Humalassa?

Joo, en tule enää humalaan tai se kestää vain hetken 😮‍💨

Toleranssi kasvanut ja pitää juoda enemmän. Mitä enemmän tulee ikää, sitä hirveämpiä krapulat ovat. 2-3 päivää menee toipumiseen. Olen 55 v. skrode mies. Raivoraittius on aika lähellä.

Olen juonut yhden kerran elämässäni itseni humalaan. Teininä Juhannuksen vietossa suvun kera tädin mökillä katselin, kun isä otti humalaa ja päätin näyttää. Sitä mukaa kun itse humalluin, isä selvisi. Onneksi. Pystyivät pitämään huolta läheisen maatalon tallin ylisillä juhannustansseissa.

Seuraavana päivänä olin niiin kipeä, että kun muuta ei enää tullut ulos, oksensin sappea. Maidon juonnin lopetin jo lapsena, mutta krapulaan, vai mikähän kuolon esiaste se oli, vedin maitoa kuin vasikka.

Sittemmin ei ole tarvinnut krapulaa sairastaa. Jos joskus alkoi tuntumaan siltä, että nyt humala nousee, vaihdoin oitis juoman vesilasiin. Absolutisti en ole vieläkään, kohtuus on hyvin hanskassa.

Ei tarvi vastata jos ei ole kokemusta.

On siinä mielessä muuttunut etten enää juo eri lajikkeita värillisiä juomia sekaisin vaan pelkkää kirkasta hyvin laimennettuna vissyn kanssa eikä tule enää karmeita yrjötys, päänsärky karapuloita, vain palautumiseen mennen kuitenkin keski-iän ylittäneenä yli puolet enemmän aikaa kuin nuorena.

Toki vaikuttaa lieventävästi karapulaan sekin että menee ajoissa nukkumaan syömällä ensin jotain hiukopalaa maidon tai piimän kanssa, joka neutraloi mahahappoja.

Tavallaan.

Toleranssi kasvanut, aikoihin en ole kännissä ollut. Juomatavatkin toki muuttuneet aikain kuluessa. Aikoihin en ole känniin edes pyrkinyt. Tissutellen snadi nousuhumala ja sitä pitää aikansa yllä.

Ja ihan totta puhuen, en muista, milloin olisi viimeksi ollut krapula. Tiedän kyllä hyvin, mitä krapula tarkoittaa. Krapulan puute johtunee just siitä, en ole koskaan hirmu promilleissa.

Juomatkin muuttuneet. Ollut erilaisia kausia. Tätä nykyä ei keskarin enää oikein luista,ei tee mieli. Ja olen aina kuvitellut itseni konjakki mieheksi. Jostain syystä olen nyt mieltynyt skottiviskeihin. Niitä niin monen makuisia.

Kun on viiskyt vuotta tupakoinut, makuaisti sen mukainen. Erotan valkoviinin ja punaviinin parhaiten väristä. Mutta viinistä pidän edelleen. Sopivasti promilleja tissutteluun.

Mutta juu, juomatavat ja juomat muuttuneet. Humaltumisesta en oikeastaan osaa sanoa. Ehkä nykyisin humalat on pienempiä, mutta pitempiä.

Aikoinaan tuli juotua ikäänkuin rituaalinomaisesti. Saunakaljat keskiviikkoisin. Perjantaipullo perjantaisin. Viininlipitystä ja teräviä lauantaisin. Sunnuntaisin ehkä krapulapitsa ja kaljat. Nykyisin dokaa silloin kun kerkee ja tekee mieli. Kokonaismäärä ehkä pienempi, vaikka "putket" ehkä pitempiä, on välillä pitkiäkin, kuukausienkin taukoja.

Humala taitolaji ja krapulat amatöörien ongelma.

Päätän humalapoliittisen raporttini tähän.

=DW=

Ei ole. Yhtä tyhmää touhua, kuin aiemminkin. Ainut ero on, että palautuminen kestää todella pitkään. Siksi en harrasta.

En juo alkoholia enää kovinkaan usein, enkä varsinkaan humaltumismielessä.