Mistäkö huomaa, että tällä palstalla on paljon ihmisiä, jotka eivät käsitä talouden perusasioita?
Eräissä aiemmissa topiceissa on poikkeuksellisen varteenotettavia linkkejä, mm. The Economistin kesäkuun pääkirjoitus, jossa hyvin suoraan varoitellaan globaalisti kuumenneiden asuntomarkkinoiden vaaroista maailmantaloudelle http://www.economist.com/finance/displayStory.cfm?Story_id=4079458 . Miksiköhän näihin ei ole näkynyt paljon kommentteja tämän palstan keskustelijoilta??? Linkkien perässä ei ole juuri minkäänlaista keskusteluketjua. Kyseessä on maailman arvostetuin talousalan lehti. Luulisi kiinnostavan...
Johtopäätös: ilmeisesti hölmöön ja joutavaan juupas-eipäs-jauhantaan piisaa kapasiteettia kymmenien vastausten ketjuin, mutta englanninkielinen erittäin hyvin argumentoitu kirjoitus käy useimmilta yli ymmärryksen.
Jutussahan tuodaan eri tavoin esiin se fakta, että asuntomarkkinoiden poikkeuksellinen ylikuumeneminen on yleismaailmallinen ilmiö, ja siitä aiheutuva velkaantuminen uhkaa jatkossa horjuttaa koko finanssijärjestelmää, siinä sivussa tietenkin myös pienessä Suomessa.
Ylikuumenemista on kautta historian seurannut hintojen romahdus - siinä ei pitäisi olla mitään uutta, jos vähänkään tuntee taloushistoriaa.
Lama ei tietenkään aiheudu siitä, että jotkut sitä tällä palstalla toivovat tai eivät. Sen ovat viimeisten vuosien aikana ladanneet valmiiksi suurin joukoin sopulien lailla käyttäytyneet ihmiset, jotka laumasieluisuuttaan ja typeryyttään ovat aiheuttaneet ylikuumenemisen. Hintojen palautuminen ennen pitkää realistisemmalle tasolle on tietenkin taloushistorian valossa vain ylikuumenemisen looginen seuraus. Ikävä kyllä se tulee olemaan ylihintaan asuntonsa ostaneille valitettavan tuskallinen kokemus, jota ei ole syytä ilkkua.
Eräissä aiemmissa topiceissa on poikkeuksellisen varteenotettavia linkkejä, mm. The Economistin kesäkuun pääkirjoitus, jossa hyvin suoraan varoitellaan globaalisti kuumenneiden asuntomarkkinoiden vaaroista maailmantaloudelle http://www.economist.com/finance/displayStory.cfm?Story_id=4079458 . Miksiköhän näihin ei ole näkynyt paljon kommentteja tämän palstan keskustelijoilta??? Linkkien perässä ei ole juuri minkäänlaista keskusteluketjua. Kyseessä on maailman arvostetuin talousalan lehti. Luulisi kiinnostavan...
Johtopäätös: ilmeisesti hölmöön ja joutavaan juupas-eipäs-jauhantaan piisaa kapasiteettia kymmenien vastausten ketjuin, mutta englanninkielinen erittäin hyvin argumentoitu kirjoitus käy useimmilta yli ymmärryksen.
Jutussahan tuodaan eri tavoin esiin se fakta, että asuntomarkkinoiden poikkeuksellinen ylikuumeneminen on yleismaailmallinen ilmiö, ja siitä aiheutuva velkaantuminen uhkaa jatkossa horjuttaa koko finanssijärjestelmää, siinä sivussa tietenkin myös pienessä Suomessa.
Ylikuumenemista on kautta historian seurannut hintojen romahdus - siinä ei pitäisi olla mitään uutta, jos vähänkään tuntee taloushistoriaa.
Lama ei tietenkään aiheudu siitä, että jotkut sitä tällä palstalla toivovat tai eivät. Sen ovat viimeisten vuosien aikana ladanneet valmiiksi suurin joukoin sopulien lailla käyttäytyneet ihmiset, jotka laumasieluisuuttaan ja typeryyttään ovat aiheuttaneet ylikuumenemisen. Hintojen palautuminen ennen pitkää realistisemmalle tasolle on tietenkin taloushistorian valossa vain ylikuumenemisen looginen seuraus. Ikävä kyllä se tulee olemaan ylihintaan asuntonsa ostaneille valitettavan tuskallinen kokemus, jota ei ole syytä ilkkua.
Vastaukset 120
Vanhimmat
Lehti on ennustanut asuntojen hintojen romahdusta niin kauan kuin muistan. Minusta ei todellakaan vaadi taitoa sanoa sitä, että se joka menee ylös, tulee myös alas.
Taitoa vaaditaan sen ennustamisessa kuinka ylös mennään ja koska taite tapahtuu.
Joten älä sinäkään kumarra lehteä jutuista, joilla ei ole mitään uutis- saati sitten ennustearvoa.
Tuolla ajatustavalla tietysti ainoastaan jälkiviisaus on mahdollinen viisauden laji... Sitten, kun tapahtumat ovat jo realisoituneet, niiden uutisoiminen ja ennakoiminen ei vain ole enää kovin mielekästä.
Käänteen ajankohtaa on tietenkin vaikea eksaktisti ennustaa, mutta se ei ole nahdäkseni edes kovin relevantti kysymys. Olennaisempaa on kokonaisnäkemys, että ei ainakaan ostajana ylipäätään mene mukaan ilmiselvää kuplaa kasvattamaan, jos havaitsee, että sellainen on olemassa, vaan pysyy tuolloin markkinoiden ulkopuolella.
Anna Nunnu palaa ja anna oma ennusteesi jaarittelun sijaan.
Naistenviikkoon asti viileää ja sateista. Sen jälkeen pelkästään sateista. Yrjänän päivän aikoihin lämpenee ja intiaanikesä jatkuu aina syyskuun loppupuolelle. Ensilumi tulee Etelä-Suomessa lokakuun 27. päivä.
Mitä asuntojen hintoihin tulee, ne jatkossa joko nousevat, pysyvät tällä tasolla tai laskevat. Valitse itse mikä tahansa noista. Kun tarpeeksi kauan sitä toitotat, voin vakuuttaa, että olet oikeassa. Ja silloin voit sitten elvistellä asiantuntemuksellasi.
Osaat selvästikin lukea ja kirjoittaa, mutta kykysi analyyttiseen ajatteluun ei oikein vakuuta.
sanomani oikein. Yhdentekevää jorinaa - aivan kuten The Economist -lehdenkin jo vuosia jatkunut varoittelu asuntokuplasta.
Jokainen tietää, että kaikilla markkinoilla tapahtuu nousuja ja laskuja. Jos ei kuitenkaan ole harmainta aavistusta siitä, koska nämä tapahtuvat, ei pelkän ilmiön olemassaolon toteamisella ole mitään uutisarvoa.
sekä merkityksettömiä ja itsepäisiä höpötyksiäsi maailman arvostetuimpiin kuuluvan talouslehden näkemyksiin.
Nunnu on aivan oikeassa, sina vain et nayta ymmartavan hanen pointtiaan tassa asiassa.
Ohitatteko todellakin The Economistin artikkelit olankohautuksella? Sehän olisi täysin edesvastuutonta. Kehen sitten uskotte? Joulupukkiinko?
Ei niitä kukaan olankohautuksella ole ohittanutkaan. Economist on ihan arvostettu laatulehti, mutta ei se ole sen kummempi oraakkeli kuin muutkaan vastaavat instanssit. Ei sitä kannata turhaan kumarrella.
Economist on kirjoitellut silloin tällöin asuntokuplasta jo ainakin vuodesta 2000. Jos hinnat laskevat vaikka viiden vuoden päästä vuonna 2010, niin voidaanko sanoa Economistin olleen oikeassa jo vuonna 2000. Voin minäkin ennustaa jyrkkää nousua asuntojen hinnoille ja viimeistään sadan vuoden päästä olin oikeassa.
Jos Economistin toimittajat osaisivat oikeasti ennustaa, he olisivat rikkaita jo.
taidatkin olla idiootti!
matalaotsaiseen nimittelyyn tässä ketjunosassa? Näillä valmiuksilla äly taitaa riittää lähinnä ylisuuren lainan nostamiseen pankista...
Mennäänkös itse taas asiaan?
OMALLA SOHVALLA
http://www.economist.com/printedition/displayStory.cfm?Story_ID=4079027
http://www.thisislondon.co.uk/news/business/articles/timid401715?source=This
http://rismedia.com/index.php/article/articleview/10743/1/1/
http://in.rediff.com/money/2005/jun/18guest1.htm
http://www.guardian.co.uk/business/story/0,3604,1516247,00.html
alkaa olla jo sitä luokkaa että, jos esim kiina lopettaa usa:n vajeen rahoittamisen on talouslama usassa heti käsillä. Tästä on vaikutuksia suomeenkin kun dollarin arvo romahtaa ja euron arvo pompaa pilviin> vaikeuksia vientiteollisuudelle ja kierre on valmis ja lama myös euroopassa.
Ja Euroopan lamasta seuraa, että korot pidetään yhä varmemmin alhaalla. Todennäköisesti niitä jopa lasketaan. Miten tämä mielestäsi vaikuttaa asuntjen hintoihin?
Lamahan yleensä aiheuttaa työpaikkojen häviämistä, mikä taas saattaa aiheuttaa pienehköjä vaikeuksia 200t euron lainan takaisinmaksuun.
Mutta kyllähän suomalainen pärjää.
EU:n lama tulee Suomeen ja romahduttaa asuntojen hinnat.
Itse teen hyvän tilin kuplan puhjettua - kuten tein edellisenkin rommauksen jälkeen. Pikkaisen vain omatunto kolkuttaa, kun monet sentään joutuvat tekemään 40-tuntista työviikkoa mitättömien hilujensa eteen. Itse tienaan soffalla tuhnuttamisella sellaset 100 euroa / tunti, jos ajatellaan, että tekisin ns. normaalia työviikkoa.
Että ostelkaa te vain kupla-asuntoja, minä se otan teidän rahanne romahduksen jälkeen.
Taidat olla aika liikunnallinen tyyppi tai sitten makaat ennemmin sängyssä. 100 €/tunti tarkoittaa ehkä 3 tunnin soffalla istumista kuukausittain, vai paljon ne sossusta maksaa kuussa?
Economist on varoitellut asiasta jo ainakin vuodesta 2000. Jossain vaiheessa se eittämättä osuukin oikeaan, kun vielä jokusen vuoden jaksaa samaa levyä pyörittää.
Ei noita jaksa kommentoida sen takia, että tuo "Globaalin" asuntohintakuplan määritteleminen on hirveätä käsien heiluttelua. Milloin missään on sitten ollut oikean hintaiset asunno ja miten joku esim. Jenkkien asuntotilanne nyt Suomeen edes vaikuttaa.. Jollain tavalla ehkä, mutta tuskin koskaan romahduksenomaisesti tai rakettimaisella nousulla.
Ylikuumenemista on aina seurannut hintojen lasku, kyllä. Mutta koska se lasku alkaa ja koska sitä voi sanoa romahdukseksi. Sitäpaitsi jokaisen laskun jälkeen on aina noustu taas edellistä hintahuippua korkeammalle. On melko naiivia ennustaa romahdusta heti, kun omasta mielestään hinnat ovat liian korkealla.
olet tietämätön moukka.
kirjoitelmia voin todeta, että siinäpä on poikkeuksellisen lahjaton vittuilija.
Veispä se näppiksensä kaniin =)
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=&conference=&poster=fleimaaja&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2005&ed=29&em=6&ey=2005&hpp=25
Itseänikin on kummastuttanut tämä silmien ummistaminen kuplan edessä.
Asuntohintojen ennustaminen on vaikeaa, koska hinta-tason määrää aivan tavalliset ihmiset. Ihmiset jotka eivät ole paneutuneet talouden kiemuroihin. Ihmiset jotka ovat riippuvaisia korkotasosta. Siksi ylilyönnit ovat suuret ja ennustaminen on vaikeaa.
Kuten The Economist sanoi artikkelissaan: "Throughout history, real estate bubbles have continued to inflate for longer than rational people believed possible." John Snowkin on sanonut että asuntomarkkinat ovat irrationaaliset.
Kannatta myös muistaa, että The Economist on aikaisemminkin ennustanut oikein, mm. kun punta romahti 90-luvun alussa.
Jep, Econimist ennustaa romahdusta ja melkein samaan hengenvetoon toteaa ennustamisen olevan lähes mahdotonta irrationaalisten markkinoiden takia. Koko kuplan olemassaolo perustuu joka tapauksessa ihmisten ostovoimaan. Mikäli korot eivät lähde nousuun ja ihmisten elintaso kasvaa, kuten tähänkin asti, niin asuntojen hinnatkin jatkanevat tasaista hidasta nousuaan. Mitään kuplaa ei silloin voine sanoa olleenkaan. ...ja ennenkuin korkoja ruvetaan nostamaan, se vaatii inflaation suurenemista..
Ihmisten ostovoima on helposti ennustettavissa. Hankalaksi ennustamisen tekee se, että ostovoiman laajimpaan määritelmään sisältyy myös lainanotto. Lainarahan kasvuhan ei ole oikeata vaurastumista, mutta se lisää likviditeettiä markkinoilla. Asuntomarkkinoille tulee lisää rahaa kun korot laskee ja kilpailu pankkien välillä kiristyy. Tämä on ongelmallista myös siksi, että korot ovat alhaalla kun taloudella menee huonosti. Lainanotto on siis runsaimmillaan kun taloudella menee huonosti. Vain rahoituskriisi voi muuttaa tämän paradigman.
Mutta, kuten tiedämme kasinokriisistä, asuntojen hinnat lähtivät laskuun ENNEN kuin taloudessa ja koroissa ilmeni paradigmakäänne. Näin mitä ilmeisimmin tapahtuu myös tällä kertaa.
On valitettavasti olemassa muukin kuin korkoriski, vaikka moni ei tätä tiedosta. Olette ehkä huomanneet, että KILPAILUKYKY-sana tuli suomalaiseen talouskeskusteluun aivan eri painoarvolla vasta sen jälkeen kun liityimme EMUun. Nyt kun ei ole laman sattuessa enää mahdollisuutta alentaa rahamme ulkoista arvoa, ainoa, mitä voidaan tiukan paikan tullen tehdä, on "sisäinen devalvaatio" eli suomen kielellä palkkojen alentaminen.
Tämänkin vuoksi ylisuuret lainat ovat riskialttiita, jos ostajan talous on mitoitettu muutenkin tiukalle. Eli korkoriski ei ole ainut asuntovelallisen riski.
Tosipaikan eli riittävän suuren taloudellisen kriisin kohdatessa EU-Suomella on ainoana mahdollisuutena olemassa "sisäisen devalvaation" keino, jos maamme menettää liikaa kilpailukykyään dollarin rajusti heikentyessä.
Iso osa Suomen vientiteollisuudesta käydään edelleen dollarisidonnaisena. "Sisäisestä devalvaatiosta" ei tosin toistaiseksi paljon julkisuudessa puhuta, koska aihe on palkansaajille hyvin arka.
Ketkähän _viime kädessä_ määräävät kaikkien vaihdannan kohteena olevan hinnan? Vastaus: "Aivan tavalliset ihmiset" ja "Ihmiset jotka eivät ole paneutuneet talouden kiemuroihin".
Olipa kyseessä suklaapatukka, asunto tai mustamakkara, niin yksittäiset taloustieteilijöiden ja muiden viisastelijoiden mielestä irrationaalisesti toimivat ihmiset itse pienessä päässänsä puntaroivat rahalla saamaansa utiliteettia. Ja asuntojen ollessa kyseessä aika moneltakin kantilta: onko mulla varaa, onko tää mun perheelle hyvä 10-15 vuodeksi, onko sijainti kiva, pukkaakohan remppaa, millaset naapurit...jne.
Nyt vain sattuu olemaan niin, että moni arvostaa pk-seutua sen verran, että joistakin hinnat tuntuvat olevan liian suuria. Ostovoimaan nähden erityisesti yli 100 km Helsingistä hinnat ovat erittäin maltilliset, ostovoimaan nähden paikoin jopa laskeneet.
Kaiken ennustaminen on vaikeaa, ja erityisen vaikeaa on näemmä ollut 3 vuoden ajan rommauksen ennustaminen. Makrotalous on (vielä) sen verran säällisessä kunnossa, että pientä korjausliikettä kummoisempaa en itse veikkaa. Ja voin lyödä vaikka vetoa. :)
ja taas täysin turha insertti. mitään ei sanonut.
Aika moni asunnonostaja on jo lyönyt asuntojen hintakehityksestä vetoa koko maksukyvyllään! Se on pikkuisen eri asia kuin tavallinen kossupullo-veto. Panokset ovat siis ihan kunnollisen kokoiset, minkä voimme tyydytyksellä todeta.
Eli palkanlaskun vaihtoehto on palkanmaksun lopettaminen.
Glopaalin kilpailun areenalla näin on käynyt jo monelle yritykselle, palkanmaksu Suomessa lopetetaan jatuotanto siirretään muualle.
Sisäinen devalvaatio, eli palkkojen lasku taas saattaisi johtaa sekin "huutokauppaan", jossa palkkojen laskulle yms heikennyksille ei olisi loppua.
Käy pian kuin Ahon hallitukselle. Edellinen hallitus oli jo jakanut kortit pöytään, eikä edes kakkosparia mukana.
Tuskin sisäistä devalvaatiotab aletaan ylipäätään kovin helpolla yrittämään, mutta tietenkin se olisi ainoa mahdollinenh ratkaisu, jos Suomi nyt euroaiikaan siirryttyään joutuisi muun Euroopan kanssa samankaltaiseen talouskurimukseen kuin runsas kymmenen vuotta sitten.
Mutta tuosta kaikestahan on jo ikuisuus, ainakin teini-ikäisen tai ensiasuntoaan hankkivan kaksviitosen nuorenparin mielestä.
Sisäiseen devalvaatioon!
Lukutaito on hyvinkin hallinnassa, samoin talouden perusasiat.
The Economist ei vain sattumoisin ottanut kantaa Suomen asuntomarkkinoihin, vaan näytti keskittyvän enempi Amerikan markkinoihin :)
Mistä päättelet, että Suomessa asuntomarkkinat olisivat jotenkin "poikkeuksellisen ylikuumentuneet"? Päin vastoin, tilannehan näyttää juuri nyt hyvinkin maltilliselta. Hinnat ovat pysyneet vuoden ajan suunnilleen ennallaan ja korot alhaalla, eikä kummassakaan ole suuria muutoksia näköpiirissä suuntaan tai toiseen. Jos sinulla on jotain muuta sisäpiirin tietoa, niin voisit varmaan ystävällisesti lyödä faktat pöytään!
Maailmalla tilanne tietysti voi olla ihan erilainen kuin kotomaassa. Ota huomioon, että Amerikassa asunnot ovat kaikkien aikojen huippuhinnoissa, eivätkä hinnat ole laskeneet sitten 1930-luvun suuren laman, kun taas meillä ei olla vielä lähelläkään vuoden 1989 kuplahintoja, kun ostovoimaa ajatellaan.
USA:ssa tuon artikkelin mukaan 40% uusista työpaikoista liittyy asuntojen myyntiin ja rakentamiseen, joten siellä mahdollinen suhdannemuutos kirpaisee hiukan eri tavalla kuin meillä. USA:ssa ihmiset ovat laskeneet taloutensa jatkuvan hintojen nousun varaan, tarkoituksenaan tehdä RAHAA asunnoilla, kun taas suurin osa suomalaisista hankkii asunnon ASUMISTA varten eikä sijoituskohteeksi. Siinä on vissi ero.
"USA:ssa ihmiset ovat laskeneet taloutensa jatkuvan hintojen nousun varaan, tarkoituksenaan tehdä RAHAA asunnoilla, kun taas suurin osa suomalaisista hankkii asunnon ASUMISTA varten eikä sijoituskohteeksi. Siinä on vissi ero."
Miksi tämä estäisi kuplan syntymisen meillä Suomessa?
Ja kuka on väittänyt, että se estäisi kuplan syntymisen Suomessa? On väitetty ainoastaan, etteivät USA:n ja Suomen tilanteet ole suoraan verrannollisia ko. seikan takia.
Tällä hetkellä ei kuplasta voida Suomessa puhua. Onko sellaista näköpiirissä? Ei minusta. En millään usko, että asuntojen hinnat ponkaisisivat yhtäkkiä jyrkkään nousuun nyt kun hinnat ovat olleet paikallaan ainakin jo viime kesästä saakka. Mutta enpä usko romahdukseenkaan.
Ja siksikö ei voi olla kuplaa Suomessa?
Kysymyksesi sisältää implisiittisen oletuksen, että joku on väittänyt, ettei Suomessa voi olla kuplaa sen tähden. Voisitko näyttää missä näin on väitetty?
Ei missään, koska Suomessakin ON kupla!
Ymmärtäkää jo, jäärät! Nyt on kupla! Talous on ajautumassa taantumaan (jossei siinä jo ole). Talous siis kutistuu, mutta te jäärät jatkatte lainarahoitteisten kupla-asuntojenne ostamista. Älkää sitten KOSKAAN tulko sanomaan ettei teitä varoitettu! Ilkka Kylävaarakin lopuksi syytti pankinjohtajaa siitä että hän osti lainarahalla sen viimeisen kasinokupla-asunnon.
Taitaa olla kovin paikallinen tämä kupla josta puhut. Hintakehityshän on ollut varsin maltillista suhteessa ostovoimaan jo usean vuoden ajan.
Olisi hyvä saada hieman taustaa tällaisellekin hullulle väitteelle! Josset nyt vaan sekoittaisi ostovoimaa lainanmaksukykyyn, eli mataliin korkoihin. Paneppa hieman juustoa leivän päälle, kiitos! Ei muuta kun simmut umpeen ja kaasu pohjaan!
Luehan tarkemmin, niin ymmärrät paremmin ja saat jonkinlaisen kokonaiskuvan tilanteesta. Koto-Suomen asuntomarkkinoita tuijottamalla ei asian ydin avaudu. Elämme globaalitaloudessa, joten riskitkin ovat globaaleja ja leviävät maasta toiseen jo yhdentyneen finanssijärjestelmän kautta.
Kyse ei ole tietenkään yksin USA:n tilanteesta. Ohessa The Bob antaa ansiokkaasti aika monta linkkiä, joita voisit tutkailla. Toisessa The Economistin kesäkuun 2005 artikkelissa käsitellään hyvin perusteellisesti maittain ja mantereittain globaalia asuntojen hintakuplaa. Voisit tutkia esim. taulukkoa, jossa hintojen viimeaikainen nousu kuvataan maittain. Huomaat, että sama ongelma koskettaa useimpia Euroopan maita, mm. Englantia, Italiaa, Espanjaa, Ranskaa, Pohjoismaita. Saksassa asuntokuplaa ei onneksi ole syntynyt. Hollannissa huippuhinnat ovat lähteneet jo luisuun alhaisesta korkotasosta huolimatta. Sama kehitys käynnistynyt tällä erää myös Australiassa.
Aivan uutta käppyrää ei ole, mutta onneksi asuntojen hinnat eivät ole tuosta pahemmin nousseet, vai? Tämä kuvio siis loppuvuodelta 2004.
http://www.stat.fi/til/ashi/2004/03/ashi_2004_03_2004-10-29_kat_001_005.gif
Lainaus:
> Kuvio 5. Asuntojen reaalinen hintakehitys
> (ansiotasokehityksen suhteen) Suomessa vuodesta 1987 lähtien
Koko artikkeli: http://www.stat.fi/til/ashi/2004/03/ashi_2004_03_2004-10-29_kat_001.html
Anteeksi jos sekoitin ostovoiman ansiotasokehitykseen... Ei mutta hetkinen... :)
Taulukko vaikuttaa pettävältä. Tiedämmekö kaiken tilaston taustasta? Jos antamiisi tietoihin vielä lisää ennätysmatalien korkojen tuoma velanmaksukyvyn paraneminen, ovat asuntojen hinnat nyt jopa halvat. Reaalihinnoilla mitattuna hinnat ovat kuitenkin huipussaan, joten antamasi tilasto on hämmentävä. Olisi hienoa jos jaksaisit kaivaa hieman lisää tämän tilaston taustoista ja mitä tietoa muuttujat sisältävät.
voi toimia. Entä talouskriisin aikana?
Siinähän se talouskriisi näkyy heti käppyrän alussa, eli 89/90 olivat nämä asuntomarkkinoiden hullut vuodet. Kannattaa huomata nimen omaan järkyttävä kasvu tässä käyrässä (mitä sitten seurasi yhtä järkyttävä romahdus).
Taustoja joku kyseli? Hmm... Kyllä ne siinä artikkelissa taisi olla mainittu... Kannattaa katsoa, laitoin siihenkin linkin (on vain aika pitkä luettavaa).
Kuten maisteri jo mainitsi, on tämä käppyrä epäselvä ja siksi sitä ei pitäisi käyttää taustatietona. Jos reaalihinnat ovat ennätyksessä ja ansiotulotasoon verrattuna keskiarvossa, on tilaston taustoissa jotain mätää. Noussut aniotulo pitäisi vahvasti vaikuttaa myös inflaatioon.
Päättelyssäsi on se virhe että inflaatio on euroon siirtymisen myötä euro-alueen laajuinen tapahtuma, kun taas reaalihintojen muutos on suomen laajuinen. Se toki hankaloittaa tilastojen lukemista, mutta tuosta voidaan vetää kaksi johtopäätöstä:
1. Asunto maksaa useamman kossupullon, mersun ja reikäleivän kuin koskaan ennen.
2. Asunon ostamiseen menee palkasta yhä varsin pieni osa (verrattuna hulluihin vuosiin), joskin osuus on hitaasti kasvamassa.
Mitä tästä voidaan päätellä on, että suomalaisten ostovoima noin yleisesti on parantunut, ei vain suhteissa asuntoihin. Ehkä sen takia että asuntoja on hankala tuottaa halvalla eteläeuroopassa ja rahdata tänne... :)
Lopettakaa jorinanne. Teillä alkaa menemään puurot ja vellit sekaisin.
"Päättelyssäsi on se virhe että inflaatio on euroon siirtymisen myötä euro-alueen laajuinen tapahtuma, kun taas reaalihintojen muutos on suomen laajuinen."
Tuohon ansiotulotason kasvuun vertaavaan graafiin en kyllä minäkään tosin luottaisi. Muistakaa aina että: vale, emävale, tilasto.
"Päättelyssäsi on se virhe että inflaatio on euroon siirtymisen myötä euro-alueen laajuinen tapahtuma, kun taas reaalihintojen muutos on suomen laajuinen."
Niin siis tuossa pitäisi varmaan lukea:
"Päättelyssäsi on se virhe että inflaatio on euroon siirtymisen myötä euro-alueen laajuinen tapahtuma, kun taas _ASUNTOJEN_ reaalihintojen muutos on suomen laajuinen."
..ja tilastoja voidaan kyllä tulkita, mutta ne ovat silti sata kertaa luotettavampia kuin "musta tuntuu" analyysit.
"Päättelyssäsi on se virhe että inflaatio on euroon siirtymisen myötä euro-alueen laajuinen tapahtuma, kun taas reaalihintojen muutos on suomen laajuinen."
Niin siis tuossa pitäisi varmaan lukea:
"Päättelyssäsi on se virhe että EURO-ALUEEN inflaatio on euroon siirtymisen myötä euro-alueen laajuinen tapahtuma, kun taas SUOMALAISTEN ASUNTOJEN reaalihintojen muutos on suomen laajuinen."
Eli Rotan vastauksessa ei ole järjenhäivääkään.
Taitaa olla niin, että keskimäärin asumiseen menee suomalaisilta yhä varsin siedettävä osa tuloista. Ongelma on, että keskiarvot eivät kerro koko totuutta: jättilainan ottaneilta, etupäässä nuorilta asuntovelallisilta asumiseen meneekin ansioista miltei kaikki liikenevä. Toisaalta on paljon talouksia, joiden asumismenot ovat olemattomia, koska asunto on ajat sitten maksettu.
Eli taloudellisesti haavoittuvia ja huteralla perustalla olevia kotitalouksia on Suomessa vähintäänkin kymmeniä tuhansia, mutta nämä ongelmatapaukset peittyvät keskiarvojen alle. Jos vähänkään vakavampi kriisi puhkeaa, näiden ylivelkaisten kotitalouksien velanmaksukyky ei enää riitä, vaan happi loppuu ja nuo asunnot menevät myyntiin hyvin herkästi. Tarjonnan ripeä kasvu alentaa kaikkien asuntojen vakuusarvoja, mikä aiheuttaa ongelman kertautumisen ja lisää jälleen tarjontaa jne... Tästä on kysymys.
Njaa. Tilastossa ovat toki mukana vain ne jotka asuntoa ovat ostamassa, eikä tulotasoa tietenkään ole heihin kohdistettu erikseen, mutta en usko tuloerojen nousseen valtaviksi, varsinkaan akselilla nuoret/vanhat - melkeinpä päin vastoin.
Jokaisen tulee pitää huolta siitä ettei ylivelkaannu. Ylivelkaantuminen voi huonossa tilanteessa johtaa asunnon pakkomyyntiin ja sitä kautta laskeviin asuntojen hintoihin. Tämä siis vaatisi:
1. paljon ylivelkaantuneita (ilmeisesti sinä tähtäät tätä nuoriin)
2. Huonot olot heistä monille (= suurehko lama).
En tiedä mikä ihmisten velkaantumisaste on, mutta mutuna se on aika siedettävä.
Sen tiedän ettei lamasta vielä näy sen kummempia merkkejä, siis muutamaan vuoteen. Varmaan kolmen vuoden kuluttua sellainenkin voi tulla...
Matalan inflaation, mutta hyvän palkkakehityksen ansiosta suomalaisten ostovoima on kasvanut aivan tolkuttomasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siitä löytyy tilastotietoa vaikka kuinka. Nytkin inflaatio taitaa olla nollilla ja pelkkä TUPO pukkas jo pari prosenttia lisää jokaiseen tilipussiin.
On siis täysin ymmärrettävää, että suhteutettuna tuloihin asunnot eivät ole Suomessa erityisen kalliita. Tämä totesi jopa Inha/Tyrväinen "asunnot ovat kalliita muilla mittareilla paitsi suhteutettuna tulotasoon"
jos asioita haluaa analysoida, niin paras lähestymistapa ei ole "ikävien" käppyröiden poistaminen analysoitavasta datasta ;-)
Aina jokin tilasto puhuu ostamisen puolesta. Nyt vaikuttaa tosin siltä, että ainoastaan tämä "tilasto" on sellainen.
Varmaan 90-luvun lama ja devalvaatiot tulivat sinulle täytenä yllätyksenä??? Asiantuntijathan sanoivat, että mitään lamaa ei ole näköpiirissä eikä varsinkaan devalvaatiota tule. Miten kävi?
Kehitä vähän omaakin näkemystäsi. Ennen kaikkea: Älä usko ihan kaikkea mitä asiantuntijat sinulle sanovat, sillä he tuskin sanovat ensimmäiseksi juuri sinulle ihan kaikkea.
Jos asuntojen hinnat nousevat muutamassa vuodessa 100% samalla kun inflaatio on 1 - 2 % vuodessa ja tulojen kasvu noin 3 % vuodessa keskimäärin, ovatko asunnot sinusta kehittyneet tasaisesti suhteutettuina tuloihin?
Taisit jo kouluaikaan olla aika välkky matematiikassa?
Jos asuntojen hinnat nousevat muutamassa vuodessa 10% samalla kun inflaatio on 1 % vuodessa ja tulojen kasvu noin 15 % vuodessa keskimäärin, ovatko asunnot sinusta kehittyneet tasaisesti suhteutettuina tuloihin?
Aloitinpahan vastaavalla lausahduksella kuin sinäkin. Itse asiaanhan tämäkään ei varsinaisesti liittynyt.
Itse asiahan oli siis se, että onko se "asuntojen hinnat suhteessa tulohin" kuvaaja jotenkin epäselvä. Väännetään tämä nyt rautalangasta. Jos kaikki suomalaiset kaivavat -95 tilinauhansa esiin, niin pieni osa huomaa tulojensa kehtittyneen inflaation vauhtia tai hitaammin, suurin osa huomaa tulojensa
kasvaneen huomattavasti inflaatiota nopeammin ja noin 10% huomaa, että työttömyyskorvaus on muuttunut palkaksi --> tulot kasvaneet tosi vauhdilla. Tuon TUPOn mainitsin siksi, että kaikki entisen työpaikkansa säilyttäväthän saavat vähintään sen verran hyvää vuosittain ja siihen päälle sitten muut korotukset.
Ovatko asuntojen hinnat nousseet 100% muutamassa vuodessa _keskimäärin_?? Ehkä jokin yksittäinen kohde on, mutta kuten tuo kuvaaja kertoi, keskimäärin asuntojen hinnat eivät hirveän paljon yli tulokehityksen vauhtia ole nousseet vuodesta -95 alkaen. Ja silloin oltiin sentään todella pohjalukemissa laman syövereissä.
Ei näitä juttuja tarvitse arpoa tai pohtia yksittäistapausten perusteella tai uskoa asiantuntijoiden puheita. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy kaikki tiedot.
Kiitos kysymästä, itse asiassa olin varsin välkky matematiikassa jo kouluaikaan.
Jeps, ja tähän voisi lisätä myös, että keskimääräinen ansiotason kasvu on paljon inflaatiota tai palkankorotuksiakin voimaakkaampaa myös siksi, että väki on vuosi vuodelta enemmän koulutettua.
Siinä missä ennen jäätiin kansakoulupohjalta tekemään jotain ei niin tuottavaa työtä, niin nykyään jo lähes jokainen koulutetaan johonkin. Suhteessa siis työelämästä poistuu jatkuvasti enemmän kouluttamatonta väkeä ja koulutetumpaa tulee tilalle. Tuottavuus ja palkkasumma kasvavat siis myös tätä kautta, vaikka tätä ei yksilöitä tarkastellessa välttämättä huomaa.
koulutetuilla huomattavasti vuodesta 1995, samoin kuin muut epätyypilliset työsuhteet, eikö niin?
Joo, pätkätyöt ovat kyllä lisääntyneet. Tämä koskettaa tietysti pahiten lisääntymisiässä olevia naisia. Kuitenkin tässäkin pitää muistaa, että siinä missä naiset ennen jäivät helpommin kotiin, niin nykyään yhä useampi kouluttautuu ja menee töihin. Tämäkin taas lisää väestön palkkasummaa, kun vanhemman polven kotiäitipainotteinen naisväki vanhenee ja enemmän työelämässä mukanaolevat kasvavat työikäisten joukkoon.
Tämähän myös näkyy työttömyystilastoissa ja pätkätyöläisissä. Ennen useat työtä tekemättömät naiset eivät olleet työttömyystilastoissa vaan kotiäiteinä. Nykyään taas he näkyvät enemmän myös työttöminä ja pätkätöissä. Toki nykyäänkin on paljon kotiäitejä, mutta keskimäärin huomattavasti vähemmän kuin ennen.
Ei Tilastokeskuksen tilastoissa huomioida, miten asuntolainojen jakautuminen osuu yksiin tulojen jakautumisen kanssa. Eli todennäköistä on, että yhä huonommin ansaitsevat ovat uskaltautuneet viime vuosien matalien korkojen ja pankkien löyhäkätisen luotonannnon sekä tehokkaan markkinoinnin vuoksi ottamaan asuntolainan. Tämä tekee homman epävakaaksi, vaikkei se tilastoista näykään.
Keskiarvot ovat hyvin pettäviä, niihin ei kannata liiaksi tuijottaa.
Ei Tilastokeskuksen tilastoissa huomioida, miten asuntolainojen jakautuminen osuu yksiin tulojen jakautumisen kanssa. Eli todennäköistä on, että yhä huonommin ansaitsevat ovat uskaltautuneet viime vuosien matalien korkojen ja pankkien löyhäkätisen luotonannnon sekä tehokkaan markkinoinnin vuoksi ottamaan asuntolainan. Tämä tekee homman epävakaaksi, vaikkei se tilastoista näykään.
Keskiarvot ovat pettäviä, niihin ei kannata liiaksi tuijottaa.
Eikä tilastoissa huomioida sitäkään, kuinka monella ensiasunnonostajalla on nykyään kohtuullisen varakkaat vanhemmat auttamassa, mikäli oikeasti hätä tulee. Suurilla ikäluokilla on varallisuutta auttaa nyt mahdollisia ensiasuntojaan ostavia lapsiaan aivan eri tavalla kuin edellisillä sukupolvilla.
Osittainhan pankkien väitetty löyhä luotonanto selittyy juuri sillä, että suurten ikäluokkien varallisuus on huomattavaa ja he ovat taanneet lainoja jälkikasvulleen. 20-30 vuotta sitten tuollaista varallisuutta ei ollut usein kuin rikkaimmalla ehkä 5%:lla. Nythän se on usein mahdollista jo normaalill keskiluokkaisellakin.
Keskiarvoja ei tietenkään kannata liikaa tuijottaa, mutta pitää muistaa, että tulkintoja tilastoista voi tehdä molempiin suuntiin. Ylisuuriakin lainoja on varmasti viime vuosina otettu, mutta uskoisin niiden osuuden olevan vielä täysin marginaalinen.
En tiedä kaukon matikantaidoista mitään mutta ei se ainakaan yhtä hätiköityjä heittoja kirjoittele kuin sinä: 100 % muutamassa vuodessa. Todellisuus on kauhealla pk-seudulla seuraava VIIDEN ja KOLMEN vuoden ajan jaksolla:
Helsinki +26,6 %; 14,7 %
Espoo +29,0 %; 16,8 %
Vantaa +27,3 %; 17,0 %
Tokihan toi on hiukan ansiokehitystä nopeampaa mutta pitkällä aikavälillä silti maltillista ansiokehitykseen nähden. Viidessä vuodessa ansiot ovat kehittyneet 18,8 % ja kolmessa vuodessa noin 10 %.
Joo, toi varmaan pitää paikkansa, siis vuodesta 2000 ja 2002. Eli vuodesta 2000 hinnat eivät ole ehkä nousseet todella enempää kuin neljänneksen, mutta entäpä vuodesta 1997, jolloin jo elettiin taloudessa normaaliaikoja? Lähes kaksinkertaistuminen lienee tuolla aikavälillä tosiasia, siis 8 vuodessa. Nuo kolme vuotta olivat todella hurjaa nousua. Silloinen toinen valtiovarainministeri muistaakseni vuoden 2000 paikkeilla ehdotti jopa korkovähennyksen poistoa hillitsemään hintakehitystä.
Ja vuoden 1993 hinnoista, jotka tosin olivatkin pohjahintoja, hinnat ainakin Hgin keskustassa lienevät ylikin kaksinkertaistuneet.
Pariin viime vuoteen tuo hinnannousu on aika lailla ollut rauhoittumaan päin, mikä on tehnyt asunnoista taas vähemmän houkuttelevia sijoittajille.
Uskoakseni olemme paraikaa käännekohdassa. Tämä tarkoittaa sitä, että sama mekanismi, joka on nostanut hintoja, alkaa vaikuttaa toisin päin. Siis jos tähän saakka on kannattanut ostaa tänään, koska huomenna on kalliimpaa, mekanismi alkaa purra nyt toiseen suuntaan. Eli ostoa kannattaa lykätä huomiseen, koska pian on halvempaa kuin tänään jne.
Se, että asuntojen hinnat jämahtäisivät nyt vuosikausiksi jollekin tällä hetkellä saavutetulle korokkeelle, on markkinataloudessa erittäin epätodennäköistä juuri tuon psykologisen mekanismin takia. Ainakaan näin ei ole koskaan ennen käynyt, jos takana on ollut hurja nousu.
Japanissa tämä ilmiö on osaltaan vaikuttanut jo yli kymmenen vuotta vaikka korkotaso on miltei nolla.
Vaikuttavat oikeansuuntaisilta nuo 3 ja 5 vuoden luvut, mutta kiinnostaisi vielä tietää lähde. Onko Tilastokeskus vai mikä?
Vuosi 2006 on sikäli merkityksellinen, että USAn keskuspankin Federal Reserven pitkäaikainen ja legendaarinen pääjohtaja Alain Greenspan jää keväällä eläkkeelle. Tämä markkinatalouden puolijumala, jonka sanoja spekulantit tulkitsevat suurennuslasilla, on ollut eräänlainen markkinoiden psykologinen takuumies.
Greenspan jättää seuraajalleen erittäin vaikean perinnön. Laskemalla korkoja ennätysalhaalle teknokuplan puhkeamisen aiheuttamien ongelmien lieventämiseksi vuodesta 2000 alkaen, hän tuli samalla käynnistäneeksi uuden kuplan, ns. housing bubblen.
Kun asuntomarkkinoiden kupla - jota eräiden ekonomistien arvioissa pidetään suurimpana kuplana nykyisessä taloshistoriassa - puhkeaa, seuraajalla ei ole enää samaa liikkumavaraa kuin edeltäjällään, sillä korot ovat jo valmiiksi ennätysalhaiset, joten samaa pehmentävää elementtiä ei ole enää käytettävissä, kun ongelmia tulee.
Ja ongelmia lienee tulossa vielä Bush Jr:n presidenttikauden aikana; siitä pitää Yhdysvaltain jatkuvasti paheneva kaksoisvaje huolen. Vai kuvitteleeko joku todella, että Yhdysvallat kansakuntana kykenee maksamaan mittavan velkaantumisensa takaisin tuotannollaan? Niin kauan nykyinen velkaantumiseen perustuva amerikkalainen talousjärjestelmä kuitenkin pysyy pystyssä, kun takaisinmaksukykyyn jotenkin luotetaan ja eritoten kaukoidän maat luotottavat yhdysvaltalaisten velaksi tapahtuvaa kulutusta ja asuntoinvestointeja. Mutta järjestelmä on jo nyt niin haavoittuva, että normaalioloissa varsin mitätönkin häiriö markkinoilla riittää horjuttamaan jo valmiiksi epävakaata rahoitusjärjestelmää.
Kun luottamus Yhdysvaltojen kykyyn hoitaa velkansa heikkenee, dollari heikkenee rajusti, maailmankauppa häiriintyy jne. Seurayksena globaali talouskriisi - todennäköisimmin ankara deflaatio.
Tämä tulee olemaan kaikille epämiellyttävä kokemus, mutta ehkä vähemmän niille, jotka ymmärtävät varautua epävarmaan tilanteeseen jo etukäteen ja pyrkivät varomaan kevytmielistä velkaantumista.
Tämä kaikki olisi jo pitänyt tapahtua. Aivan kuin kaikki liikkuisi hidastuksessa. Korot ovat jo nousseet roimasti Yhdysvalloissa, mutta asuntojen hinnat edelleen nousevat. Kuplan puhkeamisesta aiheutuu siksi entistäkin suurempi Tsunami. Viisas on nyt varuillaan.
"Throughout history, real estate bubbles have continued to inflate for longer than rational people believed possible."
Eli rationaalinen ihminen on tyhmä. Erittäin mielenkiintoista!
rationaalisten ihmisten joukkoon???
velattomien ihmisten joukkoon???
Olen samaa mieltä, paitsi että Alain Greenspan jää eläkkeelle jo tammikuussa 2006.
Taloushistoriassa hänet tultaneen muistamaan - ei niinkään suurmiehenä - vaan kaikkien aikojen suurimman kuplan kasvamisen sallineena Fed:n pääjohtajana. Tosin hän ennättää itse Fed:stä pois ennen kuin omaisuusarvojen laskun hyökyaalto pyyhkii pääomamarkkinoita.
tuon Alain Greensbankruptcy-nimen? Ihan itsekö?
Taisi olla ihan itse keksitty koska Google ei sitä tunne.
oikeaan. Tilanne on päinvastainen osaltani, vaikka se nyt ei yleisesti ottaen ole varmaan kovin kiinnostava asia.
voi vielä olla aika osuva, kun vähän aikaa mennään The Economistin kuvaamalla tavalla...
Voisi avoimessa yhteiskunnassa kuvitella, että em. kansainvälisessä keskustelussa esiintyvät, maailmanlaajuisista asuntojen hintariskeistä varoittavat artikkelit näkyisivät paljon laajempina siteerauksina myös suomalaisessa mediassa...
Vaan kun ei näy. Merkillepantavan hiljaa ovat olleet esim. HS, YLE ym. tavalliselle kansalle tarkoitetut tiedotusvälineet.
Maistuuko jotenkin siltä, että suomalaista ylikuumennutta asuntokauppaa ei haluta liiemmin häiritä kääntämällä tai lainaamalla ikävänmakuisia ulkomaalaisia talousartikkeleja?
Mieluummin pysytellään tarkoituksellisesti pienessä tiedotusumpiossa, koska se on monien intressien mukaista, osin myös lehtien itsensä. Sunnuntain asuntoliitteen julkaiseminenkin on kohtuullisen tuottoisaa toimintaa...
Kyynisesti ajatellen on lyhyellä tahtäimellä kaikille varmaan helpompaa, että ajetaan täysillä päin seinää ja todetaan - kuten 90-luvun alussakin - että kriisin voimakkuus tuli yllätyksenä kaikille ja että sitä ei ollut kenenkään mahdollista ennakoida.
Tuleva lama on arvioitu voimakkuudeltaan kolminkertaiseksi verrattuna 1929 pörssiromahdukseen. Käytännössä jopa miljoonat ihmiset tulevat jäämään velkojensa alle.
Lähde Prechter; Elliot Wave Theorist.
Miksi täällä yhtäkkiä ruvetaan puhumaan Amerikan lamasta ja kaikenmaailman deflaatioista kun piti puhua asuntojen hinnoista Suomessa???
Minusta Nunnu on ihan oikeassa, turha alkaa spekuloida. Mitenkä muka USAn mahdollinen talouslama heijastuisi asuntojen hintoihin Suomessa? Ei mitenkään. Eihän amerikkalaiset nytkään osta tai myy tai omista suomalaisia asuntoja!
Voisiko joku yrittää selvittää, mitä yhteyttä näillä asioilla muka on, kun täällä vaahdotaan jostain ihmeellisistä riskeistä?
Kansa maksaa, eikä kuplaa haluta puhkaista.
Tai ainakaan kukaan ei halua ruveta syylliseksi.
Monella nuoremmalla toimittajalla on oma lehmä ojassa kupla-asuntojen hintojen muodossa. Ei tee mieli pissiä oman jalkaansa, kun velkaa on paljon... Siinä yksi syy.
Mekanismi voi olla seuraavanlainen:
1) Yhdysvaltain apokalyptinen kauppavaje 6% brkt (Vesa Varhee Taloussanomat)on johtanut tilanteeseen, jossa jenkkien on todennäköisesti mahdoton maksaa velkojaan pois.
2)Käytännössä Fed on yrittänyt hoitaa tilannetta painamalla lisää dollareita ja myynyt liittovaltion velkakirjoja lähinnä Japanille ja Kiinalle.
3) Tämä on ajamassa tilanteen inflaatioon, jonka hillitsemiseksi Fed nostaa korkoja.
4) Tämä puolestaan johtaa entistäänkin ylivelkaantuneiden talousten ostovoiman leikkaantumiseen, ja osakemarkkinoilla sekä asuntomarkkinoilla lisääntyvään tarjontaan = pakko myydä.
5) Yhdessä amerikkalaisen perusteollisuuden tuleviin konkursseihin esim. Ford ja GM sekä johdannaismarkkinoiden hallitsemattomaan ekspansioon 90-luvulla on muodostunut taloudellisen pommin, jonka purkaminen normaalimenetelmin on mahdotonta.
Vaihtoehtoisia seurauksia tai yhdistelmiä: USA:n dollari kaatuu, 1929.pörssiromahdus toistuu, Usa.sta tulee toinen Argentiina, maailmaa kohtaa sen historian kovin lama.
Lisäksi: myös euroalue joutuu budjettivajeineen ja vientikytköksineen suurten vaikeuksien eteen.
Katso esim. www.prudentbear.com
Hyvää yötä!
Jos tuo esittämäsi skenario toteutuisi, miten siihen kannattaisi varautua? Entäpä jos Yhdysvaltain tuleva lama onkin inflatorinen. Voisiko se olla mahdollista? Olisiko silloin hyvä, jos on paljon velkaa?
On todennäköistä, että jos lama tulisi, se mitä todennäköisemmin olisi deflatorinen eli omaisuusarvojen ja velkojen suhde muuttuisi velallisille hyvin epäedulliseksi. Yhdysvaltain historiassa ei ole vielä koskaan ollut inflatorista lamaa. Saksasta sellainen löytyy ensimmäisen maailmansodan jäljiltä, mutta EKP on osaksi juuri tästä traumaattisesta syystä perustettu vahtimaan nimenomaan inflaation tasoa.
No,samalla tavalla kuin 30-luvun alussa,jolloin New Yorkin pörssiromahduksen jälkeen koko maailmantalous käytännössä romahti. Aika impivaaralainen "paha maailma kaukana"-ajattelutapa sinulla.
Viestistäsi tuli mieleen epätoivoinen tenttiin vastaaja. Koska kysyttyyn asiaan ei tiedetä vastausta, epätoivoinen tenttiinvastaaja hölpöttää asian vierestä ummet ja lammet. Viimeisen neljän rivin aikana olit jo melkein pääsemässä asiaan, mutta päätitkin lopettaa.
Kohta viisi on avain. GM:llä on 109 miljardia dollaria lainaa joka erääntyy kymmenen vuoden sisällä. Yhteensä yrityksellä on 243 miljardia dollaria erilaista lainaa. GM:n markkina-arvo on pudonnut 19 miljardiin ja sen lainoilla on roskaluokitus. Sen velkaantumisaste on kaksinkertainen verrattuna omaan kriisiyhtiöömme M-Realiin. Jos ja kun GM ja Ford stiplaa lainanmaksussaan, alkaa järjestelmä kaatumaan.
Haa, aito salaliittoteoreetikko.
Itse olen kyllä viimeisten parin vuoden aikana nähnyt Hesarinkin jokaisessa asuntohintoja käsittelevässä kirjoituksessa jostain siteerattuja varoituksia asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta. Myös mm. Jenkkien velkaantumisesta on kirjoitettu ties miten monta kertaa.
Ilmeisesti oletat, että Hesarinkin pitäisi joka päivä ruotia asuntokauppaa kissankokoisin kirjaimin toistellen, mitä Economistissä on sanottu.
Sitäpaitsi mikäli asuntokauppa menee jumiin, myytävien asuntojen määrä yleensä kasvaa, eikö niin? Tämähän tarkoittaa paksumpaa asuntoliitettä myös Hesarille, joten marsmars takaisin logiikan tunneille.
Muutamia varoittelevia siteerauksia Suomen asuntomarkkinoiden tilanteesta on ollut lähinnä toisinajattelijoihin lukeutuvilta Timo Tyrväiseltä, Matti Inhalta sekä kerran jopa itseltään Erkki Liikaselta. Samoissa jutuissa vastaavasti Nordean ja Sammon omat ekonomistit ovat vastaavasti hokeneet, että asuntomarkkinoiden ylikuumenemista ei ole vielä näköpiirissä.
Tiesitkö muuten Hesaria lukemalla, että asuntojen ylikuumenemisilmiö on poikkeuksellisen globaali? Kuinkahan monta jutua asiasta on ollut? The Economistin maakohtainen asuntojen hintojen nousua kuvaava taulukko olisi ehkä mukava lukea myös niiden, jotka eivät aktiivisesti tilaa ulkomaisia talouslehtiä.
Olen nyt vähän ilkeä: Muistuu mieleen 90-luvun alun HS:n juttu vuodelta 1992, jossa hieman vähättelevään sävyyn uutisoitiin, että pienyrittäjät ovat huonosti informoituja, kun hätäillen vaihtavat valuuttalainojaan markkalainoiksi. Seuraavalla viikolla markka laskettiin kellumaan... Aika monet muistivat kauan tuon taloussivun artikkelin.
Suoranaisesta salaliitosta ei tietenkään ole kysymys, ehkä enemmän siitä, että asuntojen hintojen nousu on liian monille liian miellyttävä asia, jotta sen pitkävaikutteisia vaaroja vaivauduttaisiin riittävästi miettimään ennen kuin tilanne on kehittynyt vaarallisiin mittoihin. En silti väitä, että HS ei olisi viime aikoina aika hyvinkin uutisoinut esim. Yhdysvaltain taloustilanteesta. Siitä täysi tunnustus.
"Asuntojen hintojen nousu on liian monille liian miellyttävä asia, jotta sen pitkävaikutteisia vaaroja vaivauduttaisiin riittävästi miettimään ennen kuin tilanne on kehittynyt vaarallisiin mittoihin."
Naulan kantaan!
Kyllähän Hesarikin yritti viime vuoden lopulla, mutta aika äkkiä hiipui keskustelu.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000012&posting=22000000005382159#22000000005382159
http://business.timesonline.co.uk/article/0,,9064-1675009,00.html
http://news.bbc.co.uk/1/hi/business/4636317.stm
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&lehti=262&artikkeli=7615
Tosi hyvä linkki niille, jotka eivät viitsi tai osaa paneutua edellä oleviin alkukielisiin linkkeihin.
Jotenkin kuvaavaa, että pieni Rakennuslehti näyttää olevan tällä hetkellä Suomen parhaita tavallisten ihmisten talouslehtiä.
Mikäli ylisuurta lainaa miettivä asunnonostaja ei tuota selkokielelle suomeksi käännettyä varoitusta ymmärrä ottaa todesta, niin ei sitten tarvitsekaan ymmärtää.
NIIN!!!!!!!!!!!!!!
joka olennaisella tavalla tuo lisäarvoa tähän toistaiseksi aika järkevänä pysyneeseen keskusteluun. Että makaat ihan oikein omalla sohvalla, hieno saavutus!
Kieltämättä tuntuu hurjalta tuo tieto mahdollisesta asuntokuplasta. Olisiko vielä järkevää myydä niin kauan kuin voi saada omansa pois? Ja ostaa ehkä samanlainen takaisin sitten kun tarvitsee ottaan vähemmän velkaa.
Olin vaimon kanssa kahden asunnon loukussa viime laman aikoihin ja oli kyllä pirullista kun hinnat sulivat alta sitä mukaan kun olimme valmiit alentamaan pyyntiä. Halvalla meni lopulta molemmat kämpät ja takkiin tuli oikein kunnolla.
Kymmenen vuoden aikana olemme taas jotenkuten saaneet omaa rahaa kerättyä takaisin sen mitä silloin menetimme, jotta se on riittänyt uuden asuntomme omarahoitusosuudeksi. Ei totisesti tuntuisi mukavalta joutua uudelleen tilanteeseen, jossa hinnat putoavat älyttömästi ja pankkisetä painaa päälle kuin yleinen syyttäjä.
Eli, kannattaako myydä nyt kun vielä saa omat pois?
Meidän perhe ainakin myi asunnon ja muutimme vuokralle odottamaan romahdusta.
En voi kuin suositella muillekin.
Nimim.
Edellisen romahduksen kokenut.
Myy pois, jos arvioit, että oma taloutesi ei kestä todennäköisesti tulossa olevaa hintojen laskua vakuusarvojen pudotuksen tai työttömyyden uhan vuoksi.
Mikäli taas arvioit, että selviät vaikeammiksi muuttuvien aikojen yli kohtuudella ja liikaa muusta elämisestä tinkimättä, omasta asunnosta luopuminen on ehkä ylireagointia - vain keinottelutarkoituksen vuoksi.
Jos on onnistunut saamaan valtion takauksen asuntolainalle, ei ensimmäinen 15%:n asunnon hinnan lasku käy vielä omaan nilkkaan, se menee valtion takausvastuuseen. Meitä, joilla se on, on aika paljon. Eli valtio kantaa vastuun tuosta osasta, vasta sen jälkeen riski siirtyy itselle. Ihan hyvä puskuri!
Onkos nyt jossain joskus ihan aikuisten oikeasti otettu kämppä pois vakuusarvon alitettua asunnon käyvän arvon, jos lainanlyhennys on kuitenkin sujunut edelleen kuin tanssi?
Eipä sillä, että mitenkään voisin kuvitella lähitulevaisuudessa hintojen laskevan alle 70%:n (vai mikä se kämpän vakuusarvo nykyään on)tämän päivän hinnoista. Tämäkin worst case skenaario siis toteutuu vain lainannostopäivänä. Sen jälkeenhän laina pienenee joka päivä.
sujuu kyllä aika hitaasti, joten lainan pieneneminenkin on kovin vähäistä. Ihmiset, jotka tällaisen ovat ottaneet, lienevät usein mitoittaneet lainanhoitokykynsä melko yläkanttiin, varsinkin kertaheitolla suurehkon ensiasunnon ostaneet.
Tiukassa tilanteessa pankki vaatii lisävakuuksia turvatakseen saamisensa, se on aivan selvä. Tästä syystä 12 vuotta sitten ajettiin aika monta menestyvääkin yritystä pankin syliin, jos vielä muistat melko lähiajan historiaa. Hyvänä aikana näin ei tietenkään tapahdu. Tuo oletus lähtee kuitenkin siitä, että hyvät ajat jatkuvat, ja että esim. USAn kaksoisvaje ei laukea käsiin. Siihen asiaan ei pieni asunnonostaja valitettavasti voi täältä Suomesta käsin mitenkään vaikuttaa, ainoastaan sopeutua tai olla varovainen.
Olen samaa mieltä kanssasi. Täsmennyksenä kuitenkin noihin 90-luvun yrityskonkursseihin. Pankit, erityisesti Säästöpankki Suomi/SKOP, kaatoivat velallisina olleita yrityksiä surutta, kun valtion vakuusrahasto tms.(eli verovaroista maksettiin) kantoi luottotappiot.
Pankeille oli edullisempi irtisanoa hiukankin epävarmat lainat, kun luottotappiot kuitattiin muualta. Nyt vakuusarvojen laskiessa tilanne ei olisi näin dramaattinen(ellei nyt sitten tulisi samalla järkyttävää rahoituskriisiä, kuten 90-luvun alun tapauksessa).
Ettäkö valtiontakaus muka ottaisi ensimmäisenä omaan piikkiinsä, jos asuntosi hinta laskee alle velkojesi. Ei kai sentään helkkarissa se veronmaksajien vastuulla voi olla, jos epäonnistut asuntokauppasi maksamisessa. Kyllä asuntosi hinnan laskiessa ensin menetät omat rahasi, ja jos se ei riitä, niin lisäriskistä osan kantava valtio ymmärtääkseni perii sinulta pois sen, mitä takaajana joutuu maksamaan, jos asuntosi menee alennusmyyntiin. Ihan niin kuin kuka tahansa takaaja.
Älä siis erehdy luulemaan, että valtiontakaus olisi jokin automaattinen sossuraha, jonka varaan voit ottaa riskiä tuosta vaan.
Et saa valtion piikkiin riskejäsi, valtio perii omansa sulta takaisin!
vastan siinä vaiheessa, kun tilanne tiukkenee - tällöinn ruvetaan kyselemään lisävakuuksia. Nyt ei (vielä) ole se aika käsillä.
On suoranainen ihme, jos George W. Bush selviää presidenttikautensa loppuun ilman että Yhdysvaltain talousvaikeudet kulminoituvat.
Paljon riippuu tietenkin Kiinan ja muiden kaukoidän luotonantajien kärsivällisyydestä, kauanko ne uskaltavat Yhdysvaltain liittovaltion ja kuluttajien holtitonta taloudenpitoa rahoittaa.
Epäilyttää, että Kiinalla on suorastaan strateginen tavoite saada Yhdysvalloista kunnollinen yliote velkaantumisen kautta. Niskalenkkiin ei tarvita sotilaallista voimaa, riittää kun Kiina vihjaa uhkaavansa vähentää liittovaltion joukkovelkakirjojen ostamista. Silloin dollarille käy huonosti ja pörssille perässä.
Selvää minusta on joka tapauksessa, että odotettavissa oleva talousepätasapaino edellyttää korjausliikettä, jonka yhteydessä sijoittajat tavalla tai toisella tullaan putsaamaan ylimääräisistä varoista. Velkoja ei tulla maksamaan takaisin siitä arvosta kuin ne ovat lainatessa olleet siitä yksinkertaisesta syystä, että dollari ei säilytä arvoaan tuossa tilanteessa.
Jos tuo olettamasi toteutuu, mitäs vaikutuksia sillä olis eurooppalaiseen talouteen, Suomeen ja pääkaupunkiseudun asuntokauppaan? Olisi kiva, jos joku vähän valaisis asiaa!
jenkkitalous mataa. suomen vienti mataa. vähemmän riihikuivaa suomeen. asuntojen hinnat alas.
ai niin, mutta jos taloudella menee surkeesti, niin korothan laskee ja silloin asuntojen hinnat nousee. aina vain ne nousee!
ettei enää paljon ole laskuvaraa, jollei mennä negatiivisen koron puolelle, mitä Japanissa harkittiin, kun kiinteistöjen hinnat putosivat 90-luvulla puoleen.
Eli tuo elvytyskeino on aika kokonaan käytetty jo etukäteen.
Onpas tosi hyvä ketju täällä! Mielenkiinnolla olen lukenut tätä keskustelua ja väittelyä. Aika paljon evästä purtavaksi asunnonhankintaa suunnitteleville puoleen jos toiseenkin.
Tällä palstalla käy ilmeisesti yllättävän paljon myös koulutettuja ja/tai tervejärkisiä tyyppejä, jotka osaavat kirjoittaa tai ainakin perustella väitteitään muillakin jutuilla kuin tuulipuvuilla, tuhnutteluilla ja suhnutteluilla, piereskelyillä tai muilla älyvapailla henkilökohtaisilla vittuiluilla. Kiva välillä näinkin!
Olen samaa mieltä. Vaikka globaalilamasta tuossa aika paljon puhutaankin, nuo linkit ja useimmat argumentit vaikuttavat minusta järkeenkäyviltä. On hyvä että katsotaan asioita vähän muultakin kantilta kuin vain supisuomalaisten ja impivaaralaisten silmälasien läpi!
Ei kertaakaan sanaa tuulipuku! Miten tämä on mahdollista tällä palstalla???
miettiä mitä tekee asuntomarkkinoilla näinä aikoina, se tuli ainakin selväksi. Vanha sanonta, että se mikä tietoa lisää, se tuskaakin lisää, tulee ekana mieleen.