Mikä on oma etunimesi? Oletko kuullut nimesi historiaa, ts. millä perusteella vanhemmat ovat nimesi antaneet? Pidätkö itse omasta nimestäsi?
Oma nimeni on Elina ja täytyy myöntää, että pidän nimestäni aika paljon. Se on minusta perinteikäs ja selkeä suomalainen nimi, joka on säilyttänyt suosionsa vuosisatojen ajan. Olen tavannut Elinoita niin vanhainkodissa kuin lastentarhassakin. Toisaalta olen saanut nimeni 1970-luvulla, jolloin meneillään oli varsinainen elinabuumi. 80-luvulla koulussa kanssani oli pahimmillaan / parhaimmillaan kolme muuta Elinaa ja omalle lapselleni haluaisinkin jonkun vähän erikoisemman nimen. Mitään erityistä tarinaa nimeni valintaan ei vanhempieni mukaan liity. Muita vaihtoehtoja olivat olleet Hanna, Tuuli ja Susanna. Elinaan olivat kuitenkin päätyneet.
Oma nimeni on Elina ja täytyy myöntää, että pidän nimestäni aika paljon. Se on minusta perinteikäs ja selkeä suomalainen nimi, joka on säilyttänyt suosionsa vuosisatojen ajan. Olen tavannut Elinoita niin vanhainkodissa kuin lastentarhassakin. Toisaalta olen saanut nimeni 1970-luvulla, jolloin meneillään oli varsinainen elinabuumi. 80-luvulla koulussa kanssani oli pahimmillaan / parhaimmillaan kolme muuta Elinaa ja omalle lapselleni haluaisinkin jonkun vähän erikoisemman nimen. Mitään erityistä tarinaa nimeni valintaan ei vanhempieni mukaan liity. Muita vaihtoehtoja olivat olleet Hanna, Tuuli ja Susanna. Elinaan olivat kuitenkin päätyneet.
Vastaukset 22
Vanhimmat
oma nimeni on pia
olen muutoin aina tykännyt pia nimestä paitsi joskus ala-aste ikäisenä olisin tykännyt pidemmästä nimestä. Nimen valintaan vaikutti se että kun synnyin niin minulla oli veli jonka nimi oli Pasi niin oli selvää että minunkin nimeni alkaisi Pia nimi tuli siitä että äitini halusi minulle lyhyen nimen ja Pia oli sellainen nimi jonka oli jo nuoruudessaan halunnnut antaa tyttärelleen niin mminusta tuli Pia. Toiset nimet tulivat suvusta. Muita nimi vaihtoehtoja oli ollut jonna, anna, emilia ja sini. Sisarusparvemme on Pasi,Pia,Petri ja Petra.
Kun sain oman lapseni niin oli päivän selvää että hänen nimensä oli Anna-Emilia Aleksandra kun nuo Anna ja Aleksandra kulkevat suvussa. Ja tyttö sai kutsumanimekseen Emilia
Mun nimi on Ella ja olen nykyään ihan tyytyväinen siihen! Aika erikoinen tai nykyäänhän sitä laitetaan paljon, mutta ketään muuta saman nimistä en tunne! Joskus nuorempana hävetti niin erikoinen nimi kun ei ollut muita samannimisiä ennemmin olisi ollut joku "normaali". Mutta onhan se Ella aika kaunis nimi! Sekaannuksia on kyllä ollut... mm. Eilaksi sanottu... kamalaa!!!
en ole kysellyt,mistä tai miksi ovat antaneet.Enkä pidä yhtään,kutsunkin itseäni toisela nimellä,Karoliina.
Nimeni on Annika. Nimi on omasta mielestäni ihan ok, ei mikään oma suosikkinimeni, mutta enpä ole ikinä harkinnut sitä vaihtaakaan. Nimi on kai aika harvinainen. Tunnen yhden, nyt jo viisikymppisen Annikkan, mutta en ole koskaan tavannut toista Annikaa.
Isä olisi halunnut alunperin nimekseni Anniinaa, mutta äiti ei suostunut siihen, joten Annika oli kai jonkinlainen kompromissi.
Vanhempani antoivat minulle nimen Anna-Maria, mutta joskus teini-iässä rupesin käyttämään pelkkää Annaa ja Anna olen ollut siitä asti, nyt se lukee jo kaikissa virallisissa papereissakin. Muutin nimen siksi, että kyllästyin ikuisiin kysymyksiin "Anne vai Anna", "Mari vai Maria...vai Marja", "väliviivalla vai ilman", "yhteen vai erikseen" jne. Koin tosi hankalaksi kaikissa yhteyksissä selvittää nimeäni, korjailla aina opettajien yms kirjoitusvirheitä. Elämä helpottui paljon, kun jätin loppuosan pois. Anna on simppeli nimi ja se kuullaan aina oikein. Miettikää kaksi kertaa ennen kuin annatte lapsellenne kaksoisnimen!
Nimeni on Hanna. Minusta piti kuulemma tulla Heidi, mutta
isäni oli sitä mieltä etten ole Heidin näköinen.Toista nimeä en tiedä, mikä oli vaihtoehtona tuon Heidin kanssa. Joten minusta tuli Hanna Kristiina. Pidän kyllä nimestäni, ei minua se ole koskaan häirinnyt millään tavalla. Koulussa ei Hanna-nimisiä samaan aikaan paljon ollut.
Liisa ja olen ihan siihen tyytyväinen.Vaikka koko nimi onkin tosi pitkä ja hankala,mutta ei voi moittia.selkeitä suomalaisia nimiä kaikki.Vanhenpani olivat pitäneet myöskin nimistä Irmeli ja Katariina nimistä ,noh serkusta tulikin Katariina Ja omalle lapselleni olen antanut mieheni kanssa molempien suvusta tulevan nimen.
Nimeni on siis Elina ja olen ihan tyytyväinen siihen, juuri siksi että se on vanha nimi, mutta vieläkin sitä annetaan lapsille. Toinen nimeni kulkee sekä isän että äidin suvussa.
Äiti ehdotti nimekseni Eevaa, Elinaa tai Ilonaa, joista isä valitsi Elinan. Oman tyttäreni toinen nimi taas on Ilona...
mulla on mun mielestä hirvee nimi. olen aina inhonnut nimeäni. noin 10 vuotta sitten yks tuttavani josta en erityisemmin pidä, antoi lapsukaiselleen nimen Taina. olin tukehtua nauruun kun pikku-taina kölli vaunuissa. hän ei varmaan tiennyt siinä vaiheessa et oikea nimeni on sama sillä yleisesti minut tunnetaan lempinimelläni.
siinähän se..
Vanhempieni mukaan nimeksi oli suunniteltu Minnaa, mutta isoveli väitti pienen "ryppynaaman" nähtyään etten Minnalta näyttänyt. Äiti silti tahtoi nimen joka alkoi M-kirjaimella, kuten veljenkin (Marko), joten isä sitten päätti Marikasta. En ole vielä itse törmännyt toiseen Marikaan ja kasvaessa se tuntui hieman turhankin erikoiselta nimeltä. Nyt ulkomailla asuessa nimen erikoisuus korostuu vielä enemmän muttei se enää haittaa niin kuin lapsena.
Toiseksi nimeksi sain suvussa jo monta sukupolvea kulkeneen Johannan.
mitä nimesi tarkoittaa espanjaksi? Marica...
mutta kun sen noin ilmaisit, niin en odota mitään turhan imartelevaa... :-)
Eikös Marica ole homo Espanjaksi? Tai jtn muuta vastaavaa...
Sanakirjan mukaan: vätys, vetelys, naismainen mies.
Jokapäiväisessä kielessä todellakin haukkumanimi homoille!
Minun nimeni on Kati.
Pidän silti nimestäni,
vaikka se on tavallisen tylsä Kati Maria.
Nimekseni meinattiin antaa Tiiraa tai Ramonaa.
Isä ei halunnut Tiiraa,
koska se on linnun nimi.
Äiti ei halunnut Ramonaa,
koska se oli kuulema liian mustalais- tyylinen
nimi.
En tiedä mitä Kati nimi tarkoittaa,
mutta ainakin se on Chat- nimisen huumeen suomenkielinen nimi..
Niin ja toinen nimi Maria...
Että kiitos vaan nimestä... :) !
Marjaana,pidän siitä vaikka kutsutaan tokalla nimellä.Eka nimi on Satu.
En muista ,muuta kuin että olivat puhuneet vanhempani pitäneet Laura tai Piia nimistä .pikkusysteristä tulikin Piia Elise.
Luokallani ei ollet muita kaimoja.
Mun koko nimi on Petra Kreeta Susanna.synnoin ruotsissa,joten oli luokalla muutama kaima.Kreeta on mummin perintöä suvusta.Pidän nimestäni.En ole jutellut vanhenpieni kanssa nimestäni sen kummemin.Ehkä se oli heidän mielestään minulle sopiva nimi.
Omille lapsilleni haluan kyllä antaa vaina kaksi nimeä sitten aikaan
Minun nimi on siis Sari Johanna.
Isä oli halunnut antaa ensin Stiina Sohvi,mutta oli tullut sitten toisiin ajatuksiin.
Omasta mielestäni nimi on aivan kamala!
Nimeni on Jasmiina. Lapsena en aina pitänyt nimestäni, koska se oli mielestäni liian erikoinen eikä kukaan osannut lausua tai kirjoittaa sitä oikein. Vieläkin on tuttavapiirissäni ihmisiä, jotka monen vuoden jälkeen kutsuvat minua " Jasmiiniksi" tai "Jasminiksi" , Ärsyttävää!
Nykyään pidän nimestäni aika paljon. Pidän siitä, että se on nimenomaan Jasmiina (pitkä pääte > suomalaisempi kuin esim. Jasmin).
Nimeni on Jenni ja pidän nimestäni.
Oli aika suosittu nimi 20v sitten ja tunnen monia Jenniä,siinä ehkä yks miinus.
Nimeni on siis Outi. Ihan kiva,en haluaisi pois vaihtaa. Vanhempani ovat halunneet nimen, joka on lyhyt, helppo lausua(ei r tai s-kirjaimia) ja selkeä(ei voi kuulla väärin). Sisaruksillani on samalla periaatteella valitut nimet.