Kolme luotia

Hill kirjoitti:

Nyt vähän erilaisempaa tarinaa... Voi aiheuttaa huonoa mieltä.

-----

Kolme luotia

Hiukseni olivat likaiset. Naureskelin mielessäni, jopa vierellä oleva koira oli puhtaampi kuin minä. Tai en edes tiennyt oliko se koira. En nähnyt kunnolla. Silmiini oli roiskunut veripisaroita. Taas nauratti. En voinut edes puuhkiä silmiäni, koska käteni olivat verestä märät. Odotin kai sadetta tai jotain..
Jos raajani voisivat ruostua olisivat ne ruostuneemmat kuin kuin kädessä oleva aseeni. Olin jo melko varma, että aseella ei voinut ampua, se näytti niin vanhalta ja tuntui kuolleelta. En tiedä, kun en aseista mitään tiedä, mutta tästä aseesta käsiini jäi raudan tuoksu.. Viiltävä raudan tuoksu. lulen että se tarttui käsiini siksi kun puristin sitä niin lujaa ampuessani. Ei se mikän kauhean huono haju ollut. Sopi hyvin veren tuoksuun. Aukaisin taas silmääni hiukan. Katsoin alas päin, olin nyt melko varma että se oli koira. Se taisi katsoa minuakin, en nähnyt kunnolla koska sen silmiä peitti tummat karvat. Sen turkissa oli hiukan veritahroja. Kummallista, en muista nähneeni sitä silloin kuin ammuin, tai vähintään olisin luullut sen juoksevan pakoon laukauksen kuultuaan. En ollut ikinä kuullut oikeata laukausta, se oli paljon voimakkaampi mitä olin uskonut. Laukauksen ääni peitti melkein kokonaan avun huudot. Muutama hetki ennen laukausta ajattelin että yritän pitää silmäni auki kun ammun. Muuten olisin näyttänyt aivan pelkurilta.. Heh nyt nauratti. Pari hassua naurahdusta pääsi suustani, tai en itse kuullut varmasti, koska korvani olivat vieläkin lukossa laukauksen jälkeen, mutta tiesin että olin nauranut kuuluvasti koska koira nosti katseensa minuun. Katsoin koiraa.. Hän ei nauranut. Enneminkin näytti tylsistyneeltä. Minuakaan ei naurattanut enään sen jälkeen. Suljin taas silmäni ja vedin henkeä. Keskityin kunnolla. Kuulin miten koira käveli pari askelta verilammikon yli. Avasin äkkiä silmani tarkistaakseni ettei koira olisi pois menossa. Hyvä, ei ollut. Se oli tullut vain lähemmäksi ja istuuntunut viereeni. Suljin taas silmäni. Hymyilin mielessäni, sykkeeni oli hiukan nopeentunut luullessani, että koira olisi häipynyt. Koira oli nyt ainut rohkeuteni. Ilma koiraa vieressäni tuntuisi niin tyhmältä seistä tässä ruumiin edessä ase kädessä. Yritin nyt taas keskittyä. Kuulin koiran lämpimän höyryisen läähätyksen, kuulin miten satunnaiset veripisarat tippuivat vaatteiltani, kuulin jopa kuolleen ruumiin hengityksen. Väsytti niin.. Ei nukuttanut, mutta väsytti. En tiedä miksi. Yritän kyllä aamuisin syödä hyvin ja terveellisesti, mutta jotenkin, en tiedä.. Mutta sitten, aika äkkiä, kylmä tuulenpuuska käveli läpini. Se oli inhottava tunne. Kylmänväreet kulkivat selkääni, vartaloni värähti hieman samalla aseeni tippui kädestäni. Pelästyin hieman. Avasin silmäni nopeasti ja samalla verta valui silmiini ja alkoi kirvelemään. Nyt suututti paljon. Niin paljon pahoja asioita tippui mieleeni. Olin ollut niin miellyttävässä tilassa silloin. Nyt heräsin tähän kylmään todellisuuteen. Mieleni täyttyi kiukusta.. Lihavat ihmiset, itkeminen, koirien haukkuminen, paha ruoka, ihon halkeileminen. Kaikki niin ärsyttävä, inhottava ja niin suututtava täytti koko vartaloni. Teki mieli lyödä ja potkia, teki mieli karjua lujaa. Yht'äkkiä aloin nauramaan. Olin ajatellut että miten typerältä näyttäisinkään karjueassani ja vielä jos koira olisi alkanut haukkumaan vierelläni. Nielin pahan olon ja tasoitin hengitystäni. Huokailin vielä vähä naurusta jonka jälkeen poimin verisen aseen maasta ja pyyhkäisin sitä paitaani. Katsoin koiraa ja lähdin kävelemään viereiselle penkille päin. Olin aivan varma että koira alkaisi seuraamaan minua, tiesin sen oikeastaan. Näytin aika tyylikkäältä kieltämättä, tai niin ainakin mielessäni ajattelin. Märät hiukset silmieni edessä, veriset vaatteet, hihat kääritty ylös ja oikeassa kädessä ase. Vau. Olin varmasti tyylikkäin ihminen tällä hetkellä kaupungissa. Ja vielä kun oli tarpeeksi pimeää nähdäkseen naamaani. ..Olin aika ylpeä itsestäni. Se nosti itseluottamustani paljon. Aloin kävelemään tyylikkäästi, käteni heiluivat rennosti edes takaisin, polveni joustivat pehmeästi kävelyäni. Ajattelin että jos vielä polttaisin olisin niin tyyikäs.. Kaikki rakastuisivat minuun, ..vau. Tämä oli elämäni ehdottomasti mahtavin hetki. Tiesin kyllä syvällä mielessäni, että tämä oli elämäni kauhein hetki. Olin tehnyt erään kauheimman asian minkä ihminen voi toiselle tehdä. Mutta pyrin olla ajattelematta sitä nyt. Kelasin taakse päin. Olin ultratyylikäs. Tumma henkilö kävelee tummalla kadulla miehikäs ase kädessä. Mutta ei... Mieleni on voimakkaampi ja pistää minut ajattelemaan sitä hetkeä kun hitaasti painoin aseeni liipaisinta. Hetkessä hetkittäinen kauneus ja hyvä tunne oli pois. Nopeensin askeleitani ja pääsin juuri istumaan penkille kunnes huono olo täytti minut, vartaloni suorastaan kirveli. Aloin itkemään. En muista koska olisin viimeksi itkenyt ihmettelin jopa että mitenkä ihmeessä kyynelkanavani toimivat vielä. Hiljaa hymähdin mielessäni tuolle typerälle ajatukselle itkiessäni. Melko pian en enään jaksanut itkeä, nyt mieleni oli tyhjä. Olin itkenyt pois surun ja nauranut naurun. En tiennyt mitä tehdä. Koira käveli ja haisteli maata takanani. Odotin kunnes se tulisi eteeni ja saisin katsella sitä nyt tarkemmin. Pian koira hiljaa raahautuikin eteeni ja istuuntui siihen. Kaunis koira.. Taisin sanoa sen ääneen.. En tiedä. Osoitin aseella koiraa ja ammuin sen. Nousin seisomaan ja istuuduin takaisin samantien. Nostin jalkani toisen jalan päälle, ei, tuntui huonolta. Käteni tärisi niin paljon etten meinannut pystyä nostamaan asettani. En tiedä itkinkö edes. Naamani oli tunnoton ja silmän aluseni varmaankin punaiset. Mutta toivoin todella että itkisin. Ehkä toivoin siksi että se näyttäisi hienolta kun kyyneleeni lentäisivät naamaltani kun pääni rysehtää taakse luodista. Tai ehkä toivoin siksi koska olin ampunut kauniin ja mukavan koiran... Niin ja ihmisenkin. Mutta nyt. Otin aseeni ja osoitin sillä suunnileen päätäni kohti. Kiitin vielä mielessäni että olin ottanut kolme luotia.. Muulloin olisin varmasti tehnyt itsemurhan.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä