Hyöty EU:n sisämarkkinoista Suomelle on 18-20 miljardia euroa vuodessa

Jos ei EU:n tuomaa hyötyä olisi olisiko Suomea enää, persuhallitus ?

Aikanaan hyvinvointivaltio perustui Venäjään ja myöhemmin Saksaan
se on nyt ohi
ja nyt vientimaita on USA jne ja niistä käydään vääntöä
mutta hyvinvointivaltioon ei enää ole varaa

Anonyymi kirjoitti:

Aikanaan hyvinvointivaltio perustui Venäjään ja myöhemmin Saksaan
se on nyt ohi
ja nyt vientimaita on USA jne ja niistä käydään vääntöä
mutta hyvinvointivaltioon ei enää ole varaa

Lue lisää

Ei se aivan Neuvostoliittoon saati Venäjään pohjannut ja perustunut mutta niistä oli oma apunsa. Sotakorvauksina tarvitut rakenteet ja usein kantapään kautta hankittu osaaminen, laivanrakennus etunenässä, antoivat sitten jatkossakin työtä ja leipää ja vastineeksi saatiin pitkään ensin edullista raakaöljyä ja myöhemmin edulliseen hintaan myös maakaasua ja sähköenergiaa. N- liiton hajoamiseen asti itäkauppa oli kuitenkin lähes tykkänään bilateraalista eli vaihtokauppaa joka ei valuuttaa tuonut, vaikka se auttoi niin tosiasiassa hyvinvointi edellytti vientituloja rahaa vastaan ja sen mahdollisti "vihreän kullan" eli puunjalostusteollisuuden tuotteet ja niiden vienti.
Paperillakin tosin yritettiin käydä vaihtokauppaa: Kun Suomessa 1910- 30 aikaan oli pula vähän kaikesta, elintarvikkeistakin, niin noin 1916 junailtiin paperiteollisuuden edustajat Ukrainaan neuvottelemaan paperin ja esim. sokerin vaihtokauppamahiksista. Ensimmäisestä vaihtoerästä onnistuttiin jo sopimaan ja niitä oltiin toimittamassa mutta siinä tuli kesken kaiken kaikki Ukrainan levottomuudet ja vallanvaihdot ja ko. tavaraerät päätyivät matkalla bolsevikkien käsiin ja kaikki raukesi siihen.

Huomioi tullit !

Sisämarkkina on erittäin tärkeä Suomelle. Kauppa voi käydä, mutta EU-maat ovat Suomen kauppakumppaneita ja Suomen tärkein kauppakumppani on Saksa, yksistään tullimaksuttomuus säästää EU-maille miljardeja.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se aivan Neuvostoliittoon saati Venäjään pohjannut ja perustunut mutta niistä oli oma apunsa. Sotakorvauksina tarvitut rakenteet ja usein kantapään kautta hankittu osaaminen, laivanrakennus etunenässä, antoivat sitten jatkossakin työtä ja leipää ja vastineeksi saatiin pitkään ensin edullista raakaöljyä ja myöhemmin edulliseen hintaan myös maakaasua ja sähköenergiaa. N- liiton hajoamiseen asti itäkauppa oli kuitenkin lähes tykkänään bilateraalista eli vaihtokauppaa joka ei valuuttaa tuonut, vaikka se auttoi niin tosiasiassa hyvinvointi edellytti vientituloja rahaa vastaan ja sen mahdollisti "vihreän kullan" eli puunjalostusteollisuuden tuotteet ja niiden vienti.
Paperillakin tosin yritettiin käydä vaihtokauppaa: Kun Suomessa 1910- 30 aikaan oli pula vähän kaikesta, elintarvikkeistakin, niin noin 1916 junailtiin paperiteollisuuden edustajat Ukrainaan neuvottelemaan paperin ja esim. sokerin vaihtokauppamahiksista. Ensimmäisestä vaihtoerästä onnistuttiin jo sopimaan ja niitä oltiin toimittamassa mutta siinä tuli kesken kaiken kaikki Ukrainan levottomuudet ja vallanvaihdot ja ko. tavaraerät päätyivät matkalla bolsevikkien käsiin ja kaikki raukesi siihen.

Lue lisää

Nyt on nyt. 2025. Ei ole paluuta bilateraaliseen kauppaan Neukkulan kanssa.

englanti ei koskaan palaa nyky-EUhun

siihen pitää tehdä lisäke jossa on pohjoismaat baltian maat Puola Saksa Sveitsi
Hollanti ehkä keinotekoinen Belgia Luxemburg ja ehkä Ranska
ja sitten se toimii jotenkin ehkä

GRÖNLANTIIN MIELUMMIN.