Tietääkö kukaan, mikä on helpoin tapa hankkia lukion aineenopettajan pätevyys (matematiikka, fysiikka), kun taskussa on diplomi-insinöörin tutkinto?
Olen yrittänyt asiaa selvitellä tuloksetta. Olisiko jollain kokemusta asiasta?
Elättelen toiveita, ettei minun tarvitsisi ihan kokonaan lukea uutta yliopistotutkintoa.
Olen yrittänyt asiaa selvitellä tuloksetta. Olisiko jollain kokemusta asiasta?
Elättelen toiveita, ettei minun tarvitsisi ihan kokonaan lukea uutta yliopistotutkintoa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi ihmeessä haluat opettajaksi jos on DI paprut taskussa? Eikö löydy oman alan hommia, ajattelin vain että jos löytyy niin eikös palkkaus ainakin olisi huomattavasti parempi.
No pedagokiset opinnot varmasti pitäisi suorittaa, mut tuskin niilläkään pätevyyttä saisi. Joka on mielestäni hiukan hölmöä koska ei lukion opettajalta nyt kauhean paljon vaadita osaamista. Vähän derivointia, integrointia ja se siitä. Nyt tiedän että jotkut repivät tämän viestin luettuaan pelihousunsa.
Olen sitä mieltä että lukio-opettajat yleensäkin ovat ylikoulutettuja, joutuvat lukemaan paljon asiaa jota eivät koskaan joudu opettamaan, tietysti karsiihan se tyhmimmät tapaukset pois joukosta.
Mites jos meet johonkin AMK:hon opettajaksi? Meidän koulussa käsittääkseni vain murto-osalla opettajista oli takana mitään pedagogisia opintoja, ja eivätkös ne tienaakkin paremmin kuin lukion opettajat?
..että vuoden opettajan pedagogiset opinnot riittää, ja ne voit tehdä ainakin Turun yliopistossa, varmaan muissakin tämä on mahdollista. Eräs tuttuni teki juuri näin ja takana just DI-tutkinto!
Hei
Jos lukioon mielit opettamaan matematiikkaa ja fysiikkaa, niin kyllä sun täytyy mennä yliopistoon lukemaan niitä ja tehdä pedagogiset opinnot päälle. Opetettavasta aineesta täytyy olla väh. 35 opintoviikon opinnot ja maisterintutkinto, että voi toimia aineenopettajana yläasteella tai lukiossa. Todennäköisesti saat korvattua ed. tutkinnollasi joitain yliopisto-opintoja, mutta yleensä korvaavuuksissa ollaan niuhoja.
Mieti opetushommia ammattikorkeissa tms.
Lukioon vaaditaan yliopistotutkinto, mutta tietysti jos hommaan ei ole muita hakijoita (kuin sinä), niin pakkohan niiden on sinut palkata (tosin määräajaksi vaan).
Lukiossa on surkeat palkat, ja parempi vaihtoehto voisi olla AMK/teku. AMK:ssa palkat ovat HYVÄT, ja kun näin sanon, tarkoitan todella sitä. Lisäksi AMK:ssa on piiitkät kesälomat. AMK-opeksi jos halajat, niin DI:n paperit riittää, lisäksi pitää olla vähintään 3 vuotta työkokemusta ja ne 35 ov:ta kasvatustieteitä. Monesti AMK:hon tosin palkataan heppu, joka osaa hommat ja pedagogiset opinnot voi suorittaa sitten työn ohessa. Nuo pedagogiset opinnot voi myös suoritella esim avoimessa yliopistossa.
Opettajan pätevyyden tuottavia pedagogisia opintoja ei todellakaan voi suorittaa avoimessa yliopistossa, vaikka avoimessa voikin opiskella kasvatustiedettä nykyään ainakin aineopintojen verran, ehkäpä jopa syventäviäkin jo kohta. Opettajankoulutukseen Suomessa voi päästä vain osallistumalla pääsykokeisiin. Mutta jos on suorittanut esim. avoimessa kasvtustieteen appron tai cumun, niin siitä hyvitetään opintoviikkoja jos pääsee suorittamaan pedagogisia opintoja.
Eihän niitä pedagogisia opintoja edes tarvitse suorittaa kuin 35 ov:ta, josta saa sen opettajan pätevyyden. Eikös tuo cumu ole nimenomaan 35 opintoviikkoa, tuskin tuolla ainakaan kovin paljoa lisää joutuu lukemaan (tietysti nuo nyt eivät välttämättä korvaa kaikkia).
Opettajan pedagogiset opinnot käsittää 35 opintoviikkoa, tuottaen kasvatustieteen cum laude-arvosanan, opinnot sisältävät käytännön opetusharjoittelua. Mutta todellakin niihin mennään Suomessa vain ja ainoastaan soveltuvuus/pääsykokeen kautta. Itse olin suorittanut kasvatustieteen appron (15 ov) ennen hakeutumistani pedagogisiin opintoihin, hyväksi sain 7 ov:ta, mutta kasvatustieteen cumusta ei saa kuulemma juuri enempää, koska pedagogiset opinnot erinevät melko selvästi "tavallisista" kasvatustieteen opinnoista.
Siis cumusta (joka on 20 ov:ta) ei saa kuin n 7 ov:ta hyvitystä? God damn, no, ainakin tuo kasvatustieteen appro (cumua en ole suorittanut) oli minusta sellaista kakkelbergiä, että tuota lienee muutenkin hankala soveltaa missään käytännössä.