Glagolitic: Kuinka ensimmäinen slaavilainen aakkoset todella ilmestyi

cyrillitsa.ru/google translate
Kyrillinen ja glagoliitti ovat muinaisia ​​slaavilaisia ​​aakkosia. Kyrillinen on saanut nimensä sen luojalta, pyhä Kyrillo, joka on yhtäläinen apostolien kanssa. Mikä on glagoliittinen? Mistä hän tuli? Ja miten se eroaa kyrillisestä?

Kumpi on vanhempi?
Viime aikoihin asti uskottiin, että kyrilliset kirjaimet olivat vanhempia ja että ne olivat samat aakkoset, jotka veljekset Cyril ja Methodius loivat. Glagoliittia pidettiin myöhempänä järjestelmänä, joka syntyi salaisena käsikirjoituksena. Tällä hetkellä tiede on kuitenkin vahvistanut näkemyksen, että glagoliittinen on vanhempi kuin kyrillinen.

Vanhin glagoliittinen kirjoitus tarkalla päivämäärällä on vuodelta 893, ja se sijaitsee Bulgarian tsaari Simeonin kirkossa Preslavissa. On muitakin muinaisia ​​tekstejä, jotka ovat peräisin 1000-luvulta ja jotka on kirjoitettu glagolitiikalla.

Glagoliittisten kirjoitusten antiikkia osoittavat palimpsestit - käsikirjoitukset, jotka on kirjoitettu käytetylle pergamenttiarkille, josta vanha teksti raavittiin pois. On monia palimpsesteja, joissa glagoliittinen kirjoitus kaavittiin pois ja kirjoitettiin sitten päälle kyrillisellä kirjaimilla, eikä koskaan päinvastoin. Lisäksi glagoliittiset tekstit on kirjoitettu arkaaisemmalla kielellä kuin kyrilliset tekstit.

Teoriat glagoliitin alkuperästä
Tiedetään varmasti, että glagoliittiset aakkoset loi pyhä Cyril, yhtäläinen apostolien kanssa. On jopa syytä uskoa, että muinaisessa venäjässä glagoliittinen aakkosto kutsuttiin "kyrilliseksi".

Glagoliittisten aakkosten merkkien alkuperästä on useita teorioita. On olemassa mielipide, että Cyril loi nämä kirjaimet joidenkin muinaisten "slaavilaisten riimujen" perusteella. Huolimatta siitä, että tämän teorian tueksi ei ole olemassa vakavia todisteita, sillä on seuraajia.

Uskotaan myös, että glagoliittisten kirjainten ulkonäkö osuu Khutsurin, muinaisen Georgian kirkon kirjoitusten, kanssa. Jos näin on, siinä ei ole mitään outoa - tiedetään, että Cyril tunsi hyvin itämaiset käsikirjoitukset.

Kroatiassa vallitsi 1800-luvulle asti teoria, jonka mukaan glagoliittisten aakkosten kirjoittaja ei ollut Cyril, vaan 500-luvulla jKr elänyt kirkkokirjailija ja Raamatun kanonisen latinankielisen tekstin luoja Pyhä Hieronymus.

Ehkä teorian elävöittää se, että Kroatian slaavilaiset pyrkivät kunnioitetun pyhimyksen avulla suojelemaan aakkostoaan ja kieltään roomalaiskatolisen kirkon pakotetulta latinaistukselta, joka Dalmatian ja Kroatian piispaneuvostossa vuonna 1056 kutsui glagolitisia aakkosia, jotka keksivät Metticodth. Kroatiassa glagoliittisia aakkosia käytetään edelleen kirkkokirjoissa.

Mitkä ovat yhtäläisyydet ja erot?
Glagolitisten ja kreikkalaisten aakkosten perusteella Bulgariassa työskennellyt Kyrilloksen oppilas Klemens Ohridilainen loi aakkoset, joita kutsumme nykyään kyrillisiksi aakkosiksi. Glagoliitin ja kyrillisen kirjainten määrässä ei ole eroa – alkuperäisessä versiossa niitä oli 41 molemmissa aakkosissa – tai niiden nimissä – kaikki samat "az", "buki", "vedi"…

Ainoa ero on kirjainmuodoissa. Glagoliittista kirjoitustapaa on kaksi: vanhempi, pyöreä muoto, joka tunnetaan nimellä bulgaria, ja myöhempi, kulmikas tai kroatialainen muoto.

Myöskään kirjainten numeroarvot eivät täsmää. Tosiasia on, että keskiajalla slaavilaiset kansat, kuten kreikkalaiset, eivät tienneet arabialaisia ​​numeroita ja käyttivät kirjaimia numeroiden kirjoittamiseen. Glagoliitissa "az" vastaa yhtä, "buki" kahta ja niin edelleen. Kyrillisellä kirjaimella numerot on sidottu kreikkalaisten aakkosten vastaavien kirjainten numeroarvoihin. Siksi "az" on yksi ja "vedi" on kaksi. Muitakin eroja on.

Keskiaikaisen bulgarialaisen tutkielman "Kirjoituksista" kirjoittaja Chernorizets Hrabr kirjoitti slaavilaisista aakkosista, sen eduista kreikkalaisiin aakkosiin verrattuna ja siitä, että se oli parantunut: "Samoilla slaavilaisilla kirjaimilla on enemmän pyhyyttä ja kunniaa, koska pyhä mies loi ne, ja kreikkalaiset ovat pakanallisten helleenien luomia. Jos joku sanoo, että he eivät ole tehneet hyvin, koska ne ovat vielä valmistumassa, me vastaamme hänelle: myös kreikkalaiset ovat lopettaneet monta kertaa."

Glagoliittisten ja kyrillisten aakkosten käyttö Venäjällä
Glagoliittisia aakkosia käytettiin laajalti eteläslaavilaisten kansojen keskuudessa, mutta sitä käytettiin hyvin vähän muinaisella Venäjällä - vain muutamia kirjoituksia löytyy.

Jo 2000-luvun alussa Novgorodin Pyhän Sofian katedraalista löydettiin 1000-luvulta peräisin olevia glagolitisia ja kyrillisiä kirjaimia sekoitettuja "graffiteja". Joskus glagoliittia käytettiin Venäjällä salaisena käsikirjoituksena, mikä viittaa siihen, että se oli vielä niin vähän tunnettu.