tää on varmaan aika monen ongelma ja tästä on tullut jauhettua varmaan aikaisemminkin mutta kun on vaan niin kova tuska päällä pääsykokeen tuloksista. kun olisi edes sellainen olo että juupa juu...pääsykoe meni ihan päin persettä mutta kun ei ole. kokeen jälkeen oli suhteellisen hyvä fiilis mutta jälkeenpäin sekin ahdistaa. en vedä ranteita auki jos en nyt pääse haluamaani yliopistoon mutta se, että MITÄ HELVETTIÄ TEEN TAAS ENSI SYKSYNÄ pelottaa, kun ei ole ihan ensimmäinen eikä toinen tuskan kevät takana... niile, joita tämä paasaaminen ärsyttää niin ei tarvitse vastata. en todella kaipaa mitään ilkeitä vastauksia.
mitä tekisin...
miten päin olisin...
152265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itse hain amk:hon, mutta voin todellakin yhtyä tähän odottelun ja epätietoisuuden hirvittävään arkeen :) Kaksi vuotta oon tehnyt "hanttihommia" lukion jälkeen ja nyt alkaa jo riittään. En tiedä miten päin tässä vielä parisen viikkoa olisi. Kaippa toi työnteko on parasta, kun ei kerkiä miettiin koko ajan! Välillä on sellanen olo, et miksi en pääsis sisään ja hetken päästä, että en varmasti päässyt... Eli kohtalotovereita löytyy :)
mä kirjotin 2004, vuoden myöhemmin kuin kaverini,koska olin vaihtarina. sitten pidin vielä välivuoden ja olin töissä. eli musta tuntuu vanhalta:) ja nyt pääsykokeiden jälkeen olo on ihan hämärä. kokeet ei menneet hyvin ja heti niiden jälken tuli sellanen olo,etten tehnyt tarpeeksi,vaikka enempää en oikeastaan olisi töitten ohella ehtinyt/jaksanut tehdä.
suunnittelin jo muuttoa opiskelupaikan perässä,mutta ei! jos en pääse,joudun jäämään tähän luukkuun! sitten masentaa vielä se,ettei syksyn töistä/elämästä ole tietoa.sama kuin sulla siis! nyt raadan paskapalkalla paskaa duunia,enkä todellakaan halua jatkaa sitä syksyllä!
äääääh! mä en oikeeesti oo mikään valivaliämmä,mut tällanen valitus tästä nyt kuitenkin tuli:) kyllä me täältä pohjalta noustaan. saa nyt sitten vaan nähdä,että milloin:)
tuttu tunne. hain tänä keväänä ammattikorkeaan, jälleen kerran. olen käynyt jo lukion suorittanut yhden 2.asteen perustutkinnon. silti amk:n ovet ei oo avautunut... ei viime eikä toissa vuonna:(
oon vaihtanut aina linjaa, kun en osaa päättää kahden väliltä.
katsotaan tärppääkö tänä vuonna. olis niin kivaa jatkaa opiskeluita parin vuoden työssäkäymisen jälkeen. ei sais valittaa, kun on töitä mutta tahtoo silti kouluun.
vielä pari viikkoa.....
Vittu jos en nyt pääsis sisään ni ... tuskin tarvii kertoo. En ikinä kestäs toist tälläst vuotta.
Harkitkaapa tosissaan vaihtoehdoksi välivuodelle tuota avoimessa yliopistossa opiskelua, jolla saatte opintoja kasaan valmiiksi ennen kuin nappaa tuo opiskelupaikka!
Avoimessa amk:ssakin ainakin Kokkolassa ja Pietarsaaressa voi opiskella. Netistä varmaan löytää tarkemmin tietoa.
Sit jossei raha riitä ostamaan opintopaikkaa noihin, niin Kokkolassa on tämä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu johon joka vuosi on tietyille linjoille liian vähän hakua, eli pääsee sisään ihan soittelemalla ja sopimalla haastattelun toisinaan. Kannattaa yrittää aina!
Kun ahkerasti ottaa itse luurin käteen ja kattelee vähän omaa synnyinpaikkaa pidemmälle niin maailma on täynnä mahdollisuuksia :)
Itsekin jännäilen vielä tuloksia yliopistosta mutta varasuunnitelmat on valmiina eli avoin yo (Chydenius-instituutti) odottaa mua avosylin...
kyse ei nyt kenenkään kohdalla varmaan ole siitä,etteikö tietäisi mitä haluaa. haluama opiskelupaikka ei vain aukene ja on stressi siitä,että joutuu viettämäään taas yhden välivuoden. itse olen ainakin tietoinen avoimen mahdollisuuksista yms.
oma ahdistukseni johtuu kuitenkin siitä,että tahtoisin opiskella alaa jota haluan, enkä mennä vain johonkin,missä on tilaa.
kirjoituksesi kuulosti siltä,että tahdoit mollata alempiarvoisiasi,vaikka luultavasti halusit antaa hyviä vinkkejä. emme me ole niin kakaroita,ettemmekö osaisi ottaa puhelinta käten ja soitella. olemmehan jo hankkineet työpaikat välivuosien ajaksi... tulipas kaikkien puolesta,vaikken edes tiedä mitä mieltä muut ovat:)
Tosiaan ei ollut tarkoitus alistaa, miten minä muka olisin edes teitä muita ylempänä kun samassa tilanteessa???
Tarkoitin tietysti, että omaa alaa jatkaisi avoimessa! Kaikilla aloillahan se ei ole mahdollista, mutta jos yliopistoon hakee niin voi valmiiksi suorittaa jotain pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, jotka hyväksytään osaksi tutkintoa myöhemmin. Niitä varmasti luetaan samoin hyväksi amk:ssakin. Vaikea tarkemmin neuvoa kun en tiedä unelmoimaasi alaa.
Hih hih, hassu olo että tunnet olevas mua huonompi. Mussa täytyy olla auktoriteettia ihan huomaamatta... tai sitten voisit tarkastella omaa reagointitapaasi maailman avuliaisuuteen "fiilinki".
Mutta tosiaan, ei ole tarkoitus loukata vaan kannustaa eteenpäin kutakin valitsemallaan tiellä. Samaan päämäärään kun voi päästä useampia polkuja - aktiivinen haku hakuajan jälkeen tai avoimessa opiskelu eivät ole epäonnistumisen merkkejä vaan vievät myös eteenpäin kohti tavoitetta :)
onpa tosi kunnianhimoista porukkaa, jos menee siihen mihin soittamalla pääsee... Yleisesti ottaen ajatellaan, että sen alan pitäs vielä kiinnostaakin.
Jos oma motivaatio on hukassa niin ei sitä tarvi toisen yritteliäisyyttä mollata! Sä se oot joka arvostelee eikä tämä joka avuliaasti toi omaa kantaansa ja ohjeita. Jos itse et aio nähdä tarpeeksi vaivaa ja lukea kunnolla tai sivistää itseäsi pääsykokeiden välillä niin se on sun ongelma! Itse otan kaikki vinkit mitä täältä saan innolla vastaan.
Huom. ohjeet ylälaidassa foorumia: Keskustele ja anna vinkkiä sekä kysy neuvoa EI LUE RUIKUTA VAPAASTI!!!
äläkä KOSKAAN sano "tulipas sanottua kaikkien puolesta" kun et tod. tiedä mitä muut ajattelevat!
.. vaikkakin suututtaa. olen myös ollut kaks vuotta lukion jälkeen töissä, avoimessa yliopistossa ja hakenut molempina vuosina kouluun. kylläkin sellaselle alalle et sisään pääsee vaan n. 4 %.. eikä ole takeita et tänäkään vuotena pääsisin, vaikka pääsykokeet meni hyvin. Siks mulla on varasuunnitelma: olen nyt töissä aivan loistavassa työpaikassa(työkkärin työelämävalmennus!->saa ite päättää mitä tekee!)työt kestää niin pitkään kun haluan, ja syksyllä haen yhteishaussa amk:n ja ammattikouluun, mikä ei kylläkään sinällään kiinnostaisi, mut lukiopohjalla kestää vaan 2 vuotta(siis tuo ammattikoulu) ajattelin aina lukion jälkeen et amikseen en lukiosta mene, mut pakko näköjään tehdä tuollaisa ratkaisuja kun koulupaikat on hakusessa. ja alempien asteiden kouluistahan kannattaa valita sellaisia aloja, joista on hyötyä vielä myöhempää? opiskelua varten.
jaksamista kaikille kouluun pyrkiville, kyllä me sinne vielä joskus päästään! mutta ettei masentuis täysin, kannattaa edes aavistuksen joustaa omissa suunnitelmissaa, ja miettiä olisiko mahdollisesti jotain muuta alaa, joka kiinnostais.
Lukematta lukio läpi ja heti abivuoden jälkeen suoraan yliopistoon lukematta pääsykokeisiin :) Eikä ollut mitkään L:n paperit!
Monestihan on ollut,että amk:n on vaikeampi päästä kuin yliopistoon.Mutta jos hakee esim.muualle kuin stadiin tai jonnekin ison kylän raitille, niin varmasti paranee huomattavasti nuo mahdollisuudet päästä amk:n!
Yliopistoon pääseminen taas edellyttää lukemista paljon,mutta työ palkitsee lopulta!
Tsemppiä ja ehkäpä ensi vuonna tavataan yliopiston käytävillä.
kiva kuulla että hengenheimolaisia siis löytyy. kyllä mä olen vakaasti avoimeen syksyllä menossa jos en pääse opiskelemaan nyt... mutta kun ei se nyt ole ollenkaan sama juttu. ja se tietoisuus siitä,että keväällä taas pitää penniä venyttää ja vyötä kiristää jotta pystyy täysipäiväisesti PÄNTTÄÄMÄÄN...ei houkuttele.
paistais nyt edes aurinko...tähänkin risukasaan.
Sama homma täällä, 2001 kirjotin ja taas tuskailen tulosten odottamisen kanssa. Ahistaa jo valmiiks ens syksy ..
Itselleni ovat näissä kommenteissa esiin tulleet tunteet tuttuja. Hain keväällä 2003 yliopistoon ja pelotti pääsykokeisiin lukiessa, pelotti tuloksia odotellessa ja pelotti ihan sikana tulosten tultua. Toivoin kovasti pääseväni suoraa lukiosta yliopistoon, mutta toisin kävi. Potutuksen määrä oli suunnaton, kun postilaatikkoon putosi se perhanan lappu, jossa luki, etten ollut päässyt sisään (jäin kyllä "iloisesti" toiselle varasijalle, hip hei...).
Painuin syksyllä sitten huonoihin töihin ja avoimeen yliopistoon. Keväällä 2004 alkoi taas tuskallinen pääsykokeisiin lukeminen. Lukemisintoa lisäsi kuitenkin surkea duunini, johon en halunnut palata enää koskaan :D
Pääsykokeiden jälkeen olo oli tyhjä ja epätoivoinen, sillä varmimman aineeni koe oli mielestäni vaikea ja meni huonosti. Hyvä, että tajuissani pysyin siihen päivään asti, kun tulokset tulivat.
Mutta yliopistolta tulikin paksu muheva kirjekuori ja onnittelut sisäänpääsystä. Ja kyllä kiitollisuus avointa yliopistoa kohtaan nousi suunnattomaksi silloin. En olisi selvittänyt hikivaikeaa koetta ilman käymiäni avoimen kursseja.
Tänä päivänä kun miettii, voin vain sanoa, ettei välivuosi mennyt ollenkaan hukkaan, vaikka se vuosi olikin silloin ahdistava. Avoimen opinnoista oli valtavasti hyötyä pääsykokeista ja nyt ekan opiskeluvuoden jälkeen on yhteensä yli 50 opintoviikkoa (eli toistasataa opintopistettä) kasassa, koska avoimen kurssit hyväksiluettiin kaikki.
Eli vaikka kuinka ahistaa, niin kannattaa sinne avoimeen mennä, jos vain on mahdollisuus. Siitä on valtavasti hyötyä ja välivuosi ei mene siellä opiskellessa lainkaan hukkaan. Ja älkää nyt vielä heittäkö toiveitanne romukoppaan, sillä ennen kuin tulokset on julkistettu, ette voi olla varmoja, onko teidät hylätty vai hyväksytty. Uskon, että useampikin teistä pääsee tänä vuonna jo sisään.
Onpas muuten ihan samanlainen tarina kuin itselläni! Paitsi että minä en kokenut vierailuistani avoimessa huolimatta sitä yhtään hyödylliseksi. Mutta mitä opimme näistä kahdesta tarinasta? Ei kannata itkeä ennen kun on paskat housussa. Turhaan mäkin krokotiilin kyyneleitä yli kk itkin! Koska, mitä paremmin osaat, sitä enemmän itseltäs vaadit.. Siinä ainakin mun kohdalla vääristyi se onko koe oikeasti mennyt hyvin vai huonosti.
Tsemppiä kaikille!