Kilapilevatko lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus resursseista

IS: Kilapilevatko lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus resursseista.
Mitä sitten "kilapievatko" tarkoittaneenkaan toimittajan mielestä, lieneekö jokin uuden preseptin mukaista vatkausta, jo on kyse kilpailusta,
Jos kyseessä on kilpailu, Tenttiin osallistuvat Anders Adlercreutz (r), Sari Essayah (kd), Antti Kaikkonen (kesk), Minja Koskela (vas), Antti Lindtman (sd), Karoliina Partanen (kok), Riikka Purra (ps) ja Sofia Virta (vihr) eivät ymmärrä asiasta mitään.
Ammattikoulutuksen tärkeä osa on juurikin harjoittelu yrityksissä, tosin sen voi pilata opettaja, yritys tai opiskelia, hyvin suunniteltuna se on erinomainen opiskelumuoto.
Ammattikouluun yleensä menevät ne jotka eivät ole kiinnostuneet paljonkaan lukemalla opiskelusta, mutta kun koulutukseen kuuluu työharjoittelu, usein se saa opiskelijan innostumaan myös tiedon hakemisesta kirjasta tai muusta mediasta.
Usein opiskelun pilaa se, että ensin opiskellaan teoriaa vuosi kaksi, sitten opiskelija menee yrityksiin, yhteen tai useampaan. Lopputulos olisi parempi jos teoriaa olisi sopivina erinä työharjoittelun lomassa, silloin kiinnostus teoriatietoon syntyisi luonnostaan. Näinhän homma meinaa esim. Kun haluaa vaikkapa leipoa jotakin uutta kotona, luotaan reseptiä, sen mukaan tehdään. Olen työelämässä ohjannut nuoria työhön, jopa niitä joilla on kuulon- ja puheen kanssa ongelmia. Motivaatio on vaikeaa kirjasta luettuna (tai mistä sitä tarjoillaankaan.
Olen myös ohjannut kaupallista alaa opiskelleita, heillä on paljon vähäisempi yhteys työ ja opinnoista saadun tiedon yhteydestä.
Kuitenkin, ammatillista opetusta ei pidä lyhentää, 2-3 vuotta on sopiva aika opiskelulle. Sitten on pidettävä huolta että joku ohjaaja on siellä työharjoittelussa kaikille, koko juttu läsähtää pilalle jos nuori kävelee jonkun työntekijän mukana (taikka ei edes kävele) pari viikkoa eikä hänelle edes puhuta juuri mitään, saatikka että hän saisi jotakin tehdä.