Tarinan päähenkilöt: Caroline ja hänen tyttärensä Stella. Elizabeth (kutsutaan Bethiksi), hänen miehensä Pertti ja poikansa Mikko.
Myöhemmin tulee kyllä lisää henkilöitä...
VAIKKA TÄMÄ TARINA PÄÄOSIN KERTOOKIN SIMS2:SESTA, NIIN SILTI KAIKKI EI OLE MAHDOLLISTA TAPAHTUA ITSE PELISSÄ!
Aamu valkeni. Linnut lauloivat. Mutta kaikki ei ollutkaan aivan kodallaan Carolinen herätessä. Mikko oli jo noussut. -Äiti! Äiti!, huusi Stella (Carolinen lapsi) ja ryntäsi huoneeseen. -Mitä kultaseni? Miksi kuulostat noin kauhistuneelta?
-Äiti! On tapahtunut jotakin aivan hirveää!! Tule itse katsomaan!, tärisevä Stella veti äitiään ylös sängystä. He kiiruhtivat portaita alas eteishalliin. Osa huoneesta oli aidattu. Sen keskellä makasi mies.. -Sehän on Pertti, kuiskasi Caroline. -Niin on.., Stella nyyhkytti. Caroline ei antanut lapsen katsella veristä Perttiä. Beth oli samassa huoneessa ja selvästi järkyttynyt kovasti. Hän itki ja oli aivan punainen. Caroline ei oikein tiennyt mitä tehdä. Hän oli tavallaan helpottunut, mutta tunsi siitä samalla syyllisyyttä, sillä ei ollut oikein toivoa toisen kuolemaa. Poliisit saapuivat paikalle. He jututtivat hetken Carolinea. -Et siis ollut hereillä tämän tapahtuessa?, eräs poliiseista kysyi. -No en todellakaan! Mitä te oikein ajattelette? Että olisin joku murhaaja?? Caroline kimpaantui. Päivä kului tosi hitaasti. Beth oli itkenyt koko päivän miehen tuhkaruukun vieressä. Sitä säilytettiin olohuoneen pöydällä. Mikko itki Carolinen olkaa vasten. Ilta hämärtyi. Caroline ja Mikko nukkuivat nykyään Mikon huoneessa ja Stella nukkui vierashuoneessa. Caroline ja Mikko lukivat molemmat kirjaa. Mikon ajatukset tosin olivat aika paljon muualla kuin kirjassa kuten arvata saattaa. -Taidan käydä katsomassa äitiä, Mikko huokaisi. -Älä käy. Hän nukahti sohvalle tuhkaruukun viereen. Turha häntä on herättää., Caroline sanoi. -Ehkä olet oikeassa.., Mikko voihkaisi. Kun kello läheni kahtatoista, molemmat laittoivat kirjat pois. He olivat asettumassa nukkumaan ja sammuttaneet yölamput kun Caroline tarttui Mikon käteen ja kuiskasi tämän korvaan hellästi "Minä olen raskaana sinulle". Mikko ei saanut sanaa suustaan vaan vastasi hymyillen. Lopulta hän sanoi -Tämä oli ihana yllätys! Rakastan sinua!. Caroline vastasi "Niin minäkin sinua" ja niin molemmat nukahtivat Caroline Mikon kainalossa ja molemmat hymyilivät onnellisina.
Mutta keskellä yötä..
Minkälainen oli?? Jatkanko??
Myöhemmin tulee kyllä lisää henkilöitä...
VAIKKA TÄMÄ TARINA PÄÄOSIN KERTOOKIN SIMS2:SESTA, NIIN SILTI KAIKKI EI OLE MAHDOLLISTA TAPAHTUA ITSE PELISSÄ!
Aamu valkeni. Linnut lauloivat. Mutta kaikki ei ollutkaan aivan kodallaan Carolinen herätessä. Mikko oli jo noussut. -Äiti! Äiti!, huusi Stella (Carolinen lapsi) ja ryntäsi huoneeseen. -Mitä kultaseni? Miksi kuulostat noin kauhistuneelta?
-Äiti! On tapahtunut jotakin aivan hirveää!! Tule itse katsomaan!, tärisevä Stella veti äitiään ylös sängystä. He kiiruhtivat portaita alas eteishalliin. Osa huoneesta oli aidattu. Sen keskellä makasi mies.. -Sehän on Pertti, kuiskasi Caroline. -Niin on.., Stella nyyhkytti. Caroline ei antanut lapsen katsella veristä Perttiä. Beth oli samassa huoneessa ja selvästi järkyttynyt kovasti. Hän itki ja oli aivan punainen. Caroline ei oikein tiennyt mitä tehdä. Hän oli tavallaan helpottunut, mutta tunsi siitä samalla syyllisyyttä, sillä ei ollut oikein toivoa toisen kuolemaa. Poliisit saapuivat paikalle. He jututtivat hetken Carolinea. -Et siis ollut hereillä tämän tapahtuessa?, eräs poliiseista kysyi. -No en todellakaan! Mitä te oikein ajattelette? Että olisin joku murhaaja?? Caroline kimpaantui. Päivä kului tosi hitaasti. Beth oli itkenyt koko päivän miehen tuhkaruukun vieressä. Sitä säilytettiin olohuoneen pöydällä. Mikko itki Carolinen olkaa vasten. Ilta hämärtyi. Caroline ja Mikko nukkuivat nykyään Mikon huoneessa ja Stella nukkui vierashuoneessa. Caroline ja Mikko lukivat molemmat kirjaa. Mikon ajatukset tosin olivat aika paljon muualla kuin kirjassa kuten arvata saattaa. -Taidan käydä katsomassa äitiä, Mikko huokaisi. -Älä käy. Hän nukahti sohvalle tuhkaruukun viereen. Turha häntä on herättää., Caroline sanoi. -Ehkä olet oikeassa.., Mikko voihkaisi. Kun kello läheni kahtatoista, molemmat laittoivat kirjat pois. He olivat asettumassa nukkumaan ja sammuttaneet yölamput kun Caroline tarttui Mikon käteen ja kuiskasi tämän korvaan hellästi "Minä olen raskaana sinulle". Mikko ei saanut sanaa suustaan vaan vastasi hymyillen. Lopulta hän sanoi -Tämä oli ihana yllätys! Rakastan sinua!. Caroline vastasi "Niin minäkin sinua" ja niin molemmat nukahtivat Caroline Mikon kainalossa ja molemmat hymyilivät onnellisina.
Mutta keskellä yötä..
Minkälainen oli?? Jatkanko??
Vastaukset 3
Vanhimmat
JATKAJATKA! Ihuna! jatka pian !
Jos ehdin, niin jatkoa pitäs tulla huomiselle.. Sis jos ehin.. Kiva, jos jotkut tykkää! :)
Jos ehdin, niin jatkoa pitäis tulla huomiselle. Siis jos ehin.. Kiva, kun jotkut tykkää! :) Kiitos teille!