Ei uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttaville elementeille

Teokratia jytää, mutta silti tai sen tähden
EI uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttaville elementeille

Uskonnottomien etu-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestöltä ei ole kysytty mitään Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän "Uskontokuntien, hyvinvointialueiden, koulujen ja oppilaitosten sekä nuorisotyön toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistyöryhmän muistion" laadinnassa.
Nyt esitämme konkreettisia toimenpiteitä tähän muistiossa mainittuun näkökohtaan:
"On tärkeää, että yhteistyö ei sisällä uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttavia elementtejä. Yhteistyöhön liittyy uskonnonvapaudesta ja julkisen vallan katsomuksellisesta neutraalisuudesta johtuvia herkkyyksiä, jotka on huomioitava."

Uskonnonharjoitustilaisuudet, kuten jumalanpalvelus tai hartaus, ovat tunnustuksellisia ja sitouttavia, jos jotkin. Tämä lienee selvää aikuisten maailmassa, mutta koulujen ja päiväkotien piirissä se ei ole ollut selvää. Koulujumalanpalveluksia ja ”pikkukirkkoja” pidetään yhä koulu- ja päiväkotipäivien aikana.

Opetushallituksen ohjeissa todetaan: “Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” (Opetushallitus-3903-2022)

Toivomme, että opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa muistossa mainittua yhteistoimintaa tältä perustalta. Siten vältytään niistä ongelmista, jota alla olevassa Vapaa-ajattelijain liiton esityksessä Selkeytetään koulujen ja kirkon suhdetta todetaan.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/166127/OKM_2025_8.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Selkeytetään koulujen ja kirkon suhdetta
Nyt on aika rauhassa pohtia, miten turhat kiistat uskonnollisista tilaisuuksista kouluissa ja päiväkodeissa vältetään jatkossa.
Perustuslakivaliokunta on linjannut, että koulun yhteiseen juhlaan voi sisältyä yksittäinen virsi ilman, että se tekee juhlasta uskonnollista tilaisuutta, ja että virren ajaksi voi poistua huomaamattomasti.
Miksi Suvivirsi kevätjuhlassa ei riitäkään, vaan koulupäiviin liitetään myös ”kevätkirkko” tai ”pääsiäiskirkko” tai ”joulukirkko” eli jumalanpalvelus ev.-lut. seurakunnan kirkossa?
Jos koulu- tai päiväkotipäiviin liitetään uskonnollisia tilaisuuksia, perustuslakivaliokunnan mukaan niille pitää järjestää rinnakkaista, kaikille sopivaa neutraalia ohjelmaa. Kenenkään ei tarvitse osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Vaihtoehtoisen, rinnakkaisen tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa opettajakunnalle runsaasti ylimääräistä työtä lukukauden kiireisimpään aikaan. Ohjelman laatimisen ja tiedottamisen lisäksi huoltajilta pitää kysyä, kumpaan ohjelmaan lapsi osallistuu, ja laatia osallistujalistat.
Siis jos päiväohjelmassa on jumalanpalvelus, yhteisen kevät- tai joulujuhlan lisäksi pitää järjestää rinnakkainen keväinen tai jouluinen tilaisuus. Tämä tarkoittaa kaksinkertaista työtä. Eikö voisi keskittyä kaikille yhteiseen toimintaan.
Osa vanhemmista kokee, että pakko valita jalustalle nostetun jumalanpalveluksen ja vaihtoehdon välillä rikkoo perheen arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa ja on lasten kautta ja kannalta hyvin kiusallinen ja ahdistava valintatilanne.
Opetushallituksen ohjeissa on tähän ratkaisu: “Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” (Opetushallitus-3903-2022)
”Uskonnollinen, katsomuksellinen ja puoluepoliittinen sitouttamattomuus” on myös opetussuunnitelman ja varhaiskasvatuksen perusteiden linjaus. Jumalanpalvelukset eivät ole koulun lakisääteisiä tehtäviä.
Uskonnollisesti sitoutumaton koulu voisi keskittyä kaikille yhteisten tapahtumiensa pitämiseen ja kehittämiseen. Tämä ei estä kirkkoa ja muita uskonnollisia yhdyskunta tarjoamasta uskonnollisia tilaisuuksia lapsiperheille ja nuorille koulupäivien ulkopuolella.
Vapaa-ajattelijain liitto ry