Ruokaviennistä on viime vuosina ollut paljon puhetta ja toiveita. Tärkeitä vientiavauksiakin on saatu; niistä viimeisimpinä lihatalojen kanajalkojen vienti Kiinaan.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi ruokaviennin toivottu kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä. Vuonna 2024 elintarvikevienti pysyi samalla tasolla kuin 2023, noin 2,2 miljardissa eurossa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi ruokaviennin toivottu kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä. Vuonna 2024 elintarvikevienti pysyi samalla tasolla kuin 2023, noin 2,2 miljardissa eurossa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ruokaviennin rahoituksesta vastaa edelleen maa- ja metsätalousministeriö.
Vienti maksaa joten rahaa tarvitaan!
Ruokaviraston rahoituksesta voidaan olla varmoja jatkossakin.
Suomesta viedään täällä hetkellä ruokaa kohtuullisen paljon muun muassa Japaniin, Kiinaan ja Saksaan.
Maitoa viedään isoja määriä kun saadaan rattaat pyörimään.
Ainakin maitojauhetta.
Veronmaksajana toivon, että Suomessa EI KOSKAAN tuotettaisi tukiaisten avulla maataloustuotteita vientiin. Raskaasti tuettujen tuotteiden vienti käytännössä tappiolla köyhdyttää Suomea. Suomea ei tarvitse köyhdyttää lisää.
Veronmaksajana toivon että Suomesta vietäisiin mahdollisimman paljon ruokaa ulkomaille.
Miksi halut että velkainen Suomen valtio tukee sitä, että kiinalaiset saavat hallpaa maitojauhetta?
Oletko masokisti?
Suomi kaipaa vientituloja.
Elintarviketeollisuusliitto laskee, että jalostettujen elintarvikkeiden viennissä keskimääräinen kilohinta oli viime vuonna 2,27 euroa, kun se vuonna 2019 oli 1,90 euroa.
– Tässä hinnassa eivät näy keskihintaa madaltavat maataloustuotteet, joten elintarviketeollisuuden vientihintojen voi sanoa nousseen huomattavasti.
Maitotaloustuotteet kattavat noin viidenneksen koko Suomen ruokaviennistä. Maitotuotteita viedään eniten Ruotsiin ja Kiinaan. Ruotsi ohitti viime vuonna Kiinan näiden tuotteiden tärkeimpänä vientikohteena, sillä vienti Kiinaan puolittui 128 miljoonasta eurosta 62 miljoonaan euroon.
Suomesta viedään myös kalatuotteita, alkoholi- ja virvoitusjuomia sekä lihatuotteita.
Näistä ainoastaan alkoholi- ja virvoitusjuomat kasvattivat viime vuonna viennin arvoaan.
Ruokavientiä pitää nyt vauhdittaa ja nopeasti.
Elintarviketeollisuusliitto (ETL) odottaa Orpon hallituksen puoliväliriihestä päätöksiä, jotka parantavat ruoka-alan yritysten kilpailukykyä nykyisestä ja luovat niille ennakoitavat toimintaolosuhteet.
Myös rahoituskuvio tarvitsee selkeytystä.
Kaavailuissa on nostaa ruokavienti 4,5 miljardiin euroon.
Nouseehan se vienti heti kun siitä maksetaan riittävästi.
Raha puhuu.
Kiinalaiset kiittää suomalaisesta vientiruuasta!
Se on hyvää.