Vanhan kissan eutanasia

Viime kesänä joduimme lopettamaan 17½ vuotiaan poikakissan. Kissa laihtui viimeisen puolen vuoden aikana niin, että reiluhkon ylipainoinen 8 kiloa oli pudonnut 3,9 kiloon. Viimeisenä päivänä kissa ei syönyt mitään ja yritti käydä hiekkalaatikolla, mutta mitään ei tullut. Veimme nopeasti eläinlääkäriin perjantai-iltana.

Verikokeissa todettiin kilpirauhasen liikatoiminta ja se selitti laihtumisen ja käytösmuutokset (aggressiivisuuden toista kissaa kohtaan, huomion kerjääminen, yöllisen naukumisen ja rauhattomuuden lisääntyminen). Ultrassa todettiin, että rakko on täynnä ja todennäköisesti virtsakivet tukkineet virtsatiehyet. Viimeisen puolen vuoden aikana oli myös köhimistä. Eläinlääkäri kuunteli keuhkoista epänormaalia ääntä.

Mietin vielä siinä tilanteessa, että jos nukutuksella ja katetroinnilla virtsatiehyet avataan ja matalajodisella ruokavaliolla hillitään kilpirauhasen liikatoimintaa. Röntgenkuvissa paljastui kuitenkin se, että keuhkot olivat lähes täynnä jotain epämääräistä, varmastikin kasvaimia. Sen jälkeen teimme lopetuspäätöksen.

Koko käynti tuli maksamaan päivystyshinnoilla 720€. En ollut sitä ennen ajatellut, että 17½ vuotias kissa on todella vanha enkä ollut ajatellut lopetuspäätöstä siltä kannalta, että mikä on eettisesti oikea aika - ei liian aikaisin, mutta ei liian myöhäänkään. Minusta tuo oli oikea aika, kissa oli tuskainen (virtsatien tukkeutumisen vuoksi) vain viimeisenä päivänä, mutta tuossa tilanteessa hoidoilla ei olisi voinut hyvää elämää pitkittää montaa viikkoa.

Meille jäi toinen kissa, vuotta nuorempi tyttökissa. Nyt tuntuu, että hänelläkin loppu tulee ensi kesänä. Tuntuu, että ruoka ei maistu kuin ennen, tosin alipainoinen ei ole vaan ylipainoa on lähtenyt pois. Seurallinen on edelleen ja kehrää eikä näytä kipuja, mutta jos tuosta laihtuu ja menee huonoon kuntoon niin ajattelin valmistautua paremmin enkä käytä enää turhaan rahaa yli 17 vuotiaan kissan tutkimuksiin (verikokeet, ultra, röntgen) vaan suoraan lopetuspäätös. Kattava tutkimus tehtiin viime syksynä ja kaikki oli kunnossa, mutta nyt tuntuu, että elämän loppu lähestyy, jota ei kannata tutkimuksilla yrittää pidentää. 17½ vuotta hyvää elämää on riittävästi. Mitä mieltä muut?
0352
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Viime kesänä joduimme lopettamaan 17½ vuotiaan poikakissan. Kissa laihtui viimeisen puolen vuoden aikana niin, että reiluhkon ylipainoinen 8 kiloa oli pudonnut 3,9 kiloon. Viimeisenä päivänä kissa ei syönyt mitään ja yritti käydä hiekkalaatikolla, mutta mitään ei tullut. Veimme nopeasti eläinlääkäriin perjantai-iltana.

Verikokeissa todettiin kilpirauhasen liikatoiminta ja se selitti laihtumisen ja käytösmuutokset (aggressiivisuuden toista kissaa kohtaan, huomion kerjääminen, yöllisen naukumisen ja rauhattomuuden lisääntyminen). Ultrassa todettiin, että rakko on täynnä ja todennäköisesti virtsakivet tukkineet virtsatiehyet. Viimeisen puolen vuoden aikana oli myös köhimistä. Eläinlääkäri kuunteli keuhkoista epänormaalia ääntä.

Mietin vielä siinä tilanteessa, että jos nukutuksella ja katetroinnilla virtsatiehyet avataan ja matalajodisella ruokavaliolla hillitään kilpirauhasen liikatoimintaa. Röntgenkuvissa paljastui kuitenkin se, että keuhkot olivat lähes täynnä jotain epämääräistä, varmastikin kasvaimia. Sen jälkeen teimme lopetuspäätöksen.

Koko käynti tuli maksamaan päivystyshinnoilla 720€. En ollut sitä ennen ajatellut, että 17½ vuotias kissa on todella vanha enkä ollut ajatellut lopetuspäätöstä siltä kannalta, että mikä on eettisesti oikea aika - ei liian aikaisin, mutta ei liian myöhäänkään. Minusta tuo oli oikea aika, kissa oli tuskainen (virtsatien tukkeutumisen vuoksi) vain viimeisenä päivänä, mutta tuossa tilanteessa hoidoilla ei olisi voinut hyvää elämää pitkittää montaa viikkoa.

Meille jäi toinen kissa, vuotta nuorempi tyttökissa. Nyt tuntuu, että hänelläkin loppu tulee ensi kesänä. Tuntuu, että ruoka ei maistu kuin ennen, tosin alipainoinen ei ole vaan ylipainoa on lähtenyt pois. Seurallinen on edelleen ja kehrää eikä näytä kipuja, mutta jos tuosta laihtuu ja menee huonoon kuntoon niin ajattelin valmistautua paremmin enkä käytä enää turhaan rahaa yli 17 vuotiaan kissan tutkimuksiin (verikokeet, ultra, röntgen) vaan suoraan lopetuspäätös. Kattava tutkimus tehtiin viime syksynä ja kaikki oli kunnossa, mutta nyt tuntuu, että elämän loppu lähestyy, jota ei kannata tutkimuksilla yrittää pidentää. 17½ vuotta hyvää elämää on riittävästi. Mitä mieltä muut?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu