Olen ostamassa ensi asuntoa, ja mietin kuumeisesti kaikkia näitä siihen liittyviä talousasioista. Olisiko täällä ketään merkonomia tai korkeasti koulutettua tradenomia kuka voisi antaa hieman neuvoja?
talousneuvoja tarvitaan!
Maaltamuuttaja
6951
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Provosi on hieman läpinäkyvä. Jos olet tosissasi, tsekkaa pankkien asiaan liittyvät sivustot netistä.
Nyt ei kannata ostaa, sillä hinnat ovat paraikaa rommaamassa. Tili tehdään ostovaiheessa ja viisas suhnuttelee nyt vuokra-asunnon soffalla kuumia tuhnuja. On odottajan markkinat, myyntijuna meni jo, mutta ostojunaa ei vielä näy. Moni on joutunut kahden asunnon loukkuun, ja odottava voi ostaa haluamansa asunnon tuota pikaa pakkohuutokaupasta.
Aina kannatta ostaa, sillä jossainhan sitä on asuttava, ja omistusasuminen on ihan tutkimustenkin mukaan halpaa. Oikea hinta on se, mitä asunnosta maksaa. Lainaa kannattaa nyt ottaa ja paljon, sillä suuret ikäluokat tarvitsevat nyt omistamiaan suurehkoja asuntoja vielä pitkään kuolemansa jälkeenkin, joten niiden tulviminen markkinoille n. 10 vuoden kuluessa ei muodosta siksi mitään ongelmaa. Sitäpaitsi toimarit, eli toimitusjohtajat, eivät sula käsiin, vaikka päinvastaistakin kuulee väitettävän.
tosissasi?
Täältä mitään vakavasti otettavaa löydy.
Kaikenmaailman rommausperverssit täällä
vain mellastaa.
Luotijuna meni jo! Mutta onneksi Oikorata valmistuu pian.
Tuttu taksinkuljettaja tiesi kertoa, että volatiliteetti mittaa melko näppärästi asuntojen hinnan kokonaisvaihtelua. Kuitenkin hyvin ajoitetulla asunnonostolla muut kuin koko markkinoiden aiheuttamat heilahtelut tasaantuvat. Yksittäisissä asuntojen hinnoissa tapahtuvat heilahdukset tuntuvat globaalien asuntomarkkinoiden arvossa vain lievinä heilahduksina. Näin olleen volatiliteetti ei ole paras riskin mittari ensiasunnonosatajalle, vaan tarvitaan mittari, joka mittaa markkinariskiä.
Asuntojen markkinariskin mittarina käytetään niin sanottua ikuinen nousu-kerrointa, joka mittaa yksittäisen asunto-osakkeen herkkyyttä asuntomarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Koko asuntomarkkinoiden nousu on määritelty ykköseksi, ja yksittäisten asunto-osakkeiden nousuprosentit ovat tyypillisesti pääkaupunkiseudulla noin 1 ja 100 välillä.
Asunnon hypetyksen ollessa esimerkiksi 1,5 richterin asteikolla reagoi asunto-osakeyhtiö keskimäärin 50 prosenttia rajummin koko markkinoiden muutoksiin kuin koko markkinoita edustava indeksi. Vastaavasti vitutuskäyrä 0,3 kertoo, että homeinen neukkukuutio reagoi keskimäärin vain 30 prosentilla indeksin reaktion voimakkuudesta.
Koko paska on siis yksittäisten asunto-osakkeiden hypetysten sijoitusosuuksilla painotettu keskiarvo. Toisin sanoen, mitä suurempi osuus jollain osakkeella on taloyhtiön hallituksessa, sitä suurempi vaikutus sen katto- ja putkiremontin suuruudella on koko salkun betaan ja naapurin äpärään. Tuulipukuun sonnustautunut jeesustelija kertoo siis kuinka paljon markkinariskiä elementtihelvetti tuo salkkuun ja soveltuu siten paljon paremmin hajautetun suomaalle paalutetun riskin mittariksi kuin volatiliteetti. Ensiasunnon hinnan laskeminen muuten kuin graafisesti ei ole kovinkaan suoraviivaista, koska laskutapoja on hieman kärjistäen yhtä monta kuin on laskijaa Veijon Essolla. Asuntokuplan laskentaan on kehitetty useita variaatioita, joilla sen ennustavuutta on pyritty parantamaan.