Joensuun täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen asiakkaille

Kumpi päättää, viranomainen vai hakija, ohjataanko hakemus täydentävään vai ehkäisevään toimeentulotukeen?

Toimeentulotuen hakemuksessa viranomainen päättää, ohjataanko hakemus ehkäisevään vai täydentävään toimeentulotukeen. Hakija voi esittää hakemuksessa tarpeensa ja pyytää tiettyä tukea, mutta viranomainen (esimerkiksi kunnan sosiaalitoimisto tai hyvinvointialueen sosiaalipalvelut) arvioi hakijan tilanteen ja päättää, kumpaa tukea myönnetään.

1. Ehkäisevä toimeentulotuki

Ehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu estämään taloudellisen ahdingon syveneminen. Viranomainen päättää, onko tämä tuki tarpeen ja myönnettävä hakijalle sen mukaan, onko tilanne sellainen, että ehkäisevä tuki on oikeutettua. Esimerkiksi jos hakijan taloudellinen tilanne on niin huono, että elintarvikkeiden tai lääkintäkulujen kattaminen vaatii tukea, viranomainen voi päättää myöntää ehkäisevää tukea.

2. Täydentävä toimeentulotuki

Täydentävä toimeentulotuki puolestaan täydentää perustoimeentulotukea silloin, kun se ei kata kaikkia välttämättömiä elinkustannuksia. Viranomainen arvioi, täyttyvätkö täydentävän tuen kriteerit, ja päättää, onko se tarpeen. Täydentävää tukea voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun perustoimeentulotuki ei kata hakijan asumismenoja tai muita välttämättömiä kustannuksia.

Voiko hyvinvointialue vaikuttaa hakemusten ohjaamiseen tarkoitushakuisesti hyvinvointialueen säästötavoitteiden saavuttamiseksi?

Hyvinvointialueilla (kuten kunnilla) on velvollisuus noudattaa lainsäädäntöä ja perustuslain vaatimuksia, eikä niiden tulisi käyttää viranomaispäätöksiä tarkoitushakuisesti säästötavoitteiden saavuttamiseksi. Toimeentulotuki on perustoimeentuloa turvaava tuki, jonka myöntämisen perusta on hakijan todellinen tarve. Tuki ei saa olla sidottu alueen taloudellisiin säästötavoitteisiin tavalla, joka heikentäisi hakijan oikeutta riittävään toimeentuloon.

Jos hyvinvointialue ohjaa hakemuksia tavalla, joka estää tai rajoittaa tukea tarpeettomasti, se voisi rikkoa perustuslain 19 §:n mukaisia oikeuksia, jotka takaavat kansalaisille riittävän toimeentulon ja oikeuden ihmisarvoiseen elämään. Tällöin voidaan puhua perustuslain vastaisesta toiminnasta.

Hyvinvointialueen ei pitäisi käyttää harkintaa tai ohjausta vain säästöjen tekemiseksi, vaan se tulee perustaa asiakkaan tarpeisiin ja lainsäädäntöön. Jos hakemusten ohjaaminen tarkoitushakuisesti säästötavoitteiden saavuttamiseksi olisi todettavissa, se voisi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin ja kansalaisten oikeuksien loukkaamiseen.

Yhteenveto:

Viranomainen päättää hakemuksen ohjaamisesta täydentävään vai ehkäisevään toimeentulotukeen arvioimalla hakijan tarpeet.

Hyvinvointialue ei saa käyttää hakemusten ohjaamista tarkoitushakuisesti säästötavoitteiden saavuttamiseksi, koska se voisi rikkoa perustuslain takaamia oikeuksia, kuten oikeuden riittävään toimeentuloon.

Töihin!

Täydentävää toimeentulotukea on vaikea saada, koska kovin rajoitettua se on.

Työttömien ja sosiaalitukien saajien leimaaminen ja haukkuminen voivat johtua monista tekijöistä, joihin vaikuttavat niin yhteiskunnalliset, kulttuuriset kuin taloudellisetkin syyt. Tämä voi liittyä erityisesti siihen, miten tietyt ihmisryhmät nähdään yhteiskunnassa ja millaisia ennakkoluuloja ja stereotypioita heitä kohtaan on muotoutunut. Tässä muutamia syitä, miksi työttömiä ja sosiaalitukien saajia usein leimataan:

1. Yksilön vastuullisuus ja "yhteiskunnan hyödyllinen jäsen" -ajattelu:

Yhteiskunnassa vallitsee vahva normi, että ihmiset, jotka eivät työskentele tai jotka tarvitsevat taloudellista tukea, eivät ole yhtä arvokkaita tai tuottavia kuin ne, jotka ovat työelämässä. Työttömyyttä saatetaan pitää henkilökohtaisena epäonnistumisena, ja siihen liittyy ajatuksia siitä, että ihmisten tulisi pyrkiä itsenäisesti elättämään itsensä. Tämä voi johtaa siihen, että työttömiä ja sosiaaliturvan saajia pidetään "laiskoina" tai "vähempiarvoisina".

2. Poliittinen ja taloudellinen retoriikka:

Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina, kuten lama- tai kriisitilanteissa, poliittinen keskustelu voi kääntyä siihen, että talouden säästämiselle ja "kannustavalle" politiikalle annetaan prioriteetti. Tällöin helposti syntyy kuvitelma, että sosiaaliturvan saajat "elävät muiden kustannuksella". Tällainen politiikka voi johtaa siihen, että työttömien ja sosiaalitukien saajien leimaaminen nähdään osana talouden tervehdyttämistä ja yhteiskunnan etujen ajamista.

3. Väärinkäsitykset ja stereotypiat:

Sosiaaliturvaa saavia henkilöitä kohtaan voi olla paljon väärinkäsityksiä ja stereotypioita. Esimerkiksi monet voivat kuvitella, että sosiaalitukia saavat ovat usein välinpitämättömiä työelämästä tai että he eivät ole oikeasti halukkaita työskentelemään. Tämä on harhaanjohtavaa, koska monet sosiaaliturvaa saavat tekevät kovasti töitä löytääkseen työtä, mutta he eivät välttämättä onnistu työllistymään nopeasti tai tarvitsevat tukea muunlaisten olosuhteiden vuoksi, kuten sairauksien, perhevelvoitteiden tai koulutuksen puutteen takia.

4. Mediallinen vaikutus:

Media voi myös olla osittain vastuussa työttömien ja sosiaalitukien saajien leimaamisesta. Jos media nostaa esiin vain ne harvat tapaukset, joissa sosiaaliturvaa väärinkäytetään, se voi luoda kuvan, että koko ryhmä toimii samalla tavalla. Tämä voi ruokkia ennakkoluuloja ja vahvistaa stereotypioita.

5. Kulttuuriset tekijät:

Joissain kulttuureissa ja yhteiskunnissa painotetaan kovasti itseautonomian ja työn arvoa, ja työssäkäyminen nähdään merkittävänä osana kansalaisuuden tai arvokkuuden ilmentymää. Tämä voi johtaa siihen, että työttömiä ja sosiaalitukien saajia pidetään "vähemmän arvokkaina" tai "vähemmän yhteiskunnallisesti hyväksyttävinä". Samalla voisi syntyä ajatus siitä, että työttömyys on merkki jollain tapaa yhteiskunnasta syrjäytymisestä.

6. Sosiaalinen eriarvoisuus ja kateus:

Joissain tapauksissa ihmiset, jotka eivät itse ole sosiaaliturvan piirissä, voivat kokea kateutta tai epäoikeudenmukaisuuden tunnetta siitä, että toisilla on tukea, vaikka he eivät itse sitä saa. Tämä voi johtaa siihen, että he kokevat sosiaalitukien saajat "epäreiluina" ja mahdollisesti alkavat leimata heitä. Samalla taloudellinen epävarmuus voi lisätä tällaisia tunteita.

7. Köyhyys ja syrjäytyminen:

Leimaaminen voi myös liittyä siihen, miten köyhyys ja syrjäytyminen koetaan yhteiskunnassa. Jos ihmiset ovat työttömiä tai saavat sosiaaliturvaa pitkään, he saattavat ajautua tilanteeseen, jossa heiltä puuttuu mahdollisuus osallistua yhteiskunnan täysipainoiseen elämään, kuten työhön, koulutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Tämä syrjäytyminen voi lisätä heidän leimaamistaan.

Yhteenveto:

Työttömien ja sosiaalitukien saajien leimaaminen ja haukkuminen johtuu monen tekijän yhdistelmästä, kuten kulttuurisista, poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista olosuhteista. Työttömyyttä ja sosiaalitukea saavia henkilöitä saatetaan virheellisesti nähdä yhteiskunnassa vähempiarvoisina, mikä ruokkii ennakkoluuloja ja vahvistaa negatiivisia stereotypioita. Tällainen leimaaminen voi olla haitallista ja syrjäyttää ihmiset, jotka todella tarvitsevat apua ja tukea elämän vaikeissa tilanteissa.

Kelan **asumisnormit**, **toimeentulotuki** ja **luottotiedottomuus** ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka yhden henkilön on mahdollista saada riittävästi tukea asumiskustannuksiin Joensuussa, erityisesti silloin, 1. **Kelan asumisnormit Joensuussa**

Kelan **asumisnormit** määrittävät, kuinka paljon vuokra voi olla korkeimmillaan, jotta se on hyväksyttävä asumistuen saamiseksi. Joensuussa vuokrat ovat yleensä **kohtuullisemmat** verrattuna suurimpiin kaupunkeihin, kuten Helsinkiin. Kuitenkin Joensuussakin **paikkakuntakohtaiset normit** määrittelevät, mikä on hyväksyttävä vuokran määrä ja kuinka paljon asumistukea voi saada.

- **Yksiön vuokra Joensuussa**: Yksiöiden vuokrat voivat olla noin **400–600 euroa kuukaudessa** riippuen alueesta ja asunnon kunnosta. Joensuussa vuokran hyväksyttävä määrä on yleensä **vähäisempi** kuin suurimmissa kaupungeissa, ja tämä voi merkitä, että asumistuki kattaa suurimman osan vuokrasta, jos vuokra ei ylitä Kelan määrittämiä rajoja.

- **Kaksion ja kolmion vuokrat**: Kaksioiden vuokrat voivat olla noin **500–800 euroa**, ja kolmioiden vuokrat voivat vaihdella noin **700–1 100 euron** välillä. Kela voi hyväksyä suurempia vuokria, mutta asumistuen määrä saattaa olla rajoitettu, jos vuokra ylittää tietyt rajat.

### 2. **Toimeentulotuki yhdelle henkilölle**

**Toimeentulotuki** on tarkoitettu tukemaan henkilöitä, joiden tulot ja muut tuet eivät riitä elinkustannusten kattamiseen. Se on **viimesijainen tuki**, joka myönnetään vain silloin, kun kaikki muut tulot ja tuet on käytetty.

- **Toimeentulotuen määrä** riippuu hakijan tuloista, asuinpaikasta ja perhesuhteista. Yksin asuvan henkilön perusosa on Kelan määrittelemä ja siihen lisätään mahdolliset **lisät**, kuten **asumismenot**. Toimeentulotuen osalta perusosa yhdelle henkilölle on noin **500–600 euroa kuukaudessa**.

- **Asumismenot**: Joensuussa vuokran määrä voi olla alhaisempi kuin pääkaupunkiseudulla, mutta jos vuokra on suuri verrattuna Kelan asumisnormiin, **toimeentulotuki** voi täydentää asumistuen lisäksi asumismenoja.

### 3. **Luottotiedottomuus ja sen vaikutukset Joensuussa**

**Luottotiedottomuus** voi tuoda merkittäviä haasteita asunnon saamisessa ja vuokranmaksussa, vaikka hakija saisi **asumistukea** ja **toimeentulotukea**. Jos henkilöllä on maksuhäiriömerkintöjä, hän voi kokea seuraavia haasteita:

#### a) **Vuokrasopimuksen saaminen**
Joensuussa, kuten monessa muussakin kaupungissa, **luottotiedottomuus** voi vaikeuttaa asunnon saantia, sillä monet **vuokranantajat tarkistavat luottotiedot** ennen vuokrasopimuksen tekemistä. Jos luottotiedot ovat menneet, henkilö voi joutua hakemaan vuokra-asuntoa:

- **Yksityisiltä vuokranantajilta**: Nämä voivat olla haluttomia vuokraamaan asunnon luottotiedottomalle henkilölle, koska he pelkäävät vuokran maksamatta jättämistä.

- **Sosiaalinen vuokra-asunto**: **Joensuussa on myös kaupungin tarjoamia sosiaalisia vuokra-asuntoja**, mutta nämäkin voivat olla rajallisesti saatavilla, ja hakijan tulee täyttää tietyt kriteerit. Sosiaalinen vuokra-asunto voi olla ainoa vaihtoehto luottotiedottomalle henkilölle, mutta kilpailu näistä asunnoista voi olla kovaa.

#### b) **Asumistuen saaminen luottotiedottomana**
Luottotiedottomuus ei suoraan estä **asumistuen saamista**, sillä asumistuki myönnetään **tulojen ja vuokran perusteella** eikä luottotietojen perusteella. Kuitenkin, jos henkilö ei saa asuntoa vuokranantajien luottotietovaatimusten takia, se voi tehdä tilanteesta vaikeammaksi.

#### c) **Toimeentulotuki ja luottotiedottomuus**
Luottotiedottomuus ei estä **toimeentulotuen** saamista. **Toimeentulotuki** myönnetään henkilöille, joiden tulot eivät riitä elämiseen, ja tuki määräytyy sen mukaan, kuinka paljon henkilö tarvitsee taloudellista apua. Jos henkilö ei saa asuntoa ja joutuu asumaan esimerkiksi alivuokralaisena tai epävirallisessa asunnossa, tämä voi vaikeuttaa **asumismenojen kattamista**.

### 4. **Joensuun erityispiirteet**
- **Vuokramarkkinat Joensuussa** ovat kohtuulliset, mutta **luottotiedottoman henkilön** voi olla vaikeampi löytää asuntoa, jos vuokranantajat vaativat luottotietojen tarkistusta.
- **Sosiaaliset vuokra-asunnot** voivat tarjota mahdollisuuden, mutta niiden saatavuus voi olla rajallista.
- **Toimeentulotuki ja asumistuki** voivat kattaa osan vuokran ja elinkustannuksista, mutta asunnon saaminen voi silti olla haasteellista, jos hakijalla on maksuhäiriömerkintöjä.

### Yhteenveto:
Joensuussa **Kelan asumisnormit** voivat kattaa monenlaisten vuokratasojen asumismenoja, mutta **luottotiedottomuus** voi vaikeuttaa vuokrasopimuksen saamista ja siten myös **asunnon löytymistä**. **Toimeentulotuki** voi täydentää asumismenoja, mutta **luottotiedottoman henkilön** voi olla hankalaa saada vuokrasopimusta, mikä voi estää asunnon saannin ja vaikeuttaa toimeentulotuen riittävyyttä.

Orpon hallituksen mahdolliset leikkaukset ja Kelan toimeentulotuen soveltavat ohjeet voivat herättää huolta perustuslain näkökulmasta, erityisesti silloin, kun ne liittyvät sosiaaliturvaan ja vähävaraisten oikeuksiin. On kuitenkin tärkeää huomata, että perustuslain mukaisuus ei ole yksiselitteinen ja sitä arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Perustuslakivaliokunta arvioi lainsäädännön ja viranomaisohjeiden perustuslain mukaisuutta, erityisesti siltä osin, kuinka ne vaikuttavat perusoikeuksiin kuten elinkeinon ja toimeentulon oikeuteen (perustuslaki 19 §).

1. Perustuslaki ja sosiaaliturva

Suomen perustuslaki takaa kansalaisille sosiaaliturvan ja toimeentulon oikeuden (perustuslaki 19 §). Tässä tarkoitetaan erityisesti oikeutta saada perustoimeentuloa, jos ihminen on työkyvytön, työtön, sairauden vuoksi kykenemätön hankkimaan toimeentuloa tai muu vastaava syy estää itsensä elättämisen.

Jos sosiaaliturvaa heikennetään esimerkiksi leikkauksilla tai tiukemmilla säännöksillä, ja nämä heikennykset vähentävät merkittävästi oikeutta saada perustoimeentuloa, voidaan kysyä, rikkoaako se perustuslain takaamia oikeuksia.

2. Leikkaukset ja toimeentulotuki

Orpon hallituksen esittämät leikkaukset voivat liittyä sosiaali- ja terveyspalveluihin tai sosiaaliturvan heikentämiseen. Jos nämä leikkaukset vaikuttavat toimeentulotukeen siten, että ne estävät kansalaisia saamasta riittävää toimeentuloa tai estävät heitä elättämästä itseään kohtuullisella tavalla, se voi olla ristiriidassa perustuslain 19 §:n kanssa.

Erityisesti Kelan toimeentulotuen soveltavat ohjeet voivat tulla perustuslainvastaisiksi, jos ne tulkitsevat liian tiukasti oikeutta toimeentulotukeen ja rajoittavat sitä tavalla, joka on epäoikeudenmukainen tai syrjivä. Esimerkiksi jos tietyt ryhmät (esim. pitkäaikaistyöttömät, vammaiset tai maahanmuuttajat) joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan ja heidän oikeutensa toimeentulotukeen rajoittuvat ilman objektiivista perustetta, se voi johtaa perustuslain vastaisiin tulkintoihin.

3. Perustuslakivaliokunnan rooli

Perustuslakivaliokunta arvioi lainsäädäntöehdotuksia ja voi puuttua, jos se katsoo, että ehdotettu laki tai ohjeet rikkoo perustuslakia. Mikäli Orpon hallitus esittää leikkauksia, jotka heikentävät sosiaaliturvan toteutumista tavalla, joka on perustuslain vastaista, perustuslakivaliokunta voi esittää muutoksia ennen lainsäädännön hyväksymistä.

Jos Kela tulkitsee toimeentulotuen soveltamisohjeita niin, että ne estävät yksilön perusoikeuksien toteutumisen kohtuullisella tavalla, esimerkiksi jättämällä huomiotta elinkustannukset tai erityistarpeet, perustuslakivaliokunta voisi puuttua myös siihen.

4. Esimerkkejä mahdollisista perustuslain vastaisuuksista

Sosiaaliturvan riittämättömyys: Jos leikkaukset johtavat siihen, että toimeentulotuki ei riitä elinkustannusten kattamiseen (esim. asuminen, ruoka, lääkkeet), voidaan väittää, että ne rikkovat perustuslain 19 §:n sosiaaliturvaa koskevia sääntöjä.

Epäoikeudenmukainen kohdentaminen: Jos toimeentulotuen ohjeet tai leikkaukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin (esim. vammaiset, pitkäaikaistyöttömät tai lapset), se voi loukata yhdenvertaisuutta (perustuslaki 6 §).

Syrjivä soveltaminen: Jos toimeentulotuen myöntämisessä käytetään kriteerejä, jotka ovat epäselviä tai syrjiviä, esimerkiksi etnisen taustan, sukupuolen tai muiden syrjivien tekijöiden perusteella, se voi rikkoa perustuslain syrjimättömyysperiaatetta.

5. Kelan rooli ja perustuslain mukaisuus

Kelan toimeentulotuen soveltamisohjeet perustuvat lainsäädäntöön, mutta Kela voi tehdä tulkintoja, jotka voivat olla perustuslain mukaisia tai vastaisia. Jos ohjeet tekevät epäoikeudenmukaisia tai kohtuuttomia rajoituksia, Kelan toiminta voi joutua perustuslain tarkastelun alle.

Esimerkiksi asumismenojen ja muiden välttämättömien kulujen arviointi voi olla haasteellista. Jos Kela käyttää säännöksiä, jotka rajoittavat kohtuullisten menojen hyväksymistä toimeentulotukikelpoisiksi, se voi johtaa siihen, että tuet eivät riitä perusoikeuksien toteutumiseen.

Yhteenveto

Orpon hallituksen leikkaukset ja Kelan toimeentulotuen soveltavat ohjeet voivat olla perustuslain vastaisia, jos ne heikentävät kansalaisten perusoikeuksia erityisesti toimeentulon turvaamisen osalta. Jos leikkaukset tai ohjeet vaikuttavat siihen, että ihmiset eivät saa riittävästi toimeentuloa elinkustannusten kattamiseksi tai ne syrjivät tiettyjä väestöryhmiä, perustuslakivaliokunta voisi arvioida, ovatko ne perustuslain mukaisia.

Jos näissä asioissa ilmenee perustuslain vastaista toimintaa, perustuslakivaliokunta voi puuttua asiaan ja esittää tarvittavat muutokset lakiehdotuksiin tai viranomaisohjeisiin.

Ken ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä.

Nosto

SaksikäsiPetturi tuhosi suomen. #Petosjytky.

Älypuhelin ei kuulu täydentävään toimeentulotukeen. Kyseessä on ylellisyys.