Kuka huijasi kelaa?

Kannuslaista naista syytettiin Pohjanmaan käräjäoikeudessa törkeästä petoksesta. Haastehakemuksessa kerrotaan, että nainen oli saanut Kelalta perusteettomasti toimeentulotukea vuosilta 2017- 2018 yhteensä lähes 16 000 euroa. Haasteessa perustellaan, että nainen oli salannut tulotietojaan poistamalla ja muokkaamalla tilitietojaan pankin tiliotteilta sekä salannut hallitsemiaan pankkitilejä ja niille tulleita tuloja, korvauksia ja käteistalletuksia.

Palkansaanti on tullut Kelan tietoon Verohallinnon tammikuussa 2019 käyttöön ottaman tulorekisterin kautta. Syyttäjän mukaan petoksella on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja petos on kokonaisuutena arvostellen törkeä. Syyttäjä vaati naista korvaamaan Kelalle aiheutetun taloudellisen vahingon ja vaati tuomiota vähintään kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä petoksesta.

Nainen on kiistänyt syyllistyneensä törkeään petokseen. Hän on kertonut olleensa käsityksessä, että Kelalle toimittamansa tiedot ovat olleet oikeita ja riittäviä. Puolustus on myös vedonnut naisen taloudellisesti haastavaan tilanteeseen.

Käräjäoikeus katsoi, että asiassa on tullut näytetyksi, että Kela on maksanut perusteettomasti toimeentulotukea naiselle sekä sen, että nainen on tahallisesti salannut tulojaan. Oikeus katsoi kuitenkin, ettei petos ole kokonaisuutena törkeäksi luokiteltu. Perusteena oli aikaisemmat tuomiot vastaavien rikosten oikeuskäytänteiden osalta. Oikeus katsoi törkeän rajan menevän noin 17 000 euron suuruisessa hyödyssä, jota tuki myös oikeuskirjallisuus. Kyseessä olevassa tapauksessa raja jäi vain reilun 1000 euron päähän. Kun syyteoikeus petoksesta vanhenee viidessä vuodessa, syyte hylättiin kokonaan. Nainen sai haasteen 5.11.2024 ja tekoaika päättyi 31.12.2018 eli aikaa oli kulunut juuri yli viisi vuotta. Samalla hylättiin myös korvausvaatimus Kelalle.

Oikeus määräsi naisen puolustusasianajajalle maksamaan valtion varoista noin 1600 euroa sekä korvaamaan naiselle noin 200 euroa oikeudenkäyntikuluja.

Joni Mäki-Petäjä
Keskipohjanmaa