Suomen kieli maailman vanhimpia kieliä?

Latinan kielellä on juuret noin 8. vuosisadalla eaa. ja se kehittyi ajan myötä erilaisiksi murteiksi, joista myöhemmin kehittyivät romaaniset kielet, kuten espanja, ranska ja italia.

Jos olet kuullut jostain muusta vanhasta kielestä, se voisi olla esimerkiksi kreikka, joka on myös hyvin vanha kieli.

Taisi ihmiset oppia puhumaan melko samoihin aikoihin ja sieltä asti on puhuttu kielillä. Kyse on lähinnä mitkä kielet ovat nykyään hengissä ja mitkä eivät. Jossain Intiassakin puhtuaan satoja kieliä.

Millä ihmeen perusteella väität, että kieliin ajan mittaan ilmaantuvat muutokset aikaansaavat sen että kaikki kielet ovat yhtä vanhoja? Tuohan edellyttäisi että kaikkien puhuttujen kielten alkuperä olisi hetkessä jolloin ihminen ensimmäisen kerran alkoi puhua mutta silloinhan keskustelu koko kysymyksestä olisi tarpeeton...Ei se sentään noin mene, esim. Viron kieli on nuorempi kuin Suomen kieli sillä se on eriytynyt jo eriytymisvaiheessa puhutusta ja olleesta Suomen kielestä, riippumatta siitä millaista kieltä suomen kieli siinä vaiheessa oli.
Jos kaikki kielet olisivat yhtä vanhoja, maapallolla olisi vain yksi kieli koska se olisi edellytys sille samanikäisyydelle...

Anonyymi kirjoitti:

Millä ihmeen perusteella väität, että kieliin ajan mittaan ilmaantuvat muutokset aikaansaavat sen että kaikki kielet ovat yhtä vanhoja? Tuohan edellyttäisi että kaikkien puhuttujen kielten alkuperä olisi hetkessä jolloin ihminen ensimmäisen kerran alkoi puhua mutta silloinhan keskustelu koko kysymyksestä olisi tarpeeton...Ei se sentään noin mene, esim. Viron kieli on nuorempi kuin Suomen kieli sillä se on eriytynyt jo eriytymisvaiheessa puhutusta ja olleesta Suomen kielestä, riippumatta siitä millaista kieltä suomen kieli siinä vaiheessa oli.
Jos kaikki kielet olisivat yhtä vanhoja, maapallolla olisi vain yksi kieli koska se olisi edellytys sille samanikäisyydelle...

Lue lisää

Ihmiskunta on höpötellyt suunnilleen samasta aikakaudesta saakka. Kielet ovat siltä ajalta peräisin. Se mikä kielihaara on minkäkin ikäinen ei ole olennaista.

Vaeltamisen vuoksi eri ryhmät ovat eristäytyneet ja kielet sitten eriytyneet. Jos kielet keksittäisiin vasta nykyisessä globaalissa maailmassa, niin ei varmasti olisikaan kuin yksi kieli. Mutta kun tarvittiin ensin kieliä koko globalisaation mahdollistamiseksi...

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiskunta on höpötellyt suunnilleen samasta aikakaudesta saakka. Kielet ovat siltä ajalta peräisin. Se mikä kielihaara on minkäkin ikäinen ei ole olennaista.

Vaeltamisen vuoksi eri ryhmät ovat eristäytyneet ja kielet sitten eriytyneet. Jos kielet keksittäisiin vasta nykyisessä globaalissa maailmassa, niin ei varmasti olisikaan kuin yksi kieli. Mutta kun tarvittiin ensin kieliä koko globalisaation mahdollistamiseksi...

Lue lisää

Ja kun kielet riittävästi eriytyvät, syntyy uusia kieliä! Siis sinäkin myönnät että 17.3 klo 22:01 esitetty väite yhdestä ja samasta kielestä ei pidä paikkaansa.
Kun jokin kieli eriytyy toisesta (vanhemmasta) kielestä niin etteivät puhujat juurikaan enää ymmärrä toisiaan, on syntynyt uusi kieli. Uudessa kielessä voi olla, ja aina onkin, erilainen määrä sanoja siitä lähtökielestä mutta kun niistäkin osan merkitys on muuttunut aivan toiseksi ja uuden ja vanhan kielen puhujat ymmärtävät toisiaan heikosti tai eivät juuri ollenkaan, on kyseessä kaksi eri kieltä.
Hyvä esimerkki löytyy läheltä, Viro, jonka kielessä on melkoinen määrä jopa samoja kuin kielessämme mutta viroa puhuville aivan eri asioita tarkoittavia sanoja ja muutamankin kerran ovat suomalaiset munanneet itsensä käyttämällä ko. sanoja tietämättä että ne merkitsevät viron kielessä aivan muuta kuin meidän kielessämme. Yhtenä nyanssina Viron kielestä mainittakoon d- kirjaimen puuttuminen kielestä, esim. laudat ovat lauat.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kun kielet riittävästi eriytyvät, syntyy uusia kieliä! Siis sinäkin myönnät että 17.3 klo 22:01 esitetty väite yhdestä ja samasta kielestä ei pidä paikkaansa.
Kun jokin kieli eriytyy toisesta (vanhemmasta) kielestä niin etteivät puhujat juurikaan enää ymmärrä toisiaan, on syntynyt uusi kieli. Uudessa kielessä voi olla, ja aina onkin, erilainen määrä sanoja siitä lähtökielestä mutta kun niistäkin osan merkitys on muuttunut aivan toiseksi ja uuden ja vanhan kielen puhujat ymmärtävät toisiaan heikosti tai eivät juuri ollenkaan, on kyseessä kaksi eri kieltä.
Hyvä esimerkki löytyy läheltä, Viro, jonka kielessä on melkoinen määrä jopa samoja kuin kielessämme mutta viroa puhuville aivan eri asioita tarkoittavia sanoja ja muutamankin kerran ovat suomalaiset munanneet itsensä käyttämällä ko. sanoja tietämättä että ne merkitsevät viron kielessä aivan muuta kuin meidän kielessämme. Yhtenä nyanssina Viron kielestä mainittakoon d- kirjaimen puuttuminen kielestä, esim. laudat ovat lauat.

Lue lisää

Suomen kieleen on ihan väkisin keksimällä lisätty sanoja. Virossa on tyydytty enempi käyttämään muiden kielten valmiita sanoja,

Anonyymi kirjoitti:

Suomen kieleen on ihan väkisin keksimällä lisätty sanoja. Virossa on tyydytty enempi käyttämään muiden kielten valmiita sanoja,

Suomen kieli on erittäin ilmaisuvoimainen kieli, osin siksi myös vaikeasti opittava. Mitään ei ole "keksitty" turhaan eikä väkisin, kaikilla sanoilla on jokin merkitys. Virolaiset ovat pääosin entisiä suomalaisia, jo kielten läheisyys sen kertoo...

Anonyymi kirjoitti:

Suomen kieli on erittäin ilmaisuvoimainen kieli, osin siksi myös vaikeasti opittava. Mitään ei ole "keksitty" turhaan eikä väkisin, kaikilla sanoilla on jokin merkitys. Virolaiset ovat pääosin entisiä suomalaisia, jo kielten läheisyys sen kertoo...

Lue lisää

Agrigola joutui jo sanoja keksimään kehitellessään kirjallista suomea.

https://kirlah-kielet.blogspot.com/2008/03/suomen-sanaston-kehityksest.html

Auto olisi ollut hyrysysy, mutta se ei jäänyt elämään. Tutka sen sijaan jäi. Uusia keksintöjä on Hesarin sormitietokone, mikä ei kelvannut kenellekään. Kännykkä taisi olla puolivahinko, oliko jopa tarkoitettu tavaramerkiksi.

Viron kieli on sanastoltaan tosiaan hyvinkin poikkeava, kun siellä ei "aivoriihi" erikseen sanoja ole samalla tavalla kiskonut hatusta.

Anonyymi kirjoitti:

Agrigola joutui jo sanoja keksimään kehitellessään kirjallista suomea.

https://kirlah-kielet.blogspot.com/2008/03/suomen-sanaston-kehityksest.html

Auto olisi ollut hyrysysy, mutta se ei jäänyt elämään. Tutka sen sijaan jäi. Uusia keksintöjä on Hesarin sormitietokone, mikä ei kelvannut kenellekään. Kännykkä taisi olla puolivahinko, oliko jopa tarkoitettu tavaramerkiksi.

Viron kieli on sanastoltaan tosiaan hyvinkin poikkeava, kun siellä ei "aivoriihi" erikseen sanoja ole samalla tavalla kiskonut hatusta.

Lue lisää

Agricolan aikana ei ihan vielä tutkaa ollut, ei toki autoakaan.
Ja auto oli auto ja satunnaisesti automobil heti maahan tultuaan, onhan auto lyhyt ytimekäs suomennos car- sanasta. Historiaa, myös lähihistoriaa ja autoistumisen historiaa siinä samalla paljon lukeneena en muista kerran kertaa autosta käytetyn ainakaan kirjallisuudessa hyrysysy- nimitystä.
Millä tavalla Viron kieli on sanastoltaan poikkeava, eihän se muuta ole kuin omaksi kielekseen muuntunut entisten suomalaisten kanssa yhteinen uralilaisen kieliperheen kieli?

Anonyymi kirjoitti:

Agricolan aikana ei ihan vielä tutkaa ollut, ei toki autoakaan.
Ja auto oli auto ja satunnaisesti automobil heti maahan tultuaan, onhan auto lyhyt ytimekäs suomennos car- sanasta. Historiaa, myös lähihistoriaa ja autoistumisen historiaa siinä samalla paljon lukeneena en muista kerran kertaa autosta käytetyn ainakaan kirjallisuudessa hyrysysy- nimitystä.
Millä tavalla Viron kieli on sanastoltaan poikkeava, eihän se muuta ole kuin omaksi kielekseen muuntunut entisten suomalaisten kanssa yhteinen uralilaisen kieliperheen kieli?

Lue lisää

Trollikin on lainasana suomessa ja car on vaunu.

En ala enempää jankkaamaan minäminän kanssa.

Suosittelen joskus silti käymään (edes) Virossa.

Anonyymi kirjoitti:

Millä ihmeen perusteella väität, että kieliin ajan mittaan ilmaantuvat muutokset aikaansaavat sen että kaikki kielet ovat yhtä vanhoja? Tuohan edellyttäisi että kaikkien puhuttujen kielten alkuperä olisi hetkessä jolloin ihminen ensimmäisen kerran alkoi puhua mutta silloinhan keskustelu koko kysymyksestä olisi tarpeeton...Ei se sentään noin mene, esim. Viron kieli on nuorempi kuin Suomen kieli sillä se on eriytynyt jo eriytymisvaiheessa puhutusta ja olleesta Suomen kielestä, riippumatta siitä millaista kieltä suomen kieli siinä vaiheessa oli.
Jos kaikki kielet olisivat yhtä vanhoja, maapallolla olisi vain yksi kieli koska se olisi edellytys sille samanikäisyydelle...

Lue lisää

Tarkoitan sitä että Ihmiset ovat osaneet puhua noin viimeiset miljoona vuotta. Ennen vähemmän ja nykyisin enemmän. Suomi ja Viro olivat suurin piirtein sama kieli vielä noin 1000 vuotta sitten. Tosin eri murteita mutta keskenään ymmärrettäviä. Näin olen ymmärtänyt. Tämän jälkeen suomen kieleen on tullut tuhansia ruotsalaislainoja. (5000-10000 olen jostain lukenut). Virossa on ehkä enemmän saksalaisperäisiä lainoja?
Toinen asia on uskonto ja sen tuomat käsitteet ja kielikuvat. Meidän olisi ehkä vaikeata ymmärtää tapa millä puhutaan (kielikuvat) ja viittaukset asioihin ja tapoihin mistä me nykyaikana ei ymmärretä mitään. Ja päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti:

Trollikin on lainasana suomessa ja car on vaunu.

En ala enempää jankkaamaan minäminän kanssa.

Suosittelen joskus silti käymään (edes) Virossa.

Minäminä kävin Virossa ensimmäiset kerrat m/s Nadezha Krupskajalla 1970- luvulla, miten ja milloin sinä matkailusi aloitit?

Anonyymi kirjoitti:

Agricolan aikana ei ihan vielä tutkaa ollut, ei toki autoakaan.
Ja auto oli auto ja satunnaisesti automobil heti maahan tultuaan, onhan auto lyhyt ytimekäs suomennos car- sanasta. Historiaa, myös lähihistoriaa ja autoistumisen historiaa siinä samalla paljon lukeneena en muista kerran kertaa autosta käytetyn ainakaan kirjallisuudessa hyrysysy- nimitystä.
Millä tavalla Viron kieli on sanastoltaan poikkeava, eihän se muuta ole kuin omaksi kielekseen muuntunut entisten suomalaisten kanssa yhteinen uralilaisen kieliperheen kieli?

Lue lisää

Kyllä Agricolan aikana oli tutka jo keksitty. Illalla kun emäntä/piika laittoi hellan hiilloksen päälle tuhkakerroksen (tuhka=mähkä) niin siitä tuli umpimähkä. Aamulla sitten työnnettiin tikku tuhkakasaan ja tutkittiin vieläkö on hiilloksia mistä saadaan sytytettyä uusi tuli. Tutka työnnettiin umpimähkään ja toivottiin että hiillosta löytyy.

Pieleenhän sekin arvaus sitten meni, kaikesta valistuneisuudestaan huolimatta.

Valitettavasti viittomakieli perustuu ja pohjaa puhuttuun kieleen. Vain puhuttu kieli antoi esineille ja asioille jne. niiden nimet ja merkityksen.
Ihmisen läheiset sukulaiseläimet eli apinat eivät osaa viittoa koska ne eivät osaa puhua. Ne kykenevät viestittämään rajallisesti äännähdyksillä, ilmeillä, eleillä ja liikkeillään mutta eivät osaa yksinkertaistakaan viittomakieltä.