elämä tekee loppuaan,
oletko kotnoa asuva vanhus
vai saattohoidossa vodeosastolla,
kuinka jaksat ,
itse olen uupunu, saan rajuja kipukohtauksia
asun yksin,
kovin haluaisin vain kuolla,
en kestäö en jaksaisi enään tätä elämän loppuvaiheta
toiveena olisi nopea eutanasia
mtta onko se vieläkään mahdollista somessa,
miksi suomessa saa kiduttaa kuolevaa
miksi ei nopeuteta lähtöä kun tiedetään että muuta mahdollisuuta ei enään ole ?
oletko kotnoa asuva vanhus
vai saattohoidossa vodeosastolla,
kuinka jaksat ,
itse olen uupunu, saan rajuja kipukohtauksia
asun yksin,
kovin haluaisin vain kuolla,
en kestäö en jaksaisi enään tätä elämän loppuvaiheta
toiveena olisi nopea eutanasia
mtta onko se vieläkään mahdollista somessa,
miksi suomessa saa kiduttaa kuolevaa
miksi ei nopeuteta lähtöä kun tiedetään että muuta mahdollisuuta ei enään ole ?
Vastaukset 110
Vanhimmat
Pitäisikö sinusta tehdä huoli-ilmoitus?
Samoin.
Mikä se on,
ei kai
mutta
tarvisin kyllä jonkun kaverin joka olisi jonkilinen asiantuntija ammattillinen elämän loppuvihetta elävän vanhuksen tukena.
luulempa
meitä huonokuntosia vanhuksia on liian paljon jotka koittaa selvitä yksin vanhuuden tuomista vaikeuksista,
vaikka elmän vuosia ei varmaankaan ole enään paljookaan jäljellä.
mutta mistä se tuki löytyis,
onki suuempi kysymys nyky yhteiskunnassamme.
Joku ihminen olisi hyvä olla lähellä lopun lähestyessä. Tuntuu pelottavaltakin
kuolla yksin kotiinsa, varsinkin jos kuolema pitkittyy. Harvoin se tapahtuu hetkessä.
Pahalat tuntu nyky uutisointi ja soten kehitysvaihe,
tuntuu väkisin siltä
että meidät sairaat vanhukset on jätetty heitteille,
kinka tämä on mahdollista entisessä sivistysvaltiossa kuin suomi,
ennevanhaan kunnioitettiin vanhuksia aivain eritavoin
vanhukset päässi h e l p os t i jopa sairaalaan viikoksi tai kahdeksi viikkoa tutkittavaksi
niille tehtiin kaikki mahdolliset tarvittavat tutkimukset ja sitten lääkitys tasapainotettiin siihen hetkiseen tilanteeseen
tehtiin myös tarvittaessa likkauksia , jos oli tilanne se että piti leikata,
jotenki silloin vanhusten asema oli turvatumpaa kuin nykyisin,
Vanhuksista on pidettävä parempaa holta,
vanhksille pitää järjestää t r v a l l i s et vanhainkodit joissa vanhkset voi viettä elämänsä loppu vuodet turvallisesti
muitten vanhusten seurassa,
mikäli vanhukset vielä jasaa toistensa seuraa,
vanhainkodit takaisin yhteiskntaamme.
Toivon voivani elää itsenäistä elämää kotona kuolemaani asti.
En halua elää kauan. En halua laitokseen.
Sitä ihmettelen
jokt saa kuolla kupsahtaa noin vain itseäni nuorempana,
miksi minun pitää elää kituuttaa näin vanhaksi vaikka en haluaisi,
haluisin kuolla äkkiä kupsahtaa vain,
muinoin oli rukos kirkoissaki " varjele äkki kuolemalta "
sitä nykyisin suuresti ihmettelen kun nyt itse olen vanha ja haluaisin äkki-koleman osakseni,
minusta on k a u h i s t u s elää kituuuttaa pitkään jossaki laitoksessa, vaikka sinnehehän meikä tietenki joutu jos en kuole äkisti,
olen vanhus ja huonokuntoinen.
Oletan, melkein jokainen miettinyt asiaa. Just omalta kohdaltaan. Se ymmärrettävää ja ok.
Se ei ole ymmärrettävää, että asiasta voi päättää joku ulkopuolinen. Se ei ole ok. Eikä ymmärrettävää.
Mun mielipide: Jos joku haluaa kuolla hitaasti, pitkään, kovista kivuista kärsien, se hänelle sallittakoon. Kuten nytkin.
Jos joku ei halua kuolla sillä tavalla, vaan kivuttomasti ja nopeasti, ei sitä saa keneltäkään kieltää.
Kannatan eutanasian sallimista. En voi käsittää, miks jotkut sitä vastustaa. Jossain vaiheessa eutanasia kyllä sallitaan suomessakin, pitää vain toivoa, että asia ei tule omalle kohdalle vastaan ennen sitä.
=DW=
samaa mieltä
eutanasia laki voimaan
ja
eutanasia annettakoon v a i n ihmisen itsensä pyytämänä, ei kenekään muun toiveesta eikä toimesta.
Hellluntailainen fariseus Essayah vastustaa eutanasiaa. Muuten sillä olisi
läpimenomahdollisuudet, mutta hän on kohottanut itsensä jumalasta seuraavaksi
ylöspäin.
Om isäni kuoli nukkuessaan joten ajatellut että se olis kivuttoman tapa . Ja äkkiä ettei itse ole edes tietoinen hengitys vaan lakkaa ja sydän pysähtyy
Om isäni kuoli nukkuessaan joten ajatellut että se olis kivuttoman tapa . Ja äkkiä ettei itse ole edes tietoinen hengitys vaan lakkaa ja sydän pysähtyy
Asun kotona, mutta elän kuin vuodepotilas.
Käyn kyllä omalla saunavuorollani, vien roskat, menen joskus pihalle aurinkoon istumaan. Pakottavissa tilanteissa käyn taksilla asioillani. Ruuat tilaan kotiin kerran viikossa.
Ikää on paljonko?
71 v. Huono fyysinen kunto. Monia sairauksia.
Olet nuori vielä
harmi että olet moni-sairas
itse olen 86 v ja monisairas, usein tulee ajatus kuolis pois,
mutt ku ei kuole pakko vaan kitua,
roskatki viemättä monta pussia sekajatettä tuossa nurkassa, koko ajan mietin kumpa jaksais viedä roskat
jospa huomenna tai sitten ei ,
Oletko masentunut ? Minä olen enemmän tai vähemmän. Riippuu päivästä.
Kun elämällä ei ole enää mitään tarkoitusta miksi pitää vaan elää ja elää ?
Moni joka haluaisi elää kuolee nuorena.
Vuodepotilaatc evät käy taksilla asioilla.
Lienetkö masentunut?
Moni tuntee masennusta ja jonkinlaista melankolista väsynystä kaikkeen
Äkkikuolemaa toivon, mikä sellainen olisi ? Harva kuolee äkkiä.
Mikä on sitten se 'äkkiä'?
Paha sydän- tai aivoinfarkti vie nopeasti ja lopullisesti.
Pyydä joltain apua, alkavat roskapussit pian haista.
Aloittajalle kysymys: Minkälaisia rajuja kipukohtauksia sinulla on ?
Kiitos muuten sinulle elämänläheisestä aloituksesta.
Se on elämänläheinen meidän ikäisille. Tilastojen mukaan
vain joka toinen 70 vuotta täyttänyt näkee 80 vuotispäivänsä.
Olen syntynyt 1949 ja minun ikäisteni tai nuorempien kuolemanilmoituksia on kolmasosa sunnuntain Hesarissa. Olen potentiaalisessa kuolemaniässä
enkä pelkää kuolemaa itsessään, vaan sitä onko kuolemani pitkä ja kivulias.
On aika harvinaista elää yli 80 vuotiaaksi.
Hesarissa oii viime vuoden lopulla artikkeli: 70 vuotta täyttänyt voi elää
päivän tai muutaman vuoden.
Kuolema olisi parempi kuin elää tässä natsien hallitsemassa Suomessa-
Teen kuolemaa,
raskasta on loppuelämä,
äkki kuolema olisi armahdus,
kovin on raskasta ja hankalaa aikaa ootella kolemaa,
kun tietää tulevaisutta ei ole enään.
Nykyhallitus tekee kaikkensa,että köyhät ja sairaat ei kidu,leikkaamalla!
Ole iäneti, vääristelijä!
Arka aihe näin moni sairaalle, ennustettavuus jäljellä olevista vuosista tulee mieleen tämän tästä. Tuleva kesä siintää, sitä seuraava kesää en ajattele niin pitkälle, hoitaako lääkitys kehoani että elämää riittää pitemmäksi aikaa. Päivät kuluu tyydyttävästi kun ei kipuja tiedä jatkossa.
Kuolema voi tulla yllättäen, kauan sitten terve naapurini sanoi häntä väsyttää taidan käydä päivä levolle, eikä herännyt vaan nukkui yllättäen pois.
Voi kun minullekin kävisi noin vaikka heti.
Saahan sitä toivoa.
Ei kantsi odotella, elää senkin edestä.
Kyllä Suomessa nopeutetaan lähtöä. Pitää vain ensin hommata itsensä
sairaalaan. Siellä priorisoidaan ihmisiä kuolemaan ja lisää toivoa on
tullut nopeammasta kuolemasta, koska Purra ajaa jotain lakia keitä
hoidetaan. Ilmeisesti eläkeläisten hoito on vaakalaudalla.
Saako Purran mielestä ihminen kitua kuoliaaksi ilman hoitoa ?
Sen kuvan voi saada.
Pitää kysyä Juusolta. Hän on sote-asiantuntija. BUAHHAHHAH.
Ei haittaa, kaikki aikanaan.
Ei saa eutansiaa. Koska Essayh vastustaa, se ei mene läpi. Mitenköhän
pääsee Terho-kotiin ? Siellä saa jonkun dropin viime vaiheessa,
luulen.
Eduskunnan enemmistö vastustaa, luulen mä.
Vain Essayah.
Vain Essayah ja hänen tekouskovaisten puolueensa.
Tunnet siis heidät kaikki. Jos et, kerrot vain itsestäsi.
Surullinen olo, kun lukee näitä kirjoituksianne. Vanhoista ja sairaista tulisi pitää parempaa huolta meidän "hyvinvointivaltiossamme". Mutta kaikkein surullisin olen siitä, että huolehditte vain tästä elämästä ja kuolemasta, mutta ette kuoleman jälkeisestä elämästä. Siihen uskova saa enemmän voimia myös ajallisiin vaikeuksiin.
Hoitajia olisi saatava lisää, ja paljon.
Se, joka uskoo kuolemanjälkeiseen elämään tulee yllättymään.
Ja se joka ei usko tämän elämän jälkeiseen elämään, yllättyy vielä enemmän.
Hah. No miten se voi sitten yllättyä, jos yhtään mitään ei jää jäljelle? Henkeä, sielua, tms. ilmavaa, joka lähtee liitoon, kun maallinen mörskä lopettaa toimintansa.
Voimia aloittelijalle. Olin läheiseni kuolinvuoteella. Hän sai morfiinia joten kipuja ei ollut, rauhallinen lähtö. Niin että kyllä autetaan. Morfiini myös lamauttaa toiminnot aika nopeasti ja seuraa kuolema.
Eutanasia on vähän niin ja näin. Missä raja vedetään. Sinäkö että potilas itse ymmärtää pyytää tappavan aineen vai että sen tekee omainen tai lääkäri.
Onko varmaa että kaikki käyttävät kuolinoikeuden jakamista oikein.
Olen ennenkin kirjoittanut että edunvalvontavaltuutus seisoo tiedostossa, kun en pysty laittamaan, miten minua kohdellaan kun näytän alzheimerissa siltä että en enää ymmärrä. Olen myös kertonut kuinka äiti koomassa kuuli lastensa kieltävän hengityskoneen pysäyttämisen, jota lääkäri ehdotti. Äiti virkosi.
Harmi jos asiasta tehdään toista ihmistä syyttelevä, olkoon sitten päättäjä tai omainen. Uskon että monen, esim. Sari E:n, epätietoisuus on aitoa asian päättämisen suhteen. Minun ainakin olisi.
"Saattohoidossa vuodeosastolla,". Luuleeko aloittaja oikeasti, että sellainen tyyppi tulee vielä suomi24-saiteille kertomaan olotilastaan ja / tai toiveistaan.
Olisin jo valmis kuolemaan. Toivon saavani lähteä pienellä varoitusajalla, "lyhyen sairauden murtamana". Sairauden ei tarvitse olla kivulias.
2 viikkoa kuolemantietoisuutta olisi sopiva aika. Ehtii saada mielensä hartaaksi, rauhoittumaan ja käymään omassa- ja synnintunnossaan asiansa vielä kertaalleen läpi.
Itse kuolema sitten: seĺlainen "nyt se tapahtuu!" ja nopea lähtö. Ehkä mieluiten hereillä ollen. Menisin silmät auki Tuonpuoleiseen.
Olen nähnyt monia kuolemia, joten tiedän suurinpiirtein kuinka se tapahtuu.
Me tiedämme vain kuolemisesta. Emme me itse kuolemasta tiedä mitään.
Pitäisi saada kuolla kärsimättä ja kitumatta jos haluaa, kun kerran keinoja on.
Ihmisiä saa eläessään kiduttaa vaikka millä lailla, eikö kuolemassa voisi
armahtaa ?
Kyllä Purra kohtaa "armahtaa". Ei kysytä haluatko kuolinapua,
vaan tökätään piikki ja nälkääntappaminen on jo alkanut.
Ei voi etukäteen tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, siksi en edes ajattele elämääni kovin paljoa eteenpäin. Ainoastaan senverran jos suunnittelen jotain reissua tai lapsenlasten tarvetta olla mummon kanssa , muuten otan päivän kerrallaan. Pieni eläke ei paljoa mahdollista varautumiseenkaan kun en vielä halua kotiinkaan jämähtää, sekin aika kun on kohta edessä.
Ei murehdita turhia.
Voi paskakikkare miten jaksat leskeillä.
Sellainen tuntemus on, että en haluaisi asua yksin ja jäädä kuolemaan
kämppääni yksin, mutta ei ole vanhoja ystäviäkään elossa keiden kanssa voisi
asunnon jakaa. Pari kertaa vuodessa puhelin soi. Viime vuonna toinen soitto
oli väärä numero.
Entä jos ottaisit yhteyttä Punaiseen Ristiin ja kertoisit, että haluaisit, että joku soittaisi sieltä joskus? Eikö heillä ole ystäväpalvelua? Jos ei ole, niin ehdota!
Entä joku seurakunnasta, diakoni?
Onko joku eläkeläisyhdistys siellä päin. Maksa jäsenmaksu, niin silloin auttavat ja kuuntelevat sinua. Voithan liittyä useampaankin yhdistykseen. Vaikka maksaa pikkusen jäsenmaksu, niin sinusta huolehditaan silloin eri tavalla.
Kerro vähän, mitä suunnitelmia sinulla on ja mikä on tilanteesi.
Kerro missäpäin asut. Täällä saattaa olla samoilla kulmilla toinen yksinäinen ja voisitte ruveta ystävystymään tai kaveeraamaan.
Tehkää sitten tärskyt vaikka kauppakeskuksessa.
Ei kukaan kauempaa lähde tulemaan. Ja jos tulee, niin saisitte enemmän kavereita.
Sehän olis rattoisaa!
Miten vanha olet, ja pääsetkö liikkeelle, vai kökötätkö yksin kotona?
Jospa joku voisi tulla vaikka rullatuolilla viemään sinua vaikka teatteriin?
Kyselepä Punaisesta Rististä.
Itse olen 76 vuotias ja pääsen jotenkuten liikkeelle.
On vain niin kelju ilma tänään, että hauskempaa on olla kotona ja toimitella omia askareita.
Helsinki Missio on myös paikka josta voi kysyä neuvoa, ympäri Suomen.
HELSINKI MISSIO SENIOREILLE:
https://www.helsinkimissio.fi/tarvitsetko-apua/senioreille/
🌼
Kunpa yöuni veisi ikuiseen uneen.
Toiveesi toteutuu.
Raskaat on askelee,
tiedän kuolevani,
se harmittaa kun ei tiedä kuinka pitkään pitää kitua huonokuntoisena,
ties vaikka kymmenen vuotta, se olisi todella paha juttu,
olen lopussa jo nyt,
en pelkää kuolemaa enpelkää yksinkään kuolemaa, voin aivan hyvin ihan yksikseni kuolla kuhan se olisi äkki-lähtö, kupsahdus vaan tai sänkyyn nukkuessa vois uinua ijäiseen uneen, ja kuhan ei tarvis kokea kauhunhetkiä kuoleman tullessa , sillä jos esm , unohtaa kuinka hengitetään ja siihen kuolee, se on kammottava kauhua herättävä kuolema,
olen muutaman keran kokenu sen hetken kun en muista kuika hengitetään,
toivoisin että saisi nukutus piikin ja saisi nukkua ikuiseen uneen enään heräämättä,
luoja kuule rukous,
Mieli on ollut raskas viime vuodet minullakin huonokuntoisena. En minäkään
kuolemaa pelkää, mutta kuolemista pelkään, se voi olla pitkä ja tuskaisen kivulias.
Voi kuolema olla myös nopea pökrähdys vain,
toivon omalle kohdalleni äkillistä kupsahdusta vain,
Kerrasta poikki, sano.
Kuolema yleensä on nopea tapahtuma.
Ei kuolema ole pitkä ja tuskallinen.
- Jokin sitä edeltävä sairaus voi olla. Esim. keuhkosyöpä yleensä on kivulias.
- Tai muut kivuliaat asiat, ennen kuolemaa.
Itse nk. luonnollinen kuolema kun käynnistyy, riippuu tilanteesta ja itse ihmisestä, se voi kaikkineen olla muutaman tunnin kestävä tai sitten todella nopea, tosin niin, ettei kuoleva itse sitä välttämättä huomaa, tai siitä kärsi. Verenkierto alkaa hidastua, sisäelinten toiminta hidastuu hidastumistaan. Sitten kun ne vuorollaan lakkaavat toimimasta, tässä vaiheessa kuoleva jo ehkä tajuaa, että nyt tapahtuu jotain... Kipuja ei ilmeisesti tunnu? Lopulta sydän ja hengitys pysähtyy. Kuolleen ruumiinlämpö alkaa laskea nopeasti. Muutamassa minuutissa kuolleen kasvot ja kädet tuntuvat jo viileiltä. Ruumis alkaa jäykistyä. (Kuolleen silmät ja suu kannattaa sulkea ja oikaista jalat, kädet ja sormet vierelle suoriksi.)
Vanhana vaan pitkästyy kuoleman ootteluun, siksi on pakko keksiä puuhastelua ajankuluksi,
elämä on rattoisampaa kun suunittelee ja puuhastelee kaikkea pientä mukavaa
vaikka käsitöitä joutessaan, kun muuta suurempaa ei enäänjaksa,
eiks vaan
vai onko joku toista mieltä,
Jotain ajankulua on oltava kuolemaa odotellessa.
Kun sunnitelee ja puuhastelee pikku hommiaan niin kuoleman läheisyyski unohtuu
ja aika kuluu mukavasti
joten miksi miettiä kuolemaa, me kuitenki kuollaan lähitulevisuudessa jo ikämme puolesta elämä loppuu,
mä aijon miettiä kaikkea kivaa ja tehdä jotain vaikka käsitöitä aivan kuin olisin kuolematon,
kuoleman läheisyyden vaan kokee aina rajuna kun yrittää lähteä liikkeelle
kävely saattaa loppua kuin seinään askelta ei voittaa ainuttakaan, siinä seisot ja ihmettelet kuinka pääset sinne mihin olit menossa,
nooooh, pikkuhiljaa askel kerrallaan,
se vaan harmittaa kun kaikki on niiiiiiin ITARAA jopa ulkoilu reissuilla, siinä seisot ja tollota kun et jaksa kävellä.
Ei ole syytä odotella varmaa asiaa, elä kuin viimeistä päivää!
Vanhuus ja raihnaus v*ituttaa.
Niin vituttaa,
mutta kun vanhuutta EI pakoonkaa pääse,
pakko vaan koittaa jotenki selviytyä päivn vaativista tehtävistä,
samalla meikä kiroilee ja tupisee itteleen kun ei millää jaksis ja on pakko jotenki asiat toimittaa, yksistään W C-pönröntö siivoaminen saa hengästymään ja ähisemään kun voimat tahtoo siinki jo loppua, samalaa tupisen saata peeeetä ittelle kun ei jaksa,
vanhuus on TODELLA vaikeaa aikaa,
helekutti kun pääsis hautaan jo lepäämään, eipä enään tarvis yrittää ja pakottaa itteään jaksamaan, sillä makaisin ja mato söisi mielellään mun herkku ruhoa, maiskuttelis oikein ja kehusi ompa hyvää läskiä, heh,
nooooh tämä tälläkertaa,
joskus taas lisää jos luoja sanoja suo mun suuhun, moikka nyt,
Pärjäile siellä, olkoon voima kanssasi, huumoria sulla jo onkin....!
Etkö saa mistään mitään apua ? Ota yhteys kotihoitoon !
Hyvänen aika, kun kuulostaa vakavalta. Yksinkö joudut pärjäilemään ?
Auttaako sinua kukaan ?
Pakko välillä nauraa, ettei itkisi.
Vaikk niinkin, eihän muutakaan voi.
jooo mutta töppöstä toisen eteen
muu ei auta
mitenkähän ne muut jaksaa ku minä en jaksa enään mitään,
Ei tässä kaikki muutkaan niin hyvin jaksa. Sydämen reistailu on pahinta,
mutta sydänkuolema voi kuulemma olla helpoimmasta päästä. Nopea.
Ei se kuolema yleensä mitenkään dramaattista ole. Olen sairaalassa nähnyt lukemattomia kuolemia.
Kuoleva itse ei yleensä tiedä kuolevansa muutaman tunnin sisään, hoitajat saattavat sen tunnistaa erinäisistä merkeistä ja hiljaa pitävät silmällä.
Kun kuolema sitten tulee, ei kuoleva siinä mitenkään kärsi, vaan on (yleensä) rauhallinen. Jos on hereillä, niin katselee hiljaa eteensä. Sitten hengitys lakkaa, kurkku lyhyesti värähtelee, muutama sekuntti ja katse pysähtyy.
Tällainen, nk. luonnollinen kuolema, on ihan rauhallinen tapahtuma. Ei tätä tarvitse pelätä.
Jos pääset ympärivuorokautiseen palvelulaitokseen, niin sinut hoidetaan viimeistään kahden vuoden kuluttua pois muonavahvuudesta. Lääkärit (etälääkärit, koska muita ei käytetä) oikein ihmettelivät, kun vanhempani olivat vielä siellä hengissä runsaan vuoden päästä. Kuulemma, vuosi on se keskimääräinen aika, jota siellä vietetään. Homma hoituu kivuttomasti erittäin runsailla kipu- ja sydän- ja verenkiertoon vaikuttavilla lääkkeillä. Viimeistely sitten morfiinilla, jotta lähdön hetkellä nukahtaa kivuttomasti. Tämä on arkipäivää nykyään.
Eli: murhataan?
Asia saattaa olla niin, että vanhus joutuu olemaan kotona niin kauan kuin
mahdollista kotihoidon turvin, vaikka olisi kuinka monisairaa ja jo alkava
muistisairauskin saattaa olla ja vasta kun arvioitu elinaika on enää hyvin
lyhyt pääsee ympärivuorokautiseen hoivaan, koska se on yhteiskunnalle
kallista.
Kotona oleva vanhus maksaa kaikki kulunsa itse.
Raha määrää paljon, vaikka etusijalla kuuluisi tietenkin olla vanhuksen
kunto ja avun tarve.
vanhuksen loppuelämä on todella tylsää,
liikkuminen vähenee vääjäämättä,
jostain syystä aina vaan tulee laiskemmaksi lähteä ulos ovesta,
johtuu pukemisen vaikeudesta
lähteminen vie pari kolmetuntia aikaa ährätessä
oman ittensä ympärillä
pyörimisestä
kun koittaa tälläytyä ihmisen näköseksi
ettei näyttäis
että vanhus on eksyny ja karaannu jostaki laitoksesta, höh,
muinoin vanhukset ei ollu näin yksin kuin nykyisin on,
Älä stressaa.
Kuolema on jo tarttunut käsikynkkään.
Olemme syntyneet kuolemaan, se on luonnonlaki.
Miten se sitten voi olla niiin epäselvä asia monille? Jopa iäkkäille ihmisille.
Kuka on kirjoittanut, että se olisi epäselvä asia ? Ei kukaan.
No jos ei nyt juuri tässä ketjussa, niiin yleensä ottaen aika usein tulee vastaan, ettei iäkkäittenkään monisairaitten lähtöä jakseta hyväksyä.
Tunnemme elämän voiman yhä, hyvä niin.
Keväällä on vaikutusta mielialaankin, voimia saa ja veret virtaa paremmin suonissa.
Kevät on kyllä ihmeellinen ja ihana juttu, mutta sakeutunutta verta ja tukkoisia suonia se ei kyllä 'jaksa' helpottaa. Niille pitää tehdä jotain ihan itse.
Myöhäistä.
Huikka kosukkaa notkistaa verta ja verisuonia.
Ja maksa huutaa hoosiannaa.....
Älä ota niin paljon.
En ota, viinahan on viisasten juoma....
Woi olla. Mutku se samalla pilaa maksan ja aivot, niiin paljonko hyötysuhde sitten on.
Kerro sinä kokemuksesta.
Tunnen juoppoja, jokainen potee huonoa omaatuntoa juomisestaan, olen huomannut.
Sellaista(kaan) kokemusta mulla ei ole. Sekä maksa että aivot ovat terveet ja toimivat. Kuinka lienee oma laitasi?
Ei sinun tarvitse potea. Tekeekö se sinusta paremman ihmisen, kun saat tuomita muita ?
Siis olet tyhmä.
Ahh, nyt osuit....!