Trade vs. KTM

Kyllä se lasikatto Sinulle, nainen, tässä vastaan tulee, jos se jollekin tulee vstaan.

Nyt päästiin asiaan. Kyllä reservin upseerit ovat oikeita johtajia. Intin jälkeen tradeksi ja sitten vuoropäälliköksi Hesburgeriin. Siinä sitä sitten ollaan oikein esimiestehtävissä ja palkka on hikiset 1700 kuussa.

Vastaavasti joku tavallinen jääkäri menee lääkikseen ja plokkaa itselleen terveyskeskuslääkärin eläkeviran 6500 tonnin lähtöpalkalla.

Sitten tradenomiliitto ja reserviupseeriliitto tekee jäsenilleen kyselyn, jossa henkilö rastittaa olevansa sekä taloushallinnon koulutusta vastaavissa tehtävissä ja vieläpä esimieheksi nostettuna. Siitä saadaan hienoja käppyröitä molempien liittojen nettisivuille.

Ulkopuolisen silmin en kyllä osaa nähdä sitä hienoutta. :)

vänrikki ´00 kirjoitti:

Nyt päästiin asiaan. Kyllä reservin upseerit ovat oikeita johtajia. Intin jälkeen tradeksi ja sitten vuoropäälliköksi Hesburgeriin. Siinä sitä sitten ollaan oikein esimiestehtävissä ja palkka on hikiset 1700 kuussa.

Vastaavasti joku tavallinen jääkäri menee lääkikseen ja plokkaa itselleen terveyskeskuslääkärin eläkeviran 6500 tonnin lähtöpalkalla.

Sitten tradenomiliitto ja reserviupseeriliitto tekee jäsenilleen kyselyn, jossa henkilö rastittaa olevansa sekä taloushallinnon koulutusta vastaavissa tehtävissä ja vieläpä esimieheksi nostettuna. Siitä saadaan hienoja käppyröitä molempien liittojen nettisivuille.

Ulkopuolisen silmin en kyllä osaa nähdä sitä hienoutta. :)

Lue lisää

Joillakin teknisillä ja kaupallisilla aloilla voi olla jotain hyötyä johtajakoulutuksesta ja eritotoen RUK:sta, mutta muualla on käytännössä samantekevää, oletko tykkimies, sivari vai reservin upseeri. Työelämän kannalta johtajakoulutuksen hyöty on siis enää mitätön, mutta ihan elämänkokemuksen, yleissivistyksen, sosiaalisten taitojen ja vituksen sietämisen takia armeija kannattaa käydä.

jotta tradenomin tutkinto on vaan laajennettu merkonomi, työelämän tarpeita vastaavaksi. Nykyiset tradenomit korvaavat merkonomit, muttei niistä ole akateemisten ekonomien ja maisterien haastajiksi. Tosin kaupallisella alalla esim. markkinoinnissa usein hekilökohtaisilla ominaisuuksilla on usein suurempi merkitys kuin monilla muilla aloilla, mutta siltikin...

kdolsddsl kirjoitti:

jotta tradenomin tutkinto on vaan laajennettu merkonomi, työelämän tarpeita vastaavaksi. Nykyiset tradenomit korvaavat merkonomit, muttei niistä ole akateemisten ekonomien ja maisterien haastajiksi. Tosin kaupallisella alalla esim. markkinoinnissa usein hekilökohtaisilla ominaisuuksilla on usein suurempi merkitys kuin monilla muilla aloilla, mutta siltikin...

Lue lisää

Kyllä tradenomi on kuulkaas ihan laajennettu kauppatieteiden kandidaatti, koska se on laillinen korkeakoulututkinto, ja vielä 20 ov laajempi kuin KTK., joten käytä nyt poika päätäsi.

Mutta jos Sinulla on heikon itsetuntosi vuoksi tarve herjata tradenomi-tutkintoa, niin siitä vain.

Akateeminen Rasisti kirjoitti:

Kyllä tradenomi on kuulkaas ihan laajennettu kauppatieteiden kandidaatti, koska se on laillinen korkeakoulututkinto, ja vielä 20 ov laajempi kuin KTK., joten käytä nyt poika päätäsi.

Mutta jos Sinulla on heikon itsetuntosi vuoksi tarve herjata tradenomi-tutkintoa, niin siitä vain.

Lue lisää

AMK on leikkikoulu verrattuna yliopistoon. Näin se vain on. Sua taitaa vituttaa, kun et itse päässyt yliopistoon, vaan joudut pakertaa siellä ammattikoulussa...

Akateeminen Rasisti kirjoitti:

Kyllä tradenomi on kuulkaas ihan laajennettu kauppatieteiden kandidaatti, koska se on laillinen korkeakoulututkinto, ja vielä 20 ov laajempi kuin KTK., joten käytä nyt poika päätäsi.

Mutta jos Sinulla on heikon itsetuntosi vuoksi tarve herjata tradenomi-tutkintoa, niin siitä vain.

Lue lisää

1 ov:n laajuudessa on aika huima ero! Jo pelkästään KELA on tajunnut tamän asian. AMK opiskelijoiden tarvitsee suorittaa enemmän noppia saadakseen saman räkäsen opintotuen!

Useilta AMK:ssa opiskelevilta kavereiltani olen kuullut ettei siellä juuri edes käytetä kurssikirjoja. Riittää kuulemma kun istuu tunnilla niin kuin lukiossa ja menee kokeeseen.

olla verrannollisia kirjoitti:

1 ov:n laajuudessa on aika huima ero! Jo pelkästään KELA on tajunnut tamän asian. AMK opiskelijoiden tarvitsee suorittaa enemmän noppia saadakseen saman räkäsen opintotuen!

Useilta AMK:ssa opiskelevilta kavereiltani olen kuullut ettei siellä juuri edes käytetä kurssikirjoja. Riittää kuulemma kun istuu tunnilla niin kuin lukiossa ja menee kokeeseen.

Lue lisää

Ei vaan meillä. Tosin yli tuhannen sivun ei ole koskaan mennyt lukemisto per tentti.

olla verrannollisia kirjoitti:

1 ov:n laajuudessa on aika huima ero! Jo pelkästään KELA on tajunnut tamän asian. AMK opiskelijoiden tarvitsee suorittaa enemmän noppia saadakseen saman räkäsen opintotuen!

Useilta AMK:ssa opiskelevilta kavereiltani olen kuullut ettei siellä juuri edes käytetä kurssikirjoja. Riittää kuulemma kun istuu tunnilla niin kuin lukiossa ja menee kokeeseen.

Lue lisää

Höpö höpö, kauppatieteiden kandidaatin (120 ov) opintoviikot eivät todellakaan ole vaativampia suorittaa kuin tradenomin 140 ov. Totuus on, että varsinaiset haasteet kauppakorkeakouluissa alkavat vasta maisterivaiheessa eli noiden 120 ov jälkeen. KTK ja tradenomi todellakin voidaan rinnastaa toisiinsa kuten esim. julkisen hallinnon virkoja täytettäessä tehdään, näin ovat virkamiestohtorit päättäneet.

AMK-tutkinto antaa tismalleen saman kelpoisuuden kuin minkä alempi kk-tutkinto niihin julkishallinnon virkoihin, joissa koulutusvaatimuksena on määritelty alempi korkeakoulututkinto taikka korkeakoulututkinto.

Alempi kk-tutkinto ja AMK-tutkinto eivät kumpikaan ole toisiaan ylempiä tai alempia tutkintoja Suomen laissa tai koulujärjestelmässä, siitä huolimatta, että AMK-tutkinto on väh. 20 ov laajempi kuin alempi kk-tutkinto.

Esimerkiksi Verohallinto tekee tiivistä yhteistyötä HELIA:n kanssa yrittäen houkutella vasta valmistuneita tradenomeja verotarkastajiksi, ei Verohallinto paljon ole kiinnostunut esim. vasta valmistuneista KTK:sta (120 ov), joita myös valmistuu, kun eivät jaksa maisteriopintojaan. Ja totuus on, että esim. taloushallinnon tradenomi varmasti hallitsee esim. konsernitilinpäätöksen laadinnan paremmin kuin laskentatointa opiskellut KTK, joka on opiskellut mitä lie talouden ohjausta.

olla verrannollisia kirjoitti:

1 ov:n laajuudessa on aika huima ero! Jo pelkästään KELA on tajunnut tamän asian. AMK opiskelijoiden tarvitsee suorittaa enemmän noppia saadakseen saman räkäsen opintotuen!

Useilta AMK:ssa opiskelevilta kavereiltani olen kuullut ettei siellä juuri edes käytetä kurssikirjoja. Riittää kuulemma kun istuu tunnilla niin kuin lukiossa ja menee kokeeseen.

Lue lisää

Saadakseen korkeakoulun opintotuen maks. 404 €, AMK-opiskelijan tulee suorittaa väh. 3 ov per tukikuukausi (läh. KELA), joten väitätkö Sinä, että yliopisto-opiskelijan tulee saman tuen saadakseen suorittaa esim. vain 0,5 ov per tukikuukausi. Ja se, että AMK:ssa ei käytetä kurssikirjoja on yhtä suuri vitsi kuin se, että kauppakorkeassa miespuoliset opiskelijat käyttävät luennoilla istuessaan pukuja.

PS. AMK:ssa käytetään esim. markkinoinnin kursseilla ihan samoja Christian Grönroosin paskakirjoja kuin kauppakorkeissakin, joten jätetään nuo mututietoon perustuvat vähättelyt sikseen, jookos.

Akateeminen Rasisti kirjoitti:

Höpö höpö, kauppatieteiden kandidaatin (120 ov) opintoviikot eivät todellakaan ole vaativampia suorittaa kuin tradenomin 140 ov. Totuus on, että varsinaiset haasteet kauppakorkeakouluissa alkavat vasta maisterivaiheessa eli noiden 120 ov jälkeen. KTK ja tradenomi todellakin voidaan rinnastaa toisiinsa kuten esim. julkisen hallinnon virkoja täytettäessä tehdään, näin ovat virkamiestohtorit päättäneet.

AMK-tutkinto antaa tismalleen saman kelpoisuuden kuin minkä alempi kk-tutkinto niihin julkishallinnon virkoihin, joissa koulutusvaatimuksena on määritelty alempi korkeakoulututkinto taikka korkeakoulututkinto.

Alempi kk-tutkinto ja AMK-tutkinto eivät kumpikaan ole toisiaan ylempiä tai alempia tutkintoja Suomen laissa tai koulujärjestelmässä, siitä huolimatta, että AMK-tutkinto on väh. 20 ov laajempi kuin alempi kk-tutkinto.

Esimerkiksi Verohallinto tekee tiivistä yhteistyötä HELIA:n kanssa yrittäen houkutella vasta valmistuneita tradenomeja verotarkastajiksi, ei Verohallinto paljon ole kiinnostunut esim. vasta valmistuneista KTK:sta (120 ov), joita myös valmistuu, kun eivät jaksa maisteriopintojaan. Ja totuus on, että esim. taloushallinnon tradenomi varmasti hallitsee esim. konsernitilinpäätöksen laadinnan paremmin kuin laskentatointa opiskellut KTK, joka on opiskellut mitä lie talouden ohjausta.

Lue lisää

Sillä yliopisto on yliopisto ja amk on amk...Fakta on, että työantajat arvostavat yliopistotutkintoa enemmän, kuin amk:ta...eikä suotta. AMK on todellakin pellekoulu. Sen suorittaa "hengaamalla" ja tentissä käymällä...aina pääsee läpi!

Tradeopiskelija kirjoitti:

Saadakseen korkeakoulun opintotuen maks. 404 €, AMK-opiskelijan tulee suorittaa väh. 3 ov per tukikuukausi (läh. KELA), joten väitätkö Sinä, että yliopisto-opiskelijan tulee saman tuen saadakseen suorittaa esim. vain 0,5 ov per tukikuukausi. Ja se, että AMK:ssa ei käytetä kurssikirjoja on yhtä suuri vitsi kuin se, että kauppakorkeassa miespuoliset opiskelijat käyttävät luennoilla istuessaan pukuja.

PS. AMK:ssa käytetään esim. markkinoinnin kursseilla ihan samoja Christian Grönroosin paskakirjoja kuin kauppakorkeissakin, joten jätetään nuo mututietoon perustuvat vähättelyt sikseen, jookos.

Lue lisää

Markkinointi on yleisesti hömppää joka tasolla. Alunperin markkinoinnin tarkoitus oli että myös luovat kaverit saavat kauppakorkeasta paperit ulos.
Johtamisesta on tullut melkein vastaava hömppäaihe kuten myös kv-opinnoista.
Kaikenkaikkiaan kauppakorkeasta(ja ehkä amk:stakin?) löytyy vain pari vaikeampaa ainetta;laskentatoimi,rahoitus ja mahdollisesti kvantitatiivinen matikka sekä tietojärjestelmät(jos ei ole syntyjään it-guru).

Tradeopiskelija kirjoitti:

Saadakseen korkeakoulun opintotuen maks. 404 €, AMK-opiskelijan tulee suorittaa väh. 3 ov per tukikuukausi (läh. KELA), joten väitätkö Sinä, että yliopisto-opiskelijan tulee saman tuen saadakseen suorittaa esim. vain 0,5 ov per tukikuukausi. Ja se, että AMK:ssa ei käytetä kurssikirjoja on yhtä suuri vitsi kuin se, että kauppakorkeassa miespuoliset opiskelijat käyttävät luennoilla istuessaan pukuja.

PS. AMK:ssa käytetään esim. markkinoinnin kursseilla ihan samoja Christian Grönroosin paskakirjoja kuin kauppakorkeissakin, joten jätetään nuo mututietoon perustuvat vähättelyt sikseen, jookos.

Lue lisää

Yliopisto-opiskelijan tukikuukautta kohden suorittama opintoviikkomäärä täytyy olla 2,7 ov ja AMK opiskelijalla tukikuukautta kohden 3,2 ov

En tiedeä mikä tuo sinun "läh. KELA" on mutta minun lähde: KELA on tässä

"Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioiminen

Tavoitetaso: Yliopisto-opiskelija voi suorittaa tutkintonsa enimmäistukiajassa, kun hänellä on tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa tukikuukautta kohti. Ammattikorkeakouluopiskelijalla vastaava tavoitetaso on vähintään neljä opintoviikkoa tukikuukautta kohti.

Koko tähänastinen opiskeluaika: Opintotuen maksamista voidaan jatkaa, kun opiskelijalla on arviointia edeltävältä koko opiskeluajalta tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin 2,7 opintoviikkoa tukikuukautta kohti yliopisto-opinnoissa ja keskimäärin 3,2 opintoviikkoa tukikuukautta kohti ammattikorkeakouluopinnoissa.

Edellinen lukuvuosi: Vaikka koko opiskeluajan opintosuorituksia ei ole riittävästi, opintotuen maksamista voidaan kuitenkin jatkaa, jos opiskelijalla on arviointia edeltävänä lukuvuonna opintosuorituksia tukikuukausien ajalta yliopisto-opinnoissa keskimäärin vähintään 2,7 opintoviikkoa ja ammattikorkeakouluopinnoissa keskimäärin vähintään 3,2 opintoviikkoa.
Opintopisteet

Jos opintosuoritukset mitoitetaan opintopisteinä, opintotuki voidaan myöntää tai tuen maksamista jatkaa, kun opiskelijalla on hänen suorittamaansa tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia vähintään keskimäärin 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti.

Opintopisteinä mitoitettu korkeakouluopintojen tavoitetaso on 5,5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Tällä tavoin opiskellen opiskelija voi suorittaa tutkinnon enimmäistukiajassa.

Jos opiskelijalla ei ole edellisenä lukuvuotena opintosuorituksia lainkaan tai niitä on suhteessa käytettyihin tukikuukausiin erityisen vähän, opintojen edistyminen ei ole riittävää ja opintotuki voidaan lakkauttaa, vaikka koko opiskeluajan opintoviikkomäärä olisi riittävä. Suorituksia tulee siis olla kaikilta lukuvuosilta, joina opintotukea on nostettu.

Kun opintotuki on lakkautettu riittämättömän opintomenestyksen perusteella, opiskelijalle voidaan myöntää opintotuki, kun hänellä on opintotuen lakkauttamisen jälkeen uusia opintosuorituksia siten, että hän voi suoriutua opinnoistaan enimmäistukiajassa.

Edellä kerrotut opintoviikkorajat koskevat lukuvuoden 2004-2005 opintoja. Sitä edeltäviin opintoihin (mm. syksyn 2004 opintomenestysvalvonnassa) sovelletaan korkeakoulun opintotukilautakunnan päätösten mukaisia arviointiperusteita."

Linkki: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/080601140021IL?openDocument

Eli AMK 3,2 ov Yliopisto 2,7ov Kysyttävää?

Yliopisto-opiskelija kirjoitti:

Yliopisto-opiskelijan tukikuukautta kohden suorittama opintoviikkomäärä täytyy olla 2,7 ov ja AMK opiskelijalla tukikuukautta kohden 3,2 ov

En tiedeä mikä tuo sinun "läh. KELA" on mutta minun lähde: KELA on tässä

"Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioiminen

Tavoitetaso: Yliopisto-opiskelija voi suorittaa tutkintonsa enimmäistukiajassa, kun hänellä on tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa tukikuukautta kohti. Ammattikorkeakouluopiskelijalla vastaava tavoitetaso on vähintään neljä opintoviikkoa tukikuukautta kohti.

Koko tähänastinen opiskeluaika: Opintotuen maksamista voidaan jatkaa, kun opiskelijalla on arviointia edeltävältä koko opiskeluajalta tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin 2,7 opintoviikkoa tukikuukautta kohti yliopisto-opinnoissa ja keskimäärin 3,2 opintoviikkoa tukikuukautta kohti ammattikorkeakouluopinnoissa.

Edellinen lukuvuosi: Vaikka koko opiskeluajan opintosuorituksia ei ole riittävästi, opintotuen maksamista voidaan kuitenkin jatkaa, jos opiskelijalla on arviointia edeltävänä lukuvuonna opintosuorituksia tukikuukausien ajalta yliopisto-opinnoissa keskimäärin vähintään 2,7 opintoviikkoa ja ammattikorkeakouluopinnoissa keskimäärin vähintään 3,2 opintoviikkoa.
Opintopisteet

Jos opintosuoritukset mitoitetaan opintopisteinä, opintotuki voidaan myöntää tai tuen maksamista jatkaa, kun opiskelijalla on hänen suorittamaansa tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia vähintään keskimäärin 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti.

Opintopisteinä mitoitettu korkeakouluopintojen tavoitetaso on 5,5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Tällä tavoin opiskellen opiskelija voi suorittaa tutkinnon enimmäistukiajassa.

Jos opiskelijalla ei ole edellisenä lukuvuotena opintosuorituksia lainkaan tai niitä on suhteessa käytettyihin tukikuukausiin erityisen vähän, opintojen edistyminen ei ole riittävää ja opintotuki voidaan lakkauttaa, vaikka koko opiskeluajan opintoviikkomäärä olisi riittävä. Suorituksia tulee siis olla kaikilta lukuvuosilta, joina opintotukea on nostettu.

Kun opintotuki on lakkautettu riittämättömän opintomenestyksen perusteella, opiskelijalle voidaan myöntää opintotuki, kun hänellä on opintotuen lakkauttamisen jälkeen uusia opintosuorituksia siten, että hän voi suoriutua opinnoistaan enimmäistukiajassa.

Edellä kerrotut opintoviikkorajat koskevat lukuvuoden 2004-2005 opintoja. Sitä edeltäviin opintoihin (mm. syksyn 2004 opintomenestysvalvonnassa) sovelletaan korkeakoulun opintotukilautakunnan päätösten mukaisia arviointiperusteita."

Linkki: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/080601140021IL?openDocument

Eli AMK 3,2 ov Yliopisto 2,7ov Kysyttävää?

Lue lisää

asia siis ole päivän selvää... AMK:n ov:t eivät ole niin arvostettuja kuin yliopistojen. Eli 140 ov AMK:ssa ei vastaa 140 opintoviikkoa yliopistossa!

Vaikka meille akateemisille tämähän ei ole uutta tietoa;)

Eikö kirjoitti:

asia siis ole päivän selvää... AMK:n ov:t eivät ole niin arvostettuja kuin yliopistojen. Eli 140 ov AMK:ssa ei vastaa 140 opintoviikkoa yliopistossa!

Vaikka meille akateemisille tämähän ei ole uutta tietoa;)

Lue lisää

Millä perusteella olet sitä mieltä, että amk-tutkinto ei ole akateeminen tutkinto; akateemisuus merkitsee korkeakoulutasoa, jollaiseksi Suomen laki amk-tutkinnot säätää, ajattelet Sinä sitten miten tahansa, totuutta et pääse karkuun. "Akateeminen" on vierasperäinen lainasana, jota virallisissa yhteyksissä ei käytetä Suomen koulujärjestelmässä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Bachelor-tason (undergraduate)koulutusta nimitetään akateemiseksi koulutukseksi, joka siis rinnastetaan Suomen AMK-järjestelmään.

Esim. tradenomiliitto kuuluu AKAVA:an. Yliopistojen kasvatit ovat omineet käsitteen akateemisuus itselleen, mikä on ihan ymmärrettävää, sillä ennen AMK:ta Suomen korkeakoululaitos koostui vain tiede- ja taidekorkeakouluista. Se on naurettavaa, että esim. (tanssi)taiteen maisterit pitävät itseään akateemisina, vaikka eivät ole joutuneet kertaakaan opintojensa aikana edes yhtä kirjaa avaamaan. Misään sivistyssanakirjassa akateemisuutta ei määritellä esim. seuraavasti: suomalainen yliopistotaso.

Tradeopiskelija kirjoitti:

Millä perusteella olet sitä mieltä, että amk-tutkinto ei ole akateeminen tutkinto; akateemisuus merkitsee korkeakoulutasoa, jollaiseksi Suomen laki amk-tutkinnot säätää, ajattelet Sinä sitten miten tahansa, totuutta et pääse karkuun. "Akateeminen" on vierasperäinen lainasana, jota virallisissa yhteyksissä ei käytetä Suomen koulujärjestelmässä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Bachelor-tason (undergraduate)koulutusta nimitetään akateemiseksi koulutukseksi, joka siis rinnastetaan Suomen AMK-järjestelmään.

Esim. tradenomiliitto kuuluu AKAVA:an. Yliopistojen kasvatit ovat omineet käsitteen akateemisuus itselleen, mikä on ihan ymmärrettävää, sillä ennen AMK:ta Suomen korkeakoululaitos koostui vain tiede- ja taidekorkeakouluista. Se on naurettavaa, että esim. (tanssi)taiteen maisterit pitävät itseään akateemisina, vaikka eivät ole joutuneet kertaakaan opintojensa aikana edes yhtä kirjaa avaamaan. Misään sivistyssanakirjassa akateemisuutta ei määritellä esim. seuraavasti: suomalainen yliopistotaso.

Lue lisää

Sivistyssanakirjasta: Akateeminen= Yliopistollinen, ylioppilaita koskeva.

Muutenkin akateeminen sanaa käytetään ainoastaan yliopistollisissa yhteyksissä. Ota asioista selvää ennenkuin osoitat tyhmyytesi.

....... kirjoitti:

Sivistyssanakirjasta: Akateeminen= Yliopistollinen, ylioppilaita koskeva.

Muutenkin akateeminen sanaa käytetään ainoastaan yliopistollisissa yhteyksissä. Ota asioista selvää ennenkuin osoitat tyhmyytesi.

Lue lisää

Lyhyt ja laiska kirjoituksesi on puhdas "mutu", opettele perustelemaan lapsen näkemyksesi edes osin totuuteen pohjautuen, tietynlaisesta analyyttisestä otteesta puhumattakaan. Jätä myös tuollainen alatyylinen viestintä muille foorumeille, sillä muuten paljastat vain huonon itsetuntosi.

....... kirjoitti:

Sivistyssanakirjasta: Akateeminen= Yliopistollinen, ylioppilaita koskeva.

Muutenkin akateeminen sanaa käytetään ainoastaan yliopistollisissa yhteyksissä. Ota asioista selvää ennenkuin osoitat tyhmyytesi.

Lue lisää

akateeminen = yliopistoon tai korkeakouluun liittyvä tai sille ominainen, yliopistollinen; akatemiaan liittyvä - Usein halventavasti: käytännölle vieras, pelkästään teoreettinen.

....... kirjoitti:

Sivistyssanakirjasta: Akateeminen= Yliopistollinen, ylioppilaita koskeva.

Muutenkin akateeminen sanaa käytetään ainoastaan yliopistollisissa yhteyksissä. Ota asioista selvää ennenkuin osoitat tyhmyytesi.

Lue lisää

akateeminen = yliopistoon tai korkeakouluun liittyvä tai sille ominainen, yliopistollinen; akatemiaan liittyvä - Usein halventavasti: käytännölle vieras, pelkästään teoreettinen.

....... kirjoitti:

Sivistyssanakirjasta: Akateeminen= Yliopistollinen, ylioppilaita koskeva.

Muutenkin akateeminen sanaa käytetään ainoastaan yliopistollisissa yhteyksissä. Ota asioista selvää ennenkuin osoitat tyhmyytesi.

Lue lisää

akateeminen = yliopistoon tai korkeakouluun liittyvä tai sille ominainen, yliopistollinen; akatemiaan liittyvä - Usein halventavasti: käytännölle vieras, pelkästään teoreettinen.

Mentorisiko? kirjoitti:

Lyhyt ja laiska kirjoituksesi on puhdas "mutu", opettele perustelemaan lapsen näkemyksesi edes osin totuuteen pohjautuen, tietynlaisesta analyyttisestä otteesta puhumattakaan. Jätä myös tuollainen alatyylinen viestintä muille foorumeille, sillä muuten paljastat vain huonon itsetuntosi.

Lue lisää

Sinuna en puhuisi analyyttisestä otteesta mitään jos tuo on parasta mihin pystyt. Voitko muuten kertoa mikä tuossa kirjoituksessani on alatyylistä ja mistä päättelet että minulla on huono itsetunto? Etkai tosissasi väitä että ammattikorkeakouluista voi käyttää määritelmää akateeminen? Akateeminen viittaa nimenomaan tiede- ja taide korkeakouluihin joita AMK:t eivät ole. Ne ovat ammattikorkeakouluja.

Jos lähteitä haluat edellisessä tekstissä esittämälleni lainaukselle niin se on: Uusi sivistyssanakirja, OTAVA 1998.

Turhauttavaa perustella selvää asiaa joillekkin, joiden ensisijainen motiivi on täällä ainoastaan arvioida ihmisiä joillakin käsittämättömillä perusteilla, lähteä henkilökohtaiseen arvosteluun kun omat argumentit pettävät ja omaksi epäonnekseen sortua juuri siihen lapsellisuuteen, mistä itse muita syyttävät.

............... kirjoitti:

Sinuna en puhuisi analyyttisestä otteesta mitään jos tuo on parasta mihin pystyt. Voitko muuten kertoa mikä tuossa kirjoituksessani on alatyylistä ja mistä päättelet että minulla on huono itsetunto? Etkai tosissasi väitä että ammattikorkeakouluista voi käyttää määritelmää akateeminen? Akateeminen viittaa nimenomaan tiede- ja taide korkeakouluihin joita AMK:t eivät ole. Ne ovat ammattikorkeakouluja.

Jos lähteitä haluat edellisessä tekstissä esittämälleni lainaukselle niin se on: Uusi sivistyssanakirja, OTAVA 1998.

Turhauttavaa perustella selvää asiaa joillekkin, joiden ensisijainen motiivi on täällä ainoastaan arvioida ihmisiä joillakin käsittämättömillä perusteilla, lähteä henkilökohtaiseen arvosteluun kun omat argumentit pettävät ja omaksi epäonnekseen sortua juuri siihen lapsellisuuteen, mistä itse muita syyttävät.

Lue lisää

Sinä, laiska, tulet jäämään auton alle seuraavan viiden (5) vuoden aikana. Laiskuus tappaa.

"Oma näkemykseni asiasta on aivan erilainen. Varsin moniin töihin olen huomannut haettavan "joko merkonomia tai tradenomia." Mutu-tuntumalla sanoisin, että työnantajan näkökulmasta merkonomit ja tradenomit ovat samassa kastissa"

Mieluumin merkonomi. Tradeilla on noussut pissa päähän.


"Toki on tradenomeja, jotka ovat onnistuneet raivaamaan tiensä yhteiskunnassa korkealle ja pystyvät osaamisellaan hyvinkin kilpailemaan ekonomien kanssa,"

Tanja Kampela on sosionomina raivannut itsensä korkealle mutta sillä onkin hyvät hinkit ja pantava perä.

Opistotradenomi kirjoitti:

"Oma näkemykseni asiasta on aivan erilainen. Varsin moniin töihin olen huomannut haettavan "joko merkonomia tai tradenomia." Mutu-tuntumalla sanoisin, että työnantajan näkökulmasta merkonomit ja tradenomit ovat samassa kastissa"

Mieluumin merkonomi. Tradeilla on noussut pissa päähän.


"Toki on tradenomeja, jotka ovat onnistuneet raivaamaan tiensä yhteiskunnassa korkealle ja pystyvät osaamisellaan hyvinkin kilpailemaan ekonomien kanssa,"

Tanja Kampela on sosionomina raivannut itsensä korkealle mutta sillä onkin hyvät hinkit ja pantava perä.

Lue lisää

Just. Ja kaikki sivarit on homoja

5 EKONOMIEN PALKKAUS

(Ekonomien palkoissa suuri hajonta on tyypillistä: palkkaa eniten saavaan neljännekseen kuuluva ekonomi ansaitsee 75 prosenttia enemmän kuin palkkaa vähiten saavaan
neljännekseen kuuluva kollegansa)

http://www.sefe.fi/s.bin/get/id/52Qr5Gga2

Kauppalehti kirjoittaa 22.1.2004 SEFEn tutkimustuloksista, että keskivertoekonomi ansaitsi vuoden 2003 lokakuussa 3800 euroa (mediaani) ilman tulospalkkioita. Keskiarvo puolestaan oli 4369 euroa. Mediaanipalkka kasvoi vuoden 2002 lokakuuhun verrattuna 100 euroa, eli 2,7 prosenttia. Inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 2003 0,3 prosenttia96. Tästä
huolimatta keskiansioiden kasvu jäi kuitenkin yleisestä ansiotasoindeksistä noin prosentin.
Ekonomien palkoissa suuri hajonta on tyypillistä: palkkaa eniten saavaan neljännekseen kuuluva ekonomi ansaitsee 75 prosenttia enemmän kuin palkkaa vähiten saavaan
neljännekseen kuuluva kollegansa.97 Ekonomeiksi valmistuvien sukupuolijakauma on melko
tasainen, mutta SEFEn teettämän selvityksen mukaan naiset saavat liki 12 prosenttia miehiä
huonompaa palkkaa98.
SEFEn palkkatasotutkimuksen mukaan yksityisen sektorin ekonomeista kolme viidestä on
tulospalkkauksen piirissä ja miehet saavat tulospalkkaa naisia useammin. Ekonomit tekevät
ylitöitä selvästi keskimääräistä enemmän ja joka kahdeksas pitää omaa työmääräänsä
jatkuvasti liian suurena. Lisäksi joka viides ekonomi pelkää työpaikkansa puolesta. Kuitenkin
vain viisi prosenttia epäilee, että irtisanominen osuu omalle kohdalle.99
5.1 Vastavalmistuneiden palkkaus
Vuonna 2003 vastavalmistuneiden bruttopalkan keskiarvo oli SEFEn kyselyyn vastanneilla
2349 euroa kuussa. Mediaani puolestaan oli 2253 € /kk100. Mediaaneissa oli sukupuolten
välisiä palkkaeroja, sillä miehillä mediaani oli 2400 euroa kuussa ja naisilla 2150. Alan
korkeimmat yli 20 henkilön pääaineiden omat mediaanit olivat tietojärjestelmätiede 2450 €,
kansantaloustiede 2400 € ja rahoitus 2320 €. Ulkomailla kokopäivätyössä olleiden101
mediaani oli 2910 euroa.102
96 http://www.stat.fi/tk/tp_tied/tiedotteet/v2003/236hins.html
97 Kauppalehti 22.1.2004.
98 Vänskä 2003, 11.
99 Vänskä 2003.
100 kokopäivätyössä käyvien mediaani
101 n=19
102 Vastavalmistuneiden kyselyn tulokset 2003.

Uroskarh. kirjoitti:

5 EKONOMIEN PALKKAUS

(Ekonomien palkoissa suuri hajonta on tyypillistä: palkkaa eniten saavaan neljännekseen kuuluva ekonomi ansaitsee 75 prosenttia enemmän kuin palkkaa vähiten saavaan
neljännekseen kuuluva kollegansa)

http://www.sefe.fi/s.bin/get/id/52Qr5Gga2

Kauppalehti kirjoittaa 22.1.2004 SEFEn tutkimustuloksista, että keskivertoekonomi ansaitsi vuoden 2003 lokakuussa 3800 euroa (mediaani) ilman tulospalkkioita. Keskiarvo puolestaan oli 4369 euroa. Mediaanipalkka kasvoi vuoden 2002 lokakuuhun verrattuna 100 euroa, eli 2,7 prosenttia. Inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 2003 0,3 prosenttia96. Tästä
huolimatta keskiansioiden kasvu jäi kuitenkin yleisestä ansiotasoindeksistä noin prosentin.
Ekonomien palkoissa suuri hajonta on tyypillistä: palkkaa eniten saavaan neljännekseen kuuluva ekonomi ansaitsee 75 prosenttia enemmän kuin palkkaa vähiten saavaan
neljännekseen kuuluva kollegansa.97 Ekonomeiksi valmistuvien sukupuolijakauma on melko
tasainen, mutta SEFEn teettämän selvityksen mukaan naiset saavat liki 12 prosenttia miehiä
huonompaa palkkaa98.
SEFEn palkkatasotutkimuksen mukaan yksityisen sektorin ekonomeista kolme viidestä on
tulospalkkauksen piirissä ja miehet saavat tulospalkkaa naisia useammin. Ekonomit tekevät
ylitöitä selvästi keskimääräistä enemmän ja joka kahdeksas pitää omaa työmääräänsä
jatkuvasti liian suurena. Lisäksi joka viides ekonomi pelkää työpaikkansa puolesta. Kuitenkin
vain viisi prosenttia epäilee, että irtisanominen osuu omalle kohdalle.99
5.1 Vastavalmistuneiden palkkaus
Vuonna 2003 vastavalmistuneiden bruttopalkan keskiarvo oli SEFEn kyselyyn vastanneilla
2349 euroa kuussa. Mediaani puolestaan oli 2253 € /kk100. Mediaaneissa oli sukupuolten
välisiä palkkaeroja, sillä miehillä mediaani oli 2400 euroa kuussa ja naisilla 2150. Alan
korkeimmat yli 20 henkilön pääaineiden omat mediaanit olivat tietojärjestelmätiede 2450 €,
kansantaloustiede 2400 € ja rahoitus 2320 €. Ulkomailla kokopäivätyössä olleiden101
mediaani oli 2910 euroa.102
96 http://www.stat.fi/tk/tp_tied/tiedotteet/v2003/236hins.html
97 Kauppalehti 22.1.2004.
98 Vänskä 2003, 11.
99 Vänskä 2003.
100 kokopäivätyössä käyvien mediaani
101 n=19
102 Vastavalmistuneiden kyselyn tulokset 2003.

Lue lisää

Hell yeah... Ja kun vielä lisään tähän että olen henkilöstöjohtamisen tradenomi ja toimin tällä hetkellä henkilöstöjohtajana. Tienaan kuukaudessa 5200e ja olen osallisena myös ehdolla hallituksen jäseneksi.

Pistää vihaksi tämä tradenomien pilkkaaminen kun itse tietää ettei asia ole niin kuin sanotaan. Tradenomit (like me) voi todellakin menestyä työelämässä paremmin kuin moni dipl.insinööri tai kauppatieteen maisteri.

Ja nyt kun rekrytointia JOHDAN, niin pidän huolen että tradenomit ovat arvostettuja ja haluttuja työntekijöitä.

Miettinen kirjoitti:

Hell yeah... Ja kun vielä lisään tähän että olen henkilöstöjohtamisen tradenomi ja toimin tällä hetkellä henkilöstöjohtajana. Tienaan kuukaudessa 5200e ja olen osallisena myös ehdolla hallituksen jäseneksi.

Pistää vihaksi tämä tradenomien pilkkaaminen kun itse tietää ettei asia ole niin kuin sanotaan. Tradenomit (like me) voi todellakin menestyä työelämässä paremmin kuin moni dipl.insinööri tai kauppatieteen maisteri.

Ja nyt kun rekrytointia JOHDAN, niin pidän huolen että tradenomit ovat arvostettuja ja haluttuja työntekijöitä.

Lue lisää

Moi!

Tämä nyt ei mitenkään asiaan liity, mutta mitä mieltä olet siitä onko kasvatustieteen maisterilla mahiksia edetä henkilöstöjohtajaksi tai -päälliköksi?

Meille luvataan suuria, mutta ehkä työelämää tuntevana voisit kertoa kantasi. Nimenomaan henkilöstö- ja koulutustehtäviin olen suuntautumassa.

Minä kirjoitti:

Moi!

Tämä nyt ei mitenkään asiaan liity, mutta mitä mieltä olet siitä onko kasvatustieteen maisterilla mahiksia edetä henkilöstöjohtajaksi tai -päälliköksi?

Meille luvataan suuria, mutta ehkä työelämää tuntevana voisit kertoa kantasi. Nimenomaan henkilöstö- ja koulutustehtäviin olen suuntautumassa.

Lue lisää

Kyllä vaan! Kavatustieteen osaajat ovat kovassa suosiossa työmarkkinoilla yritysten henkilöstöpuolella. Ovat olleet sitä tosin jo miltei 30 vuotta, mutta ovat edelleenkin.

Kasvatustieteen opinnot antavat mielestäni hyvät valmiudet monenlaiseen esimiestyöhön.

Miettinen kirjoitti:

Kyllä vaan! Kavatustieteen osaajat ovat kovassa suosiossa työmarkkinoilla yritysten henkilöstöpuolella. Ovat olleet sitä tosin jo miltei 30 vuotta, mutta ovat edelleenkin.

Kasvatustieteen opinnot antavat mielestäni hyvät valmiudet monenlaiseen esimiestyöhön.

Lue lisää

se oli musiikkia korvilleni ja karkkia itsetunnolleni :)

Miettinen kirjoitti:

Hell yeah... Ja kun vielä lisään tähän että olen henkilöstöjohtamisen tradenomi ja toimin tällä hetkellä henkilöstöjohtajana. Tienaan kuukaudessa 5200e ja olen osallisena myös ehdolla hallituksen jäseneksi.

Pistää vihaksi tämä tradenomien pilkkaaminen kun itse tietää ettei asia ole niin kuin sanotaan. Tradenomit (like me) voi todellakin menestyä työelämässä paremmin kuin moni dipl.insinööri tai kauppatieteen maisteri.

Ja nyt kun rekrytointia JOHDAN, niin pidän huolen että tradenomit ovat arvostettuja ja haluttuja työntekijöitä.

Lue lisää

niin, muista

enpä usko että sinulla on ns. resursseja keskustella tästä aiheesta.

Mitä eroa on DI:llä ja insinöörillä?

- ei mitään, mutta insinööri ei tiedä sitä.

Pysykäähän inssit siellä teknisellä puolella ja antakaa ekonomien miettiä taloudenpitoa. On paljon surullisia esimerkkejä, kun insinöörit koettaa saada rahat riittämään.

Onko palvelujohtajan (vastuualuena toimiston johtaminen ja asiakaskirjanpidot) vakanssi mielestäsi KTM:n vai tradenomoni heiniä?

tämmönen kirjoitti:

Onko palvelujohtajan (vastuualuena toimiston johtaminen ja asiakaskirjanpidot) vakanssi mielestäsi KTM:n vai tradenomoni heiniä?

Kyllä tuo operatiivisten toimintojen työnjohto on perinteisesti juuri sitä opisto- ja AMK-asteelta valmistuneiden työsarkaa. Ylimmässä johdossa ja strategisessa suunnittelussa yleensä sitten akateeminen koulutus.

Tosin ns. työnjohtotehtäviinhän yleensä edetään ainakin jossain määrin sieltä suorittavasta työstä (eli että osaa myös tehdä sitä mitä johtaa), mutta on selvää että kaikki suorittajat eivät voi eivätkä kykene ryhtymään esimiehiksi, ainoastaan ne kenellä on siihen edellytyksiä. Näinhän se on toki aina ollut, jo opisto-merkonomien aikana.

iso ja paha kirjoitti:

Kyllä tuo operatiivisten toimintojen työnjohto on perinteisesti juuri sitä opisto- ja AMK-asteelta valmistuneiden työsarkaa. Ylimmässä johdossa ja strategisessa suunnittelussa yleensä sitten akateeminen koulutus.

Tosin ns. työnjohtotehtäviinhän yleensä edetään ainakin jossain määrin sieltä suorittavasta työstä (eli että osaa myös tehdä sitä mitä johtaa), mutta on selvää että kaikki suorittajat eivät voi eivätkä kykene ryhtymään esimiehiksi, ainoastaan ne kenellä on siihen edellytyksiä. Näinhän se on toki aina ollut, jo opisto-merkonomien aikana.

Lue lisää

Sittenpä voin minäkin päästä noihin hommiin.

iso ja paha kirjoitti:

Kyllä tuo operatiivisten toimintojen työnjohto on perinteisesti juuri sitä opisto- ja AMK-asteelta valmistuneiden työsarkaa. Ylimmässä johdossa ja strategisessa suunnittelussa yleensä sitten akateeminen koulutus.

Tosin ns. työnjohtotehtäviinhän yleensä edetään ainakin jossain määrin sieltä suorittavasta työstä (eli että osaa myös tehdä sitä mitä johtaa), mutta on selvää että kaikki suorittajat eivät voi eivätkä kykene ryhtymään esimiehiksi, ainoastaan ne kenellä on siihen edellytyksiä. Näinhän se on toki aina ollut, jo opisto-merkonomien aikana.

Lue lisää

Hanki Sinä, poika todellisuuden tajua. Liiketalouden AMK-tutkinto valmistaa keskijohdon tehtäviin, ei työnjohdon tehtäviin. Työnjohtotehtäviin edetään pelkästään työtä tekemällä, ei se mitään korkeakoulututkintoa vaadi, näin on aina ollut.

Ja jos Sinulla lapsi olisi tippaakaan todellisuuden tajua, ymmärtäisit, että AMK:sta ja entisestä opistoasteesta (joka vastaa nykyistä toista astetta) puhuminen samassa lauseessa on yhtä järjetöntä, kuin KTM ja tradenomitutkinnon rinnastaminen toisiinsa.

Iskä kirjoitti:

Hanki Sinä, poika todellisuuden tajua. Liiketalouden AMK-tutkinto valmistaa keskijohdon tehtäviin, ei työnjohdon tehtäviin. Työnjohtotehtäviin edetään pelkästään työtä tekemällä, ei se mitään korkeakoulututkintoa vaadi, näin on aina ollut.

Ja jos Sinulla lapsi olisi tippaakaan todellisuuden tajua, ymmärtäisit, että AMK:sta ja entisestä opistoasteesta (joka vastaa nykyistä toista astetta) puhuminen samassa lauseessa on yhtä järjetöntä, kuin KTM ja tradenomitutkinnon rinnastaminen toisiinsa.

Lue lisää

AMK- järjestelmä luotiin vanhan opistoasteen, ts. alimman korkea-asteen, tilalle. Nykyisin insinöörit, sairaanhoitajat jne. valmistuvat siis ammattikorkeakoulusta, tosin opintojen laajuutta on hieman lisätty. Työnantajien mukaan tosin ainakin osittain turhalla ja tarpeettomalla, mutta tähän en itse ota kantaa.

Tutkintonimikkeistä poikkeuksena merkonomi, joka AMK-järjestelmässä muuttui muotoon tradenomi, ja merkonomi/yo-merkonomi- tutkinnot siirtyivät toisen asteen tutkinnoiksi. Samassa yhteydessä merkanttikoulutus lakkautettiin.

AMK- koulutusjärjestelmää on perusteltu erityisesti pk-sektorin tarpeella nostaa koulutustasoa ja kouluttaa työvoimaa asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Uudistus on alkuvaiheistaan saakka tosin nostattanut runsasta kritiikkiä siitä, että esimerkiksi nykymuotoinen insinöörikoulutus ei vastaa työelämän tarpeita, kun samalla entinen teknikko- ja rakennusmestarikoulutus ajettiin alas. Nykyisin näihin tehtäviin työllistetään pääasiassa juuri AMK-insinöörejä, mutta koulutuksen ei katsota vastaavan työnkuvaa kovinkaan hyvin. Sama tilanne on myös kaupan alan esimiestehtävissä.

Koulutus- ja aluepoliittisesti AMK- järjestelmä myös pilattiin nostamalla opiskelijamäärät nopeasti liian suuriksi ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksella. Tästä syystä nyt ollaan tilanteessa, jossa valmistuneista vain murto-osa työlistyy tasolle johon koulutus alunperin tähdättiin. kts. esim.

http://www.tradenomiliitto.fi/asp/system/empty.asp?P=69&VID=default&SID=120397452443165&A=open:news:item:287&S=2&C=30445

ja

http://www.tradenomiliitto.fi/asp/system/empty.asp?P=69&VID=default&SID=120397452443165&A=open:news:item:23&S=2&C=30580

Työmarkkina- ja opiskelijajärjestöt ovatkin voimakkasti paheksuneet järjestelmää sen raskaasta ylimitoituksesta, sillä vain harva valmistuneista todellisuudessa työllistyy ammattikorkeakoulujen markkinointiretoriikassa viljelemiin lupauksiin esimies- tai edes asiantuntijatasoisista tehtävistä.

Opetuksen sisällöltään, opettajistoltaan, hallinnoltaan ja jopa opetustiloiltaan AMK pohjautuu käytännössä 1:1 entiseen opistoasteen koulutukseen, joten näiden vertaamisen järjestä ja järjettömyydestä voi jokainen muodostaa toki oman milipiteensä. Koulutus on poliittisesti ja lainsäädännöllisesti haluttu rinnastettavan korkeakoulutukseksi, mutta toki tuotu myös esiin aina käsitteitä duaalimalli ja AMK-koulutuksen omaleimaisuus & työelämälähtöisyys. Yhtä kaikki, ammattikorkeakoulujen tarkoituksena on tuottaa suuria massoja ammatillisesti suuntautunutta työvoimaa jo edellä mainitun pk-sektorin ja myös eläköityvän julkistalouden palvelukseen.

Itse olen edennyt vaihe vaiheelta työ- ja koulutusmaailmassa (merkonomi - tradenomi - KTM/VTM - valtiotieteen jatko-opiskelija) ja olen siksi nähnyt ja seurannut läheltä erityisesti kaupan ja hallinnon alan koulutuksen kehitystä. Valmistuin AMK:stä jo 90- luvun puolivälissä, jolloin työmarkkinoilla vielä riitti imua ja valmistuneita oli varsin vähän. Silloin vielä olikin mahdollista päästä esimerkiksi juuri keskijohdon tehtäviin, mutta nykyisin vaikuttaa siltä että tradenomin tutkinto ei työelämässä kanna keskimäärin kovin korkealle.

iso ja paha kirjoitti:

AMK- järjestelmä luotiin vanhan opistoasteen, ts. alimman korkea-asteen, tilalle. Nykyisin insinöörit, sairaanhoitajat jne. valmistuvat siis ammattikorkeakoulusta, tosin opintojen laajuutta on hieman lisätty. Työnantajien mukaan tosin ainakin osittain turhalla ja tarpeettomalla, mutta tähän en itse ota kantaa.

Tutkintonimikkeistä poikkeuksena merkonomi, joka AMK-järjestelmässä muuttui muotoon tradenomi, ja merkonomi/yo-merkonomi- tutkinnot siirtyivät toisen asteen tutkinnoiksi. Samassa yhteydessä merkanttikoulutus lakkautettiin.

AMK- koulutusjärjestelmää on perusteltu erityisesti pk-sektorin tarpeella nostaa koulutustasoa ja kouluttaa työvoimaa asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Uudistus on alkuvaiheistaan saakka tosin nostattanut runsasta kritiikkiä siitä, että esimerkiksi nykymuotoinen insinöörikoulutus ei vastaa työelämän tarpeita, kun samalla entinen teknikko- ja rakennusmestarikoulutus ajettiin alas. Nykyisin näihin tehtäviin työllistetään pääasiassa juuri AMK-insinöörejä, mutta koulutuksen ei katsota vastaavan työnkuvaa kovinkaan hyvin. Sama tilanne on myös kaupan alan esimiestehtävissä.

Koulutus- ja aluepoliittisesti AMK- järjestelmä myös pilattiin nostamalla opiskelijamäärät nopeasti liian suuriksi ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksella. Tästä syystä nyt ollaan tilanteessa, jossa valmistuneista vain murto-osa työlistyy tasolle johon koulutus alunperin tähdättiin. kts. esim.

http://www.tradenomiliitto.fi/asp/system/empty.asp?P=69&VID=default&SID=120397452443165&A=open:news:item:287&S=2&C=30445

ja

http://www.tradenomiliitto.fi/asp/system/empty.asp?P=69&VID=default&SID=120397452443165&A=open:news:item:23&S=2&C=30580

Työmarkkina- ja opiskelijajärjestöt ovatkin voimakkasti paheksuneet järjestelmää sen raskaasta ylimitoituksesta, sillä vain harva valmistuneista todellisuudessa työllistyy ammattikorkeakoulujen markkinointiretoriikassa viljelemiin lupauksiin esimies- tai edes asiantuntijatasoisista tehtävistä.

Opetuksen sisällöltään, opettajistoltaan, hallinnoltaan ja jopa opetustiloiltaan AMK pohjautuu käytännössä 1:1 entiseen opistoasteen koulutukseen, joten näiden vertaamisen järjestä ja järjettömyydestä voi jokainen muodostaa toki oman milipiteensä. Koulutus on poliittisesti ja lainsäädännöllisesti haluttu rinnastettavan korkeakoulutukseksi, mutta toki tuotu myös esiin aina käsitteitä duaalimalli ja AMK-koulutuksen omaleimaisuus & työelämälähtöisyys. Yhtä kaikki, ammattikorkeakoulujen tarkoituksena on tuottaa suuria massoja ammatillisesti suuntautunutta työvoimaa jo edellä mainitun pk-sektorin ja myös eläköityvän julkistalouden palvelukseen.

Itse olen edennyt vaihe vaiheelta työ- ja koulutusmaailmassa (merkonomi - tradenomi - KTM/VTM - valtiotieteen jatko-opiskelija) ja olen siksi nähnyt ja seurannut läheltä erityisesti kaupan ja hallinnon alan koulutuksen kehitystä. Valmistuin AMK:stä jo 90- luvun puolivälissä, jolloin työmarkkinoilla vielä riitti imua ja valmistuneita oli varsin vähän. Silloin vielä olikin mahdollista päästä esimerkiksi juuri keskijohdon tehtäviin, mutta nykyisin vaikuttaa siltä että tradenomin tutkinto ei työelämässä kanna keskimäärin kovin korkealle.

Lue lisää

AMK-järjestelmää ei luotu varsinaisesti vanhan opistoasteen tilalle, vaan tiedekorkeakoulujärjestelmän rinnalle, lähinnä eurooppalaisen korkeakoulujen duaalimallin mukaiseksi. Valtiovalta näki aiheelliseksi nostaa väestön koulutustasoa sekä korkeakoulutettujen määrää, jolloin tavoitteeksi asetettiin se, että jopa 70 prosenttia väestöstä suorittaisi korkeakoulututkinnon (joka) sinänsä on täysin järjetön asia.

Poliittisesti päätetty väestön koulutustason nostaminen ei ole koskenut vain korkeakoulutusta, kuten usein laajasti luullaan, vaan se on koskenut myös keskiasteen koulutusta. Opistoasteen tasoinen koulutus ei ole kadonnut mihinkään, ainoastaan sen nimi on muutettu toisen asteen koulutukseksi. Kouluasteen kaksivuotiset tutkinnon, kuten merkantti ovat poistuneet koulujärjestelmästä, esim. aikaisempi kaksivuotinen perushoitajakoulutus on muutettu kolmevuotiseksi lähihoitajakoulutukseksi, eli koulutustasoa on nostettu myös keskiasteella, aikaisemmasta kouluasteesta vastaamaan aikaisempaa opistotasoa.

Merkonomitutkinto 120 ov on tänä päivänä nimeltään liiketalouden perustutkinto, merkonomi, joka on siis toisen asteen ammatillinen perustutkinto, siis ainoastaan opetussuunnitelmia on nykyaikaistettu ja tuo homeinen opistoasteen tutkinto -nimitys uudistettu toisen asteen perustutkinnoksi kuvaamaan paremmin toisen asteen koulutusta, joka on yhtenäistetty saman tasoiseksi ja laajuiseksi, poislukien ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, joiden suorittajat eivät saa ammattinimikettä.

Esim. opistoasteen merkonomitutkinto ei ole Suomen laissa yhtään ylempi tai alempi tutkinto kuin mitä nykyinen toisen asteen merkonomitutkinto on, tai esim. aikaisempi perämiehen opistotutkinto ei anna suorittajalleen yhtään suurempaa laivojen kansipäällystön pätevyyttä, kuin mitä nykyinen vahtiperämiehen 120 ov -tutkinto antaa, kummatkin ovat saman arvoiset koulutusta säätelevissä laeissa kuin myös merenkulkua säätelevissä laeissa kuin myös kansainvälisessä merenkulun STCW-95 -yleissopimuksessa, eli nykyinen merenkulkualan perustutkinto, vahtiperämies 120 ov antaa pätevyyden toimia rajoittamattoman kokoisessa aluksessa kansipäällystön vahtipäällikkönä maailman laajuisessa liikenteessä, aivan kuten saman arvoinen, aikaisempi perämiehen opistotutkinto.

Väität, että merkonomi on muuttunut muotoon tradenomi, höpö höpö, merkonomi-tutkinto on edelleen merkonomi-tutkinto, jonka voi suorittaa Suomen lukuisissa toisen asteen oppilaitoksissa, tänä aikana, kun merkantti-koulutusta ei enää ole, merkonomeja valmistuu huomattavasti enemmän, kuin niitä valmistui silloin, kun merkantti-koulutusta vielä järjestettiin.

Sitä paitsi, esim. HELIA:ssa ja HAAGA:ssa aikaisemman opisto- tai toisen asteen merkonomitutkinnon suorittanut saa hyväksilukuja tradenomi-tutkintoon vain 20 - 25 opintoviikkoa, eli saadakseen tradenomin korkeakoulututkinnon, merkonomit joutuvat opiskelemaan noin kolme vuotta kokopäivätoimisia opintoja, joten jo tämäkin kertoo, että merkonomi ja tradenomi eivät todellakaan ole lähes "samoja" tutkintoja.

Toki on sitten esim. sairaanhoitaja AMK sekä Merikapteeni AMK, jotka ovat aikaisempia keskiasteen tutkintoja, ja siis nykyisiä korkeakoulututkintoja, mutta tradenomi ei ole aikaisempi opistotutkinto eikä ammatillisen korkea-asteen tutkinto, vaan täysin uusi suomalainen korkeakoulututkinto, joka vastaa lähinnä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa, sillä kyllä tradenomi on kuulkaas ihan laajennettu kauppatieteiden kandidaatti, koska se on laillinen korkeakoulututkinto, ja vielä 20 ov laajempi kuin KTK.

Sitten on vielä sosionomi AMK, joka on aikaisempi yliopistotutkinto, ja siis nykyinen AMK-tutkinto.

Jos Sinä, iso ja paha, oikeasti olisit tutkija koulutuksessa, ymmärtäisit, että osa AMK-tutkinnoista, kuten insinööri AMK, sairaanhoitaja AMK ja esim. merikapteeni AMK ovat aikaisempia keskiasteen tutkinto, joissa koulutustason nosto on nähty tarpeelliseksi, kun taas esim. sosionomi AMK -tutkinto on ennen AMK-järjestelmääkin ollut korkeakoulututkinto, taas tradenomitutkinto on täysin uusi korkeakoulututkinto, jossa ei sen vuoksi käytetä lyhennettä "AMK" tradenominimikkeen perässä.

Edellä mainittu johtuu siitä, että AMK-järjestelmä todellakin on luotu työelämän moninaisten tarpeiden pohjalta, eikä minkään homogeenisen putkiaivoajattelun näkökulmasta, jota Sinä näytät epätoivoisesti toteuttavan.

Suomessa ei ole koskaan ollut esim. kaupan ja hallinnon alalla ammatillisen korkea-asteen tutkintoa, kun taas pitkään oli ollut suuri tarve toimivalle, nimenomaan keskijohdon tehtäviin valmistavalle kaupalliselle korkeakoulututkinnolle, johon tradenomi oli vastaus.

- Väität, että rakennusmestarikoulutus on ajettu alas, höpö höpö, koulujärjestelmässämme on tutkinto rakennusmestari AMK.

- Väität, että vain murto-osa AMK:sta valmistuttuaan työllistyy koulutustaan vastaaviin tehtäviin, höpö höpö, esim. kaikki sairaanhoitajat, suurin osa merikapteeneista (försteiksi) ja esim. 50 % tradenomeista (lähde tral) työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

"mutta nykyisin vaikuttaa siltä että tradenomin tutkinto ei työelämässä kanna keskimäärin kovin korkealle."

Voitko näyttää sitaateissa olevan väitteesi toteen, sillä perustelematta tuollainen väite on yhtä paikkaansa pitävä, kuin esim. väite, että Mannerheim oli homo.

Luulisi Sinun "tieteellisen jatkotutkinnon suorittajan" tottuneen perustelemaan sekä näyttämään toteen kantasi. Tällä hetkellä kaikki väitteesi ovat yhtä tyhjiä kuin linkkiesi sisältö.

Iskä kirjoitti:

AMK-järjestelmää ei luotu varsinaisesti vanhan opistoasteen tilalle, vaan tiedekorkeakoulujärjestelmän rinnalle, lähinnä eurooppalaisen korkeakoulujen duaalimallin mukaiseksi. Valtiovalta näki aiheelliseksi nostaa väestön koulutustasoa sekä korkeakoulutettujen määrää, jolloin tavoitteeksi asetettiin se, että jopa 70 prosenttia väestöstä suorittaisi korkeakoulututkinnon (joka) sinänsä on täysin järjetön asia.

Poliittisesti päätetty väestön koulutustason nostaminen ei ole koskenut vain korkeakoulutusta, kuten usein laajasti luullaan, vaan se on koskenut myös keskiasteen koulutusta. Opistoasteen tasoinen koulutus ei ole kadonnut mihinkään, ainoastaan sen nimi on muutettu toisen asteen koulutukseksi. Kouluasteen kaksivuotiset tutkinnon, kuten merkantti ovat poistuneet koulujärjestelmästä, esim. aikaisempi kaksivuotinen perushoitajakoulutus on muutettu kolmevuotiseksi lähihoitajakoulutukseksi, eli koulutustasoa on nostettu myös keskiasteella, aikaisemmasta kouluasteesta vastaamaan aikaisempaa opistotasoa.

Merkonomitutkinto 120 ov on tänä päivänä nimeltään liiketalouden perustutkinto, merkonomi, joka on siis toisen asteen ammatillinen perustutkinto, siis ainoastaan opetussuunnitelmia on nykyaikaistettu ja tuo homeinen opistoasteen tutkinto -nimitys uudistettu toisen asteen perustutkinnoksi kuvaamaan paremmin toisen asteen koulutusta, joka on yhtenäistetty saman tasoiseksi ja laajuiseksi, poislukien ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, joiden suorittajat eivät saa ammattinimikettä.

Esim. opistoasteen merkonomitutkinto ei ole Suomen laissa yhtään ylempi tai alempi tutkinto kuin mitä nykyinen toisen asteen merkonomitutkinto on, tai esim. aikaisempi perämiehen opistotutkinto ei anna suorittajalleen yhtään suurempaa laivojen kansipäällystön pätevyyttä, kuin mitä nykyinen vahtiperämiehen 120 ov -tutkinto antaa, kummatkin ovat saman arvoiset koulutusta säätelevissä laeissa kuin myös merenkulkua säätelevissä laeissa kuin myös kansainvälisessä merenkulun STCW-95 -yleissopimuksessa, eli nykyinen merenkulkualan perustutkinto, vahtiperämies 120 ov antaa pätevyyden toimia rajoittamattoman kokoisessa aluksessa kansipäällystön vahtipäällikkönä maailman laajuisessa liikenteessä, aivan kuten saman arvoinen, aikaisempi perämiehen opistotutkinto.

Väität, että merkonomi on muuttunut muotoon tradenomi, höpö höpö, merkonomi-tutkinto on edelleen merkonomi-tutkinto, jonka voi suorittaa Suomen lukuisissa toisen asteen oppilaitoksissa, tänä aikana, kun merkantti-koulutusta ei enää ole, merkonomeja valmistuu huomattavasti enemmän, kuin niitä valmistui silloin, kun merkantti-koulutusta vielä järjestettiin.

Sitä paitsi, esim. HELIA:ssa ja HAAGA:ssa aikaisemman opisto- tai toisen asteen merkonomitutkinnon suorittanut saa hyväksilukuja tradenomi-tutkintoon vain 20 - 25 opintoviikkoa, eli saadakseen tradenomin korkeakoulututkinnon, merkonomit joutuvat opiskelemaan noin kolme vuotta kokopäivätoimisia opintoja, joten jo tämäkin kertoo, että merkonomi ja tradenomi eivät todellakaan ole lähes "samoja" tutkintoja.

Toki on sitten esim. sairaanhoitaja AMK sekä Merikapteeni AMK, jotka ovat aikaisempia keskiasteen tutkintoja, ja siis nykyisiä korkeakoulututkintoja, mutta tradenomi ei ole aikaisempi opistotutkinto eikä ammatillisen korkea-asteen tutkinto, vaan täysin uusi suomalainen korkeakoulututkinto, joka vastaa lähinnä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa, sillä kyllä tradenomi on kuulkaas ihan laajennettu kauppatieteiden kandidaatti, koska se on laillinen korkeakoulututkinto, ja vielä 20 ov laajempi kuin KTK.

Sitten on vielä sosionomi AMK, joka on aikaisempi yliopistotutkinto, ja siis nykyinen AMK-tutkinto.

Jos Sinä, iso ja paha, oikeasti olisit tutkija koulutuksessa, ymmärtäisit, että osa AMK-tutkinnoista, kuten insinööri AMK, sairaanhoitaja AMK ja esim. merikapteeni AMK ovat aikaisempia keskiasteen tutkinto, joissa koulutustason nosto on nähty tarpeelliseksi, kun taas esim. sosionomi AMK -tutkinto on ennen AMK-järjestelmääkin ollut korkeakoulututkinto, taas tradenomitutkinto on täysin uusi korkeakoulututkinto, jossa ei sen vuoksi käytetä lyhennettä "AMK" tradenominimikkeen perässä.

Edellä mainittu johtuu siitä, että AMK-järjestelmä todellakin on luotu työelämän moninaisten tarpeiden pohjalta, eikä minkään homogeenisen putkiaivoajattelun näkökulmasta, jota Sinä näytät epätoivoisesti toteuttavan.

Suomessa ei ole koskaan ollut esim. kaupan ja hallinnon alalla ammatillisen korkea-asteen tutkintoa, kun taas pitkään oli ollut suuri tarve toimivalle, nimenomaan keskijohdon tehtäviin valmistavalle kaupalliselle korkeakoulututkinnolle, johon tradenomi oli vastaus.

- Väität, että rakennusmestarikoulutus on ajettu alas, höpö höpö, koulujärjestelmässämme on tutkinto rakennusmestari AMK.

- Väität, että vain murto-osa AMK:sta valmistuttuaan työllistyy koulutustaan vastaaviin tehtäviin, höpö höpö, esim. kaikki sairaanhoitajat, suurin osa merikapteeneista (försteiksi) ja esim. 50 % tradenomeista (lähde tral) työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

"mutta nykyisin vaikuttaa siltä että tradenomin tutkinto ei työelämässä kanna keskimäärin kovin korkealle."

Voitko näyttää sitaateissa olevan väitteesi toteen, sillä perustelematta tuollainen väite on yhtä paikkaansa pitävä, kuin esim. väite, että Mannerheim oli homo.

Luulisi Sinun "tieteellisen jatkotutkinnon suorittajan" tottuneen perustelemaan sekä näyttämään toteen kantasi. Tällä hetkellä kaikki väitteesi ovat yhtä tyhjiä kuin linkkiesi sisältö.

Lue lisää

Iskä taitaa olla nyt vähän väsynyt... Kaikki tietää, että rakennusmestari (AMK)- tutkintoa ei ole ollut enää vuosiin. Ja sen että tradenomitutkinto on nykyajan "merkonoomi" eli kaupan alan massatutkinto ja tradenomien työttömyys on korkea. Opisto-merkonomit ovat tai tarkemmin olivat alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita.

http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/popup/koulaste.html

Yötyöläinen.. kirjoitti:

Iskä taitaa olla nyt vähän väsynyt... Kaikki tietää, että rakennusmestari (AMK)- tutkintoa ei ole ollut enää vuosiin. Ja sen että tradenomitutkinto on nykyajan "merkonoomi" eli kaupan alan massatutkinto ja tradenomien työttömyys on korkea. Opisto-merkonomit ovat tai tarkemmin olivat alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita.

http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/popup/koulaste.html

Lue lisää

Poika, jos täytyy työskennellä öisin, kuten Sinun, ei mene kovin vahvasti.

Muutenkin lyhyt ja laiska kirjoituksesi sisälsi paljon homoeroottisia vivahteita. Joten mielipiteesi on ihan varmasti homomaailmassa top tai bottom.

Yötyöläinen.. kirjoitti:

Iskä taitaa olla nyt vähän väsynyt... Kaikki tietää, että rakennusmestari (AMK)- tutkintoa ei ole ollut enää vuosiin. Ja sen että tradenomitutkinto on nykyajan "merkonoomi" eli kaupan alan massatutkinto ja tradenomien työttömyys on korkea. Opisto-merkonomit ovat tai tarkemmin olivat alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita.

http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/popup/koulaste.html

Lue lisää

Entinen rakennusmestari AMK = nyk. (rakennus)insinööri(AMK)

Iskä kirjoitti:

AMK-järjestelmää ei luotu varsinaisesti vanhan opistoasteen tilalle, vaan tiedekorkeakoulujärjestelmän rinnalle, lähinnä eurooppalaisen korkeakoulujen duaalimallin mukaiseksi. Valtiovalta näki aiheelliseksi nostaa väestön koulutustasoa sekä korkeakoulutettujen määrää, jolloin tavoitteeksi asetettiin se, että jopa 70 prosenttia väestöstä suorittaisi korkeakoulututkinnon (joka) sinänsä on täysin järjetön asia.

Poliittisesti päätetty väestön koulutustason nostaminen ei ole koskenut vain korkeakoulutusta, kuten usein laajasti luullaan, vaan se on koskenut myös keskiasteen koulutusta. Opistoasteen tasoinen koulutus ei ole kadonnut mihinkään, ainoastaan sen nimi on muutettu toisen asteen koulutukseksi. Kouluasteen kaksivuotiset tutkinnon, kuten merkantti ovat poistuneet koulujärjestelmästä, esim. aikaisempi kaksivuotinen perushoitajakoulutus on muutettu kolmevuotiseksi lähihoitajakoulutukseksi, eli koulutustasoa on nostettu myös keskiasteella, aikaisemmasta kouluasteesta vastaamaan aikaisempaa opistotasoa.

Merkonomitutkinto 120 ov on tänä päivänä nimeltään liiketalouden perustutkinto, merkonomi, joka on siis toisen asteen ammatillinen perustutkinto, siis ainoastaan opetussuunnitelmia on nykyaikaistettu ja tuo homeinen opistoasteen tutkinto -nimitys uudistettu toisen asteen perustutkinnoksi kuvaamaan paremmin toisen asteen koulutusta, joka on yhtenäistetty saman tasoiseksi ja laajuiseksi, poislukien ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, joiden suorittajat eivät saa ammattinimikettä.

Esim. opistoasteen merkonomitutkinto ei ole Suomen laissa yhtään ylempi tai alempi tutkinto kuin mitä nykyinen toisen asteen merkonomitutkinto on, tai esim. aikaisempi perämiehen opistotutkinto ei anna suorittajalleen yhtään suurempaa laivojen kansipäällystön pätevyyttä, kuin mitä nykyinen vahtiperämiehen 120 ov -tutkinto antaa, kummatkin ovat saman arvoiset koulutusta säätelevissä laeissa kuin myös merenkulkua säätelevissä laeissa kuin myös kansainvälisessä merenkulun STCW-95 -yleissopimuksessa, eli nykyinen merenkulkualan perustutkinto, vahtiperämies 120 ov antaa pätevyyden toimia rajoittamattoman kokoisessa aluksessa kansipäällystön vahtipäällikkönä maailman laajuisessa liikenteessä, aivan kuten saman arvoinen, aikaisempi perämiehen opistotutkinto.

Väität, että merkonomi on muuttunut muotoon tradenomi, höpö höpö, merkonomi-tutkinto on edelleen merkonomi-tutkinto, jonka voi suorittaa Suomen lukuisissa toisen asteen oppilaitoksissa, tänä aikana, kun merkantti-koulutusta ei enää ole, merkonomeja valmistuu huomattavasti enemmän, kuin niitä valmistui silloin, kun merkantti-koulutusta vielä järjestettiin.

Sitä paitsi, esim. HELIA:ssa ja HAAGA:ssa aikaisemman opisto- tai toisen asteen merkonomitutkinnon suorittanut saa hyväksilukuja tradenomi-tutkintoon vain 20 - 25 opintoviikkoa, eli saadakseen tradenomin korkeakoulututkinnon, merkonomit joutuvat opiskelemaan noin kolme vuotta kokopäivätoimisia opintoja, joten jo tämäkin kertoo, että merkonomi ja tradenomi eivät todellakaan ole lähes "samoja" tutkintoja.

Toki on sitten esim. sairaanhoitaja AMK sekä Merikapteeni AMK, jotka ovat aikaisempia keskiasteen tutkintoja, ja siis nykyisiä korkeakoulututkintoja, mutta tradenomi ei ole aikaisempi opistotutkinto eikä ammatillisen korkea-asteen tutkinto, vaan täysin uusi suomalainen korkeakoulututkinto, joka vastaa lähinnä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa, sillä kyllä tradenomi on kuulkaas ihan laajennettu kauppatieteiden kandidaatti, koska se on laillinen korkeakoulututkinto, ja vielä 20 ov laajempi kuin KTK.

Sitten on vielä sosionomi AMK, joka on aikaisempi yliopistotutkinto, ja siis nykyinen AMK-tutkinto.

Jos Sinä, iso ja paha, oikeasti olisit tutkija koulutuksessa, ymmärtäisit, että osa AMK-tutkinnoista, kuten insinööri AMK, sairaanhoitaja AMK ja esim. merikapteeni AMK ovat aikaisempia keskiasteen tutkinto, joissa koulutustason nosto on nähty tarpeelliseksi, kun taas esim. sosionomi AMK -tutkinto on ennen AMK-järjestelmääkin ollut korkeakoulututkinto, taas tradenomitutkinto on täysin uusi korkeakoulututkinto, jossa ei sen vuoksi käytetä lyhennettä "AMK" tradenominimikkeen perässä.

Edellä mainittu johtuu siitä, että AMK-järjestelmä todellakin on luotu työelämän moninaisten tarpeiden pohjalta, eikä minkään homogeenisen putkiaivoajattelun näkökulmasta, jota Sinä näytät epätoivoisesti toteuttavan.

Suomessa ei ole koskaan ollut esim. kaupan ja hallinnon alalla ammatillisen korkea-asteen tutkintoa, kun taas pitkään oli ollut suuri tarve toimivalle, nimenomaan keskijohdon tehtäviin valmistavalle kaupalliselle korkeakoulututkinnolle, johon tradenomi oli vastaus.

- Väität, että rakennusmestarikoulutus on ajettu alas, höpö höpö, koulujärjestelmässämme on tutkinto rakennusmestari AMK.

- Väität, että vain murto-osa AMK:sta valmistuttuaan työllistyy koulutustaan vastaaviin tehtäviin, höpö höpö, esim. kaikki sairaanhoitajat, suurin osa merikapteeneista (försteiksi) ja esim. 50 % tradenomeista (lähde tral) työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

"mutta nykyisin vaikuttaa siltä että tradenomin tutkinto ei työelämässä kanna keskimäärin kovin korkealle."

Voitko näyttää sitaateissa olevan väitteesi toteen, sillä perustelematta tuollainen väite on yhtä paikkaansa pitävä, kuin esim. väite, että Mannerheim oli homo.

Luulisi Sinun "tieteellisen jatkotutkinnon suorittajan" tottuneen perustelemaan sekä näyttämään toteen kantasi. Tällä hetkellä kaikki väitteesi ovat yhtä tyhjiä kuin linkkiesi sisältö.

Lue lisää

"Toki on sitten esim. sairaanhoitaja AMK sekä Merikapteeni AMK, jotka ovat aikaisempia keskiasteen tutkintoja, ja siis nykyisiä korkeakoulututkintoja, mutta tradenomi ei ole aikaisempi opistotutkinto eikä ammatillisen korkea-asteen tutkinto, vaan täysin uusi suomalainen korkeakoulututkinto, joka vastaa lähinnä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa, sillä kyllä tradenomi on kuulkaas ihan laajennettu kauppatieteiden kandidaatti, koska se on laillinen korkeakoulututkinto, ja vielä 20 ov laajempi kuin KTK."

Yliopiston ja AMK:n opintoviikot eivät millään tasolla yhteismitallisia.

Riksu kirjoitti:

"Toki on sitten esim. sairaanhoitaja AMK sekä Merikapteeni AMK, jotka ovat aikaisempia keskiasteen tutkintoja, ja siis nykyisiä korkeakoulututkintoja, mutta tradenomi ei ole aikaisempi opistotutkinto eikä ammatillisen korkea-asteen tutkinto, vaan täysin uusi suomalainen korkeakoulututkinto, joka vastaa lähinnä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa, sillä kyllä tradenomi on kuulkaas ihan laajennettu kauppatieteiden kandidaatti, koska se on laillinen korkeakoulututkinto, ja vielä 20 ov laajempi kuin KTK."

Yliopiston ja AMK:n opintoviikot eivät millään tasolla yhteismitallisia.

Lue lisää

Sanoo kuka, Sinä laiska poika.

Kyrpä sulle kirjoitti:

Sanoo kuka, Sinä laiska poika.

...opintovaatimukset, vaadittava kurssimateriaali, harjoitustyöt, yritysten kanssa yhteistyössä tehtävät case-työt, jne..

Kylläpä AMK:ssa opetetaan loistavaa argumentointia, jos sinä edustat sitä.

Tälle palstalle voisi kyllä laittaa jonkinlaiset toleranssit sisäänpyrkijöiden suhteen, vaatimuksena voisi olla edes alkeelliset keskustelutaidot.

Riksu kirjoitti:

...opintovaatimukset, vaadittava kurssimateriaali, harjoitustyöt, yritysten kanssa yhteistyössä tehtävät case-työt, jne..

Kylläpä AMK:ssa opetetaan loistavaa argumentointia, jos sinä edustat sitä.

Tälle palstalle voisi kyllä laittaa jonkinlaiset toleranssit sisäänpyrkijöiden suhteen, vaatimuksena voisi olla edes alkeelliset keskustelutaidot.

Lue lisää

Sinä, Poika et siis ole päässyt laiskuudestasi.

Kyrpä sulle kirjoitti:

Sinä, Poika et siis ole päässyt laiskuudestasi.

Luulen, että sinusta ei jää tähän muuta muistoa kuin hikinen perseenkuva sohvassa.

No niin, kirjaston nettiaikasi taisi täyttyä, kipaiseppa kauppaan ja hanki elämä.

Riksu kirjoitti:

Luulen, että sinusta ei jää tähän muuta muistoa kuin hikinen perseenkuva sohvassa.

No niin, kirjaston nettiaikasi taisi täyttyä, kipaiseppa kauppaan ja hanki elämä.

Lue lisää

Laiskuus vaivaa Sinua, poika edelleen, se voi myös olla vaarallista; et todennäköisesti ole tarkkaavainen edes liikenteessä, koska se vaatii vaivannäköä; tulet jäämään auton alle ja kuolemaan seuraavien viiden (5) vuoden aikana, joten voit alkaa etsimään hautapaikkaasi.

Kyrpä sulle kirjoitti:

Laiskuus vaivaa Sinua, poika edelleen, se voi myös olla vaarallista; et todennäköisesti ole tarkkaavainen edes liikenteessä, koska se vaatii vaivannäköä; tulet jäämään auton alle ja kuolemaan seuraavien viiden (5) vuoden aikana, joten voit alkaa etsimään hautapaikkaasi.

Lue lisää

Ammu itseäs päähän.

Riksu kirjoitti:

Ammu itseäs päähän.

Sinun kuolemasi, Poika, riittää.

Iskä kirjoitti:

AMK-järjestelmää ei luotu varsinaisesti vanhan opistoasteen tilalle, vaan tiedekorkeakoulujärjestelmän rinnalle, lähinnä eurooppalaisen korkeakoulujen duaalimallin mukaiseksi. Valtiovalta näki aiheelliseksi nostaa väestön koulutustasoa sekä korkeakoulutettujen määrää, jolloin tavoitteeksi asetettiin se, että jopa 70 prosenttia väestöstä suorittaisi korkeakoulututkinnon (joka) sinänsä on täysin järjetön asia.

Poliittisesti päätetty väestön koulutustason nostaminen ei ole koskenut vain korkeakoulutusta, kuten usein laajasti luullaan, vaan se on koskenut myös keskiasteen koulutusta. Opistoasteen tasoinen koulutus ei ole kadonnut mihinkään, ainoastaan sen nimi on muutettu toisen asteen koulutukseksi. Kouluasteen kaksivuotiset tutkinnon, kuten merkantti ovat poistuneet koulujärjestelmästä, esim. aikaisempi kaksivuotinen perushoitajakoulutus on muutettu kolmevuotiseksi lähihoitajakoulutukseksi, eli koulutustasoa on nostettu myös keskiasteella, aikaisemmasta kouluasteesta vastaamaan aikaisempaa opistotasoa.

Merkonomitutkinto 120 ov on tänä päivänä nimeltään liiketalouden perustutkinto, merkonomi, joka on siis toisen asteen ammatillinen perustutkinto, siis ainoastaan opetussuunnitelmia on nykyaikaistettu ja tuo homeinen opistoasteen tutkinto -nimitys uudistettu toisen asteen perustutkinnoksi kuvaamaan paremmin toisen asteen koulutusta, joka on yhtenäistetty saman tasoiseksi ja laajuiseksi, poislukien ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, joiden suorittajat eivät saa ammattinimikettä.

Esim. opistoasteen merkonomitutkinto ei ole Suomen laissa yhtään ylempi tai alempi tutkinto kuin mitä nykyinen toisen asteen merkonomitutkinto on, tai esim. aikaisempi perämiehen opistotutkinto ei anna suorittajalleen yhtään suurempaa laivojen kansipäällystön pätevyyttä, kuin mitä nykyinen vahtiperämiehen 120 ov -tutkinto antaa, kummatkin ovat saman arvoiset koulutusta säätelevissä laeissa kuin myös merenkulkua säätelevissä laeissa kuin myös kansainvälisessä merenkulun STCW-95 -yleissopimuksessa, eli nykyinen merenkulkualan perustutkinto, vahtiperämies 120 ov antaa pätevyyden toimia rajoittamattoman kokoisessa aluksessa kansipäällystön vahtipäällikkönä maailman laajuisessa liikenteessä, aivan kuten saman arvoinen, aikaisempi perämiehen opistotutkinto.

Väität, että merkonomi on muuttunut muotoon tradenomi, höpö höpö, merkonomi-tutkinto on edelleen merkonomi-tutkinto, jonka voi suorittaa Suomen lukuisissa toisen asteen oppilaitoksissa, tänä aikana, kun merkantti-koulutusta ei enää ole, merkonomeja valmistuu huomattavasti enemmän, kuin niitä valmistui silloin, kun merkantti-koulutusta vielä järjestettiin.

Sitä paitsi, esim. HELIA:ssa ja HAAGA:ssa aikaisemman opisto- tai toisen asteen merkonomitutkinnon suorittanut saa hyväksilukuja tradenomi-tutkintoon vain 20 - 25 opintoviikkoa, eli saadakseen tradenomin korkeakoulututkinnon, merkonomit joutuvat opiskelemaan noin kolme vuotta kokopäivätoimisia opintoja, joten jo tämäkin kertoo, että merkonomi ja tradenomi eivät todellakaan ole lähes "samoja" tutkintoja.

Toki on sitten esim. sairaanhoitaja AMK sekä Merikapteeni AMK, jotka ovat aikaisempia keskiasteen tutkintoja, ja siis nykyisiä korkeakoulututkintoja, mutta tradenomi ei ole aikaisempi opistotutkinto eikä ammatillisen korkea-asteen tutkinto, vaan täysin uusi suomalainen korkeakoulututkinto, joka vastaa lähinnä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa, sillä kyllä tradenomi on kuulkaas ihan laajennettu kauppatieteiden kandidaatti, koska se on laillinen korkeakoulututkinto, ja vielä 20 ov laajempi kuin KTK.

Sitten on vielä sosionomi AMK, joka on aikaisempi yliopistotutkinto, ja siis nykyinen AMK-tutkinto.

Jos Sinä, iso ja paha, oikeasti olisit tutkija koulutuksessa, ymmärtäisit, että osa AMK-tutkinnoista, kuten insinööri AMK, sairaanhoitaja AMK ja esim. merikapteeni AMK ovat aikaisempia keskiasteen tutkinto, joissa koulutustason nosto on nähty tarpeelliseksi, kun taas esim. sosionomi AMK -tutkinto on ennen AMK-järjestelmääkin ollut korkeakoulututkinto, taas tradenomitutkinto on täysin uusi korkeakoulututkinto, jossa ei sen vuoksi käytetä lyhennettä "AMK" tradenominimikkeen perässä.

Edellä mainittu johtuu siitä, että AMK-järjestelmä todellakin on luotu työelämän moninaisten tarpeiden pohjalta, eikä minkään homogeenisen putkiaivoajattelun näkökulmasta, jota Sinä näytät epätoivoisesti toteuttavan.

Suomessa ei ole koskaan ollut esim. kaupan ja hallinnon alalla ammatillisen korkea-asteen tutkintoa, kun taas pitkään oli ollut suuri tarve toimivalle, nimenomaan keskijohdon tehtäviin valmistavalle kaupalliselle korkeakoulututkinnolle, johon tradenomi oli vastaus.

- Väität, että rakennusmestarikoulutus on ajettu alas, höpö höpö, koulujärjestelmässämme on tutkinto rakennusmestari AMK.

- Väität, että vain murto-osa AMK:sta valmistuttuaan työllistyy koulutustaan vastaaviin tehtäviin, höpö höpö, esim. kaikki sairaanhoitajat, suurin osa merikapteeneista (försteiksi) ja esim. 50 % tradenomeista (lähde tral) työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

"mutta nykyisin vaikuttaa siltä että tradenomin tutkinto ei työelämässä kanna keskimäärin kovin korkealle."

Voitko näyttää sitaateissa olevan väitteesi toteen, sillä perustelematta tuollainen väite on yhtä paikkaansa pitävä, kuin esim. väite, että Mannerheim oli homo.

Luulisi Sinun "tieteellisen jatkotutkinnon suorittajan" tottuneen perustelemaan sekä näyttämään toteen kantasi. Tällä hetkellä kaikki väitteesi ovat yhtä tyhjiä kuin linkkiesi sisältö.

Lue lisää

Iskä kirjoitti, että "tradenomi ei ole aikaisempi opistotutkinto eikä ammatillisen korkea-asteen tutkinto, vaan täysin uusi suomalainen korkeakoulututkinto, joka vastaa lähinnä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa, sillä kyllä tradenomi on kuulkaas ihan laajennettu kauppatieteiden kandidaatti, koska se on laillinen korkeakoulututkinto, ja vielä 20 ov laajempi kuin KTK."

Tuo vastaavuus ei nyt ihan taida pitää paikkaansa, sillä yliopistoissa tradenomi sai muutamia kymmeniä (20-30) opintoviikkoja hyväksiluettua alkaessaan suorittamaan tutkintoa. Ja jos tuon 30 opintoviikon päälle luki esimerkiksi 3 vuotta a 30ov vuodessa, niin valmistui kauppatieteiden kandidaatiksi. Mitenhän tämä on selitettävissä?

Tulevaisuudessa joihinkin maisteriohjelmiin voi tradenomitutkinnolla käsittääkseni päästä suorittamalla siltaopintoja, jolloin saa hyväksilukuja enemmän, mutta edelleen järjestys kandidaatilla ja tradenomilla on koulutusjärjestelmässä selvä. Työelämän pärjäämiseen se ei vaikuta, sillä kuten moni jo on todennut niin siellä osoitetut kyvyt ratkaisee.

Valtsikka kirjoitti:

Iskä kirjoitti, että "tradenomi ei ole aikaisempi opistotutkinto eikä ammatillisen korkea-asteen tutkinto, vaan täysin uusi suomalainen korkeakoulututkinto, joka vastaa lähinnä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa, sillä kyllä tradenomi on kuulkaas ihan laajennettu kauppatieteiden kandidaatti, koska se on laillinen korkeakoulututkinto, ja vielä 20 ov laajempi kuin KTK."

Tuo vastaavuus ei nyt ihan taida pitää paikkaansa, sillä yliopistoissa tradenomi sai muutamia kymmeniä (20-30) opintoviikkoja hyväksiluettua alkaessaan suorittamaan tutkintoa. Ja jos tuon 30 opintoviikon päälle luki esimerkiksi 3 vuotta a 30ov vuodessa, niin valmistui kauppatieteiden kandidaatiksi. Mitenhän tämä on selitettävissä?

Tulevaisuudessa joihinkin maisteriohjelmiin voi tradenomitutkinnolla käsittääkseni päästä suorittamalla siltaopintoja, jolloin saa hyväksilukuja enemmän, mutta edelleen järjestys kandidaatilla ja tradenomilla on koulutusjärjestelmässä selvä. Työelämän pärjäämiseen se ei vaikuta, sillä kuten moni jo on todennut niin siellä osoitetut kyvyt ratkaisee.

Lue lisää

Ota Sinä, tyttö selvää, ennenkuin otat kantaa koulutuspoliittisiin kysymyksiin, joista et edes ymmärrä mitään.

Ja mieti, kuinka paljon KTK saisi hyväksilukuja ammattikorkeakoulun tradenomiopintoihin.

Helsingin kauppakorkeakoulun sivuilta lyödät maisteritason valinnoista tietoa, joihin pääsyvaatimuksina on laillinen korkeakoulututkinto, esim. tradenomi, ja opiskeluaika on noin 2 vuotta.

Jokainen tietää, että tulevaisuuden trendi on se, että alempi tiedekorkeakoulututkinto- ja ammattikorkeakoulun perustutkinto tulevat muodostamaan saman jatko-opintokelpoisuuden tiede- ja ammattikorkeakouluihin, ylempiin korkeakoulututkintoihin.

Joten valtsikkaan pyrkiessäsi, tutki ennenkuin hutkit.

Vau, tyttö osaa siis vetää KY:n haalarit päälle. Kohtaat kuitenkin urallasi vielä sen lasikaton, tyttö, joten tsemppiä Sinulle.