että yksi tarkemmista määrityksistä on tarkemmin määrittelemätön): F31.0 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievä maaninen (hypomaaninen) jakso; F31.1 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön maaninen jakso ilman psykoottisia oireita; F31.2 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottinen maaninen jakso; F31.3 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievä tai kohtalainen masennusjakso; F31.4 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea masennusjakso ilman psykoottisia oireita; F31.5 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea psykoottinen masennusjakso; F31.6 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoinen jakso; F31.7 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön elpymävaihe (remissio); 31.8 Muut määritetyt kaksisuuntaiset mielialahäiriöt; 31.9 Määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriö.
On pidempää ja lyhyempää ja vakavampaa ja vähemmän vakavaa ja tasaista ja epätasaista ja suorastaan poukkoilevaa jaksoa... Joten, miten onkaan tekemäsi "diagnoosin" laita? Mitä sinä loppujen lopuksi keskustelemastasi asiasta tiedät?
Kun varsinaisesta maniasta puhutaan, nimimerkin "kuulosta" satuilu siitä, että "mennään niin lujaa ettei muut pysy perässä" vaikuttaa jopa aiheelliselta kuvaukselta. Hypomania on tästä huomattavasti lievempi muoto - kyseistä jaksoa läpikäyvän henkilön perässä voi joku vielä pysyäkin, mutta helppoa ei sekään ole, välttämättä kyseiselle henkilölle itselleenkään.
Ja minä näin pedon nousevan merestä; sillä oli kymmenen sarvea ja seitsemän päätä, ja sarvissansa kymmenen kruunua, ja sen päihin oli kirjoitettu pilkkaavia nimiä.
Ilmankos sinua kiinnostaa voiteluaineet.
Itse sairastuin 13- vuotiaana masennukseen joka laukaisi sitten maanisen vaiheen.
Kaikki oireet ovat yksilöllisiä jokaisella.
Itsellä masennukset ja maaniset vaiheet vaativat aina sairaalahoidon ja eri lääkitysten kokeilua.
(huonon hoidon johdosta meni kyllä nuoruus vuosia hukkaan)
Masentuneena en ollut itsetuhoinen,mutta ovesta ulos en mennyt,ihmisiä en halunnut nähdä,itsetunto oli niin heikko jne.Toivoin että paha olo menisi ohi.
Maanisessa vaiheessa taas kaikki oli päinvastoin,olin maailman ihanin ihminen ja pystyin mihin vaan,taivas rajana.
13-20 ikävuoteen on sairastumis jaksoja ollut tasaisesti,ja terveitä jaksoja välissä.Mutta nyt kuuteen vuoteen en ole sairastunut.Kannatta hankkia itselle pätevä lääkäri jne.jos ei halua vuosia sairastaa.
Paitsi että ne menneet vuodet oli minun elämää,enkä kyllä jälkeenpäin suuremmin harmittele.Olihan se sellaista unimaailmaa,ja voisihan sitä surkutella aina muutenkin elämän eri vaiheitaan...kuka tahansa.
Tältä palstalta et diagnoosia saa, joten on paras tilata aika omalle lääkärille, joka tarvittaessa kirjoittaa lähetteen psykiatrille.
Myös hormonaaliset vaihtelut aiheuttavat mainitsemiasi heilahteluita.
elämääsi liikaa nii et kai vaa teet tilaa ympärillesi.mul on ollu samoja oireita