Tuolla ladunvarressa on tullut havaittua, että yleisin "hiihto" on tulla sadantonnin kitumaasturilla 30 km päästä latuparkkiin ja hiihdetään sitten 5 km kierros.
Kauden jälkeen kehuskellaan, että tuli 800 km täyteen.
Millaisia kilometrimääriä Suomessa silloin hiihdettiin, kun valuutta oli markka, ihmisillä terveet ajatukset ja talous jatkuvasti kasvava ?
Kauden jälkeen kehuskellaan, että tuli 800 km täyteen.
Millaisia kilometrimääriä Suomessa silloin hiihdettiin, kun valuutta oli markka, ihmisillä terveet ajatukset ja talous jatkuvasti kasvava ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun talvet oli pitkiä ja ainut tapa liikkua oli sukset, saattoi jo kansakoululaisellekkin kertyä parituhatta kilometriä.
Tuossa juuri muisteltiin metsurikalastajaa, joka souti ja hiihti vuoden aikana kuusituhatta kilometriä ja pyöräili liki saman matkan. Ei onnistu enää kaukolämmitysihmiseltä. Niin ollaan heikoiksi menty.
Niin nykypäivänä on henkilöitä jotka liikkuu vieläkin enemmän kuin hurjat muinoin. Joillakin se shittymaasturi saattaa nopeuttaa ladulle pääsyä?
Keskivertojampasta en tiedä.
Vanhat kävyt unohtaa mainita reuman, välilevyn pullistumat, verenpaineen ja loppuun ajetut lonkat siinä sivulauseessa, jotka aikoinaan tuli palkintona, kun vaan vitusti tehtiin, mutta laadusta ei ollu tietoa ja välineet tekniikat oli mitä oli. Ihan normi oli että selkä oli paskana jo kolmikymppisenä.
Kannattaisko keskittyä enemmän siihen monta kertaa ne monot laadukkaasti pistää jalkaan ja nauttii hiihdosta kuin että kuinka paljon on tullu turpa rutussa ahmittua kilometrejä
Vielä 1960-luvulla harva hiihti turhanpäiten.
Susi-Kallea haukuttiin, kun vielä vapaa-aikanaan hiihti Kuontivaaraa ympäri. Vaan haukut vaikeni, kun hiihti suden hapoille ja otti sen. Ja Tatralta kultaa.
Niin, oli kait tuohon aikaan ihan luuseri, jos parihiihtona vuoronperään veti umpisessa ja suden hapoille veti - hukka kun jaksaa helposti kolminumeroisen kilometrimäärän karkuun… ja umpisessa tulee yhdelle hiihtäjälle siinä hommassa äitiä ikävä.
Monesti näissä taruissa unohdetaan, että hukkakin osaa aurattua tietä käyttää ja helppoa maastoa jolkotella. Varmuuden vuoksi veivät autolla raadon vielä seuraavaan naapuripitäjään, että sädekehä oli riittävän pitkä.
Ajat muuttuu. Nyt hiihdetään pohjoisnavan yli ilman ruokaa ja vaatteita kesäkuussa verenhajuisena jotta on riittävän kova jäänalle.
Aika moni noista vanhoista hurjista oli rajan palveluksessa, jotka töissä tuntipalkoilla partiota hiihtivät. Kilometrejä kertyi, kun se oli työtä, josta maksettiin.
Eipä ole enää sellaista työpaikkaa, jossa suksilla koko talvi mennään. Rajan ukotkin kelkalla ja mönkijällä viilettävät.
Joutavia turisevat vanhat, maailma on muuttunut. Ne ei ymmärrä sitä, että joku voi vapaa ajalla hiihtää ja paljon.
Ja sitäkään ne ei ymmärrä, että joku lomansa hiihtämiseen käyttää. Ennen lomalla juotiin viinaa.
Kovat distanssimaakarit ovat etelästä Lappiin muuttaneita, joilla on sitä luksusta eli vapaa-aikaa. He keräävät kilometrejä jopa viisikintuhatta vuositasolla.
Se on sitä oikeaa elämää.
Moni vetelä lappilaistuu kahesa vuuesa eivätkä ennää hiihä ko kevätauringosa, muutoin maataan pankolla.
UKK piti periaatteenaan, että olipa töitä minkälaisia tahansa, se 1000 talvessa pitää aina hiihtää, jotta voi itseään arvostaa. Pääsi useinpina talvina yli 3000 km.
ETYK vuonna sai hätäisesti tonnin kasaan. Maailmanrauha vei hiihtokilometrit ja fysiikan.