Siinäpä se kysymys henkilökohtaisille avustajille. Mielenkiinnosta kysyn ja tarkoitan tällä sitä, että teetkö kaikki avustettavan puolesta yksin vaiko teettekö yhdessä?
Itse olen ollut pelkästään palvelija monia vuosia eli yksin tehnyt kaiken.
En mitenkään moiti tätä palvelujana oloa, tahdon vain tietää miten yleistä tämä on.
Ja ymmärrän kyllä ilman saarnoja, että avustettavia on monenlaisia ja kykyisiä, tästä ei ole nyt siis kyse.
Itse olen ollut pelkästään palvelija monia vuosia eli yksin tehnyt kaiken.
En mitenkään moiti tätä palvelujana oloa, tahdon vain tietää miten yleistä tämä on.
Ja ymmärrän kyllä ilman saarnoja, että avustettavia on monenlaisia ja kykyisiä, tästä ei ole nyt siis kyse.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eikö täällä ole yhtään avustajaa?
mitä liikuntarajoitteisempaa ja huonokuntoisempaa avustat sitä enemmän työroolina on olla palvelija. Työn kuormittavuus lisääntyy. Dementoituneen avustaminen ja palvelu on haasteellista kun ei tiedä miten häntä voi auttaa. Suurin osa avustajista ei siihen kykene.
Huono on se avustaja, joka puolesta tekee sen, minkä avustettava itsekin kykenisi tekemään - avustaa avuttomaksi.
Näinpä. Tarkoitus on ylläpitää toimintakykyä siinä määrin kuin vain mahdollista, ei passivoida ja tehdä kaikki puolesta. Avustaja ei myöskään ole hoitaja. Kiire on yleisin syy tehdä asiakkaan puolesta kaikki tehokkaasti. (Kotihoitokin tähän sortuu usein. Esim. Asiakas kykenisi pukemaan osittain itse mutta hitaasti , harjaisi itse hampaat ja hiukset mutta siinä kuluisi aikaa, asiakas pystyisi syömään itse mutta hitaasti jne.)
Avustettavahan se on se, joka päättää miten tehdään.
Ei ole huono avustaja jos tekee sitä, mitä avustettava tahtoo. Potkuthan sitä saa jos ei tee tehtäviään.
Tottakai tehdään sitä mitä avustettava haluaa, kyse onkin vain siitä kuinka työ toteutetaan. Jos tuntee hyvin avustetyavansa, voi osallistaa ja käyttää pelisilmää. Suostutella ensin kokeilemaan itse, mahdollistaa, ja jos on haastavaa niin tulla heti avuksi.
Itse asiassa avustaja tekee sen mitä avustettava pyytää. Avustaja ei ala miettimään, pystyisikö avustettava tekemään jonkun asian itse vaan avustaja tekee ne työtehtävät mitä avustettava hänelle osoittaa, mitään laitonta tai hyvän tavan vastaista ei tietenkään tarvitse eikä pidäkään tehdä vaikka joku avustettava sellaista pyytäisi, mutta muuten avustettava määrittelee avustajan työnkuvan.
Avustaja ei ole hoitaja, joten jotkut kuntouttavat työotteet voi jättää sinne lähihoitajan oppikirjaan; avustettava on avustajan työnantaja, ei potilas.
Olen aika kauan avustajan työtä tehnyt ja eräs pahimpia mokia mitä tässä voi tehdä on alkaa jonkinlaiseksi ohjaajaksi tai holhoojaksi avustettavalle.
Avustaja ei ole ohjaaja, holhooja eikä hoitaja tai terapeutti, mutta kaupungin vammaispalvelu ainakin korostaa avustamisessa yhdessä tekemistä mahdollisuuksien mukaan.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen ei ole tullut yhtäkään vastausta
Vain pelkkiä mielipiteitä, mitä aloittaja ei kysynyt.
Tämä taitaa olla melko arka aihe.
Vastaus: En tee kaikkea avustettavieni puolesta yksin. Teen kyllä osan töistä itsenäisesti niiltä osin joihin avustettavani eivät kykene sairautensa vuoksi. Mutta yhdessä tehdään paljon. Laitetaan ruokaa, järjestellään asioita, käydään kaupassa, asioilla, ulkoillaan, autan hygienian hoidossa jne.
sitä roolia on mahdoton välttääkään, Kaikessa avustamisessa on kyse myös palvelemisesta. Avustamista on mahdoton tehdä ilman palvelemista.