Laki sanoo, että autoilijan on pysähdyttävä suojatien eteen, mikäli viereisellä kaistalla on ajoneuvo pysähtynyt sen eteen. Entä jos vastakkaisella kaistalla on ajoneuvo pysähtynyt sen TAAKSE?
Mitäs oikeusoppineet tähän?!
Mitäs oikeusoppineet tähän?!
Vastaukset 76
Vanhimmat
Ei ole paha. Tieliikennelain 27 pykälästä asia selviää. 27 § kolmannessa momentissa lukee näin:
"Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä."
Jos jokin estää näkyvyyden suojatielle, niin syntyy heti velvoite vähintään hidastaa ja tarvittaessa myös pysähtyä. Syy voi olla vastaantuleva liikenne, joka pysähtyy sillä tavalla, että se estää näkyvyyden suojatielle.
Tuo on uusi määräys, joka tuli mukaan nykyiseen (uuteen) tieliikennelakiin.
Hidastamiseen näkyvyyden rajoittuminen velvoittaa siis aina, mutta pysähtymisen tarve pitää erikseen arvioida.
Pysäköintihalleissa on usein myös suojatieviivoja maalattu, mutta ei estettu niiden viereisten pysäköintipaikkojen käyttöä. Sielläkin siis pitää muistaa suojatiesääntö.
Kyllä kyllä jos näkyvyys on suojatielle rajoittunut. Eihän se mitenkään voi olla rajoittunut, jos se toinen ajoneuvo on pysähtynyt sille omalle puolelleen ennen suojatietä, kuten aloituksessa sanottiin.
Niin, mikä onkaan "eteen" ja "taakse" tässä tapauksessa. Ymmärsin aloituksesta niin, että vastaantuleva liikenne on oman kulkusuuntansa nähden pysähtynyt suojatien taakse, eikä sen eteen, eli peittää näkyvyyden suojatielle omasta tulossuunnasta katsottuna.
Luonnollisesti eteen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että se on juuri sinun näkökulmastasi suojatien edessä kun ajat kohti sitä suojatietä. Miten päin se siinä on, niin sillä ei ole väliä. Se ratkaisee, että pippeli näköeste suojatielle muodostuu. Fiksu kuski toki varmistaa muutenkin, ettei aiheuta vaaraa suojatiellä mahdollisesti oleville ihmisille, mutta kaikki eivät ole fiksuja.
Niinähän se on, että kun vastaantulevan liikenne on heidän kulkusuunnasta katsottuna pysähtynyt suojatien taakse, niin se on sinun näkökulmastasi pysähtynyt suojatien eteen. Vastaantuleva liikenne sivutetaan tilanteessa, eikä heitä ohiteta. Näköeste suojatielle on kuitenkin muodostunut kyseisessä tilanteessa.
Asia voi hyvinkin olla ymmärtämälläsi tavalla, joten kommenttini pontimena oli oma väärinymmärrykseni.
Ei sano, vaan laki kieltää suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ohittamisen pysähtymättä.
Kyse taisi aloituksessa kuitenkin olla vastaantulevasta liikenteestä. Siihen ei tuo mainitsemasi lain kohta vaikuta. Vastaantulijoita ei ohiteta, vaan ne kohdataan tai sivuutetaan.
Nykyinen tieliikennelaki muutti tilannetta uuden momentin myötä ja velvoittaa jopa pysähtymään myös silloin, kun vastaantulija, eli kohdattavat peittää näkyvyyden suojatielle. Aiemmin vastaantulijoihin nähden ei ole ollut suoranaista hiljentämisen, eikä pysähtymisen velvoitetta (muuta kuin yleinen varomisvelvoite). Nyt asia määrätään suoraan kyseisessä pykälässä.
Kommentissa johon vastasit, on korjattu aloittajan ensimmäisen lauseen virhe.
Seuraavaksi onkin vuorossa sinun virheellinen väittämä, että suojatien jälkeen pysähtynyt vastaantulija aiheuttaisi pysähtymisvelvoitteen.
Laki ei määrää pysähtymään, vaan pysähtymään tarvittaessa.
Miten se vastaantulija voi peittää suojatielle näkyvyyden?
Onko aloittajan ensimmäisessä lauseessa varsinaisesti virhettä, vai etkö vain pitänyt siitä miten hän asian ilmaisee? Sitä voi kyllä miettiä, että mitä hän tarkoittaa sanoessaan ajoneuvon pysähtyneen vastakkaisella kaistalla suojatien taakse. Epäselväksi jää, että kenen näkökulmasta katsottuna suojatien taakse.
Ensimmäisessä lauseessa on virhe.
Vasta toisessa lauseessa on kyse vastaantulevasta liikenteestä.
"Laki sanoo" on siis väärin sanottu? Vastaantulevasta liikenteestä puhutaan kylläkin vasta toisessa virkkeessä.
Tämä on kommentin ensimmäinen virke:
” Laki sanoo, että autoilijan on pysähdyttävä suojatien eteen, mikäli viereisellä kaistalla on ajoneuvo pysähtynyt sen eteen.”
Tuo on virheelllnen, koska laissa ei ole tuollaista määräystä.
Tieliikennelain 27 § toisen momentin määräys on tämä:
"Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa."
Juuri näin, eli laki kieltää ohittamisen pysähtymättä, eikä määrää pysähtymään suojatien eteen.
Laki kieltää ohittamisen pysähtymättä ja määrää pysähtymään suojatien eteen, kun tietyt ehdot täyttyvät.
Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, on se pointti. Itse pysähtyy silloin myös suojatien eteen, vai väitätkö ettei näin olisi?
Jos suojatien eteen on pysähtynyt auto esim. 3m:n etäisyydelle suojatiestä ja sen ohittaa moottoripyörä, joka pysähtyy aivan suojatien eteen.
Onko moottoripyörä silloin rikkonut lakia?
Jos ajoneuvo on pysähtyneenä ajoradalla jossakin kaukana ennen suojatietä, esim. 3 metriä ennen sitä, niin se ei anna aihetta pysäyttää lainkaan.
"Onko moottoripyörä silloin rikkonut lakia?"
Ihan suoraan on hankala vastata, kun ei tiedä liikenneolosuhteita. Tarpeeton jarruttelu on kuitekin kielletty.
"autoilijan on pysähdyttävä"
vs
"ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä"
Mikä noissa on mielestäsi erona noin ajatuksen tasolla? Ovatko pysähtyminen ja pysäyttäminen aivan eri asioita?
Moottoripyörä ei ole ohittanut autoa, jos se on auton rinnalla. Jos se moottoripyörä on vain 2 cm pitkä, niin sitten se on rikkonut lakia, kun se ohitti auton pysähtymättä.
Tällainen kuva on aiemmin ollut esimerkkinä aiheeseen liittyen.
https://i.postimg.cc/g2my3jD9/Suojatie-vastaantuleva-liikenne.jpg
Nykyisen tieliikennelain myötä kuvan kaltainen tilanne velvoittaa vähintään hidastamaan ja tarvittaessa jopa pysähtymään. Nykyään on aina vähintään hidastamisvelvoite, jos koko suojatietä ei syystä tai toisesta näy.
Tämä on hyvä kuva ja kuvastaa tilannetta kotipaikkani lähellä, missä vastaantulija joutuu pysähtymään juuri kuvanmukaisesti suojatien jälkeen kääntyäkseen pihalle. Mitä olen ikkunasta välillä seurannut niin on hyvin harvinaista nähdä kenenkään pysähtyvän suojatien eteen, vaikka vieressä oleva auto peittää näkyvyyden suojatielle.
Pysähtymisen tarve pitää erikseen arvioida. Hidastaa pitää kuitenkin aina tuollaisessa tilanteessa.
Jos tuo bussi on liikkeessä, niin varovaisuus riittää, tuskin tarvitsee edes hidastaa.
Aloituksen kysymyksessähän ei ollut kyse tuo n linkin mukaisesta tapauksesta.
Velvollisuus on hidastaa, jos jokin peittää näkyvyyden suojatielle. Sillä ei ole väliä, onko näkyvyyden peittävä este liikkeellä vai ei.
Aloituksen kysymyksessä taitaa nimenomaa olla kyse tuollaisesta tapauksesta. Asia riippuu aloituksessa täysin siitä, että kumman suunnan näkökulmasta tarkoitetaan suojatien eteen tai sen taakse pysähtymisellä.
Jos ajetaan taajamanopeutta 30 tai 40km/h tai vaikka sitä 50km/h niin auton saa pysähtymään aika luhellä matkalla jos nostaa jalan kaasulta jarrupolkimen päälle ja on valmiina jarruttamaan.
Teknisestihän auton vauhti voi hidastua hiukan mutta sillä hidastuksella ei ole mitään merkitystä varrattuna siihen että kuski on valmiudessa pysähtymään.
Eli tuolla hidastamisella ei ole käytännön merkitystä, enneminkin tulee painottaa sitä että on valmistautunut pysähtymään.
Nykyisen lain mukaan syntyy kuitenkin velvollisuus hidastaa, jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut. Tarpeen vaatiessa pitää pystyä hidastamaan edelleenkin, kuten aiemminkin oli velvoite.
On se jännää kuinka noinkin selvä ja yksinkertainen asia voi olla toisille vaikea?
On se jännää miten joittenkin valopäiden pitää aina tulla kommentoimaan joutavia?
Onko tuo selkeä juttu sinulle noin vaikea ja nyt hävettää noin pahasti.
Älkääkä kiinnittäkö sekavuuteeni huomiota.
Huomaa hyvin miten mennään hiuksia halkovaan keskusteluun autoilijan käyttäytymisestä suojatien läheisyydessä.
Mutta miten on jalankulkijan ja pyöräilijän kohdalla?
Haluaisin nähdä tuollaista hiuksia halkovaa keskustelua myös kevyen liikenteen liikkujien suojatiekäyttäytymisestä.
Varovaisuu ja huollelisuus koskee myös heitä ja se on ihan lakiin kirjattu ja suoraan sanottuna itsesuojeluvaisto kehoittaa myös normaalisti huolellisuuteen.
Liian usen keskustelut menee sihen että aletaan vängätä että autoilija on vastuussa ja ulkoistetaan oma vastuu sille autoilijalle.
Myös se että aletaan selittämään että lapselle ei voi opettaa liikennesääntöjä ja varovaisuutta on huuhaata.
Tottakai lapset toisinaan unohtavat säännöt ja saattavat tehdä jotain arvaamatonta mutta suoraan sanottuna niin myös autoilijat voi tehdä vaikka kuinka asiasta paasataan.
Nyt pitäisi vain yrittää kumpikin osapuoli tehdä kaikkensa välttääkseen onnettomuudet.
Ei riitä että vain toinen osapuoli tekee kaikkensa.
Jokainen tajuaa ettei kukaan ole täydellinen, eli se epätäydellisyyden osuminen kohdalle ei saisi aina johtaa onnettomuuteen.
Ajatelkaa asia ilman sitä puolustusasetelmaa.
Itse liikun autolla mutta muös jalkaisin ja pyörällä, eli edustan kaikkia tielläliikkuvia.
"Tienkäyttäjäryhmille on asetettu tieliikennelaissa erilaisia velvollisuuksia sen mukaan, miten suuren riskin ne muodostavat toisille tienkäyttäjille."
"Eritasoisten tienkäyttäjien aseman turvaamisen voidaan niin ikään katsoa kuuluvan tieliikenteen yleisiin periaatteisiin. Lapset, ikääntyneet, aisti- ja liikuntavammaiset sekä muut henkilöt, joilla on vaikeuksia selviytyä liikenteessä, ovat tieliikenteessä erityisen suojelun tarpeessa.
Tieliikenneoikeuden keskeisimpiin periaatteisiin voidaan katsoa kuuluvan myös eri tienkäyttäjäryhmiin kuuluvien tienkäyttäjien erilaisten oikeuksien ja velvollisuuksien huomioonottamisen. Tämä merkitsee jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasemaa verrattuna ja suhteessa moottorikäyttöisten ajoneuvojen tienkäyttäjäryhmiin.
Tieliikenteen yleisiä periaatteita ovat siten seuraavat periaatteet: 1) tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet eli velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikenteen yleinen huolellisuusvelvollisuus; 2) tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus eli velvollisuus tarkkailla ja ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovittaa oma toimintansa tekemiensä havaintojen pohjalle; 3) varovaisuusvelvollisuus muita tienkäyttäjiä kohtaan: vanhusten, lasten ja vammaisten erityisasema liikenteessä; jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasema sekä 4) turvallinen ajoneuvon kuljettaminen: velvollisuus kompensoida puutteelliset olosuhteet huolellisemmalla toiminnalla."
HE 180/2017
^ Tuo on lainsäätäjän mielipide ja tieliikennelain periaatteiden mukainen tarkoitus.
Oletko laskenut montako kertaa olet saman asian kirjoittanut? Etkö muuta osaa?
Se on juuri näin. Lainsäätäjä on tarkoittanut edellisen kommentoijan siteeraamia asioita laissa, mutta on unohtanut säätää ne lakiin.
Tämä on tavallista suomalaisessa lainvalmistelussa, että ei kirjata lakiin sitä, mitä tarkoitetaan. Niinpä sellaisia velvoitteita ei taritse lakia noudattavan kansalaisen noudattaa.
Muuta ei tarvitse tehdä, kuin iskeä faktat pöytään.
Ja kun asia päättyy oikeuteen ja oikeudessa tutkitaan myös lain valmisteluasiakirjoja, niin käy ilmi, että olisikin pitänyt noudattaa lain säätäjien tarkoitusta.
"Lainsäädännön lisäksi tärkeitä oikeuslähteitä ovat lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytäntö.
Lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista, kuten komiteanmietinnöistä, työryhmäraporteista, hallituksen esityksistä ja eduskunnan valiokuntamietinnöistä."
" niin käy ilmi, että olisikin pitänyt noudattaa lain säätäjien tarkoitusta." lakipykälissä on se lainsäätäjän tarkoitus luettavissa.
"Lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista,"
Lainsäätäjän tarkoitus käy ilmi laki pykälistä.
Ihan sama mitä tutkivat, kun perustuslaissa säädetään: "Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty."
Perustuslaki on vain periaatteelinen pohja.
Varsinaisella lainsäädännöllä päätetään sitten miten asia menee.
Ja meillä on hallituksen esitykset ja muodostuneet oikeuskäytännöt osana vallitsevaa lainsäädäntöä.
Laista ei voi aina lukea ennalta, mikä on sallittua tai kiellettyä, vaikka oikeusvarmuus kyllä kuuluisi osaksi ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota.
Perustuslaki on laki, yhtä lailla siinä missä kaikki muutkin lait ovat.
Väität >> "Lainsäätäjän tarkoitus käy ilmi laki pykälistä."
Tuo on nimenomaan se kompastuskivi asian suhteen, joka ei täysin pidä paikkansa. Jopa eduskunnan tiedon mukaan noin ei ole. Luuletko tietäväsi paremmin, kuin eduskunnassa, jossa lait säädetään?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/kotimaiset-oikeuslahteet/Sivut/Yleista-oikeuslahteista-ja-oikeudellisesta-informaatiosta.aspx
^ Lisäys: Laitetaan ote linkin takaa olevasta tiedosta, mikäli linkki ei tulevaisuudessa toimisi.
"Esityöt, oikeuskäytäntö ja muut oikeuslähteet
Lainsäädännön lisäksi tärkeitä oikeuslähteitä ovat lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytäntö.
Lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista, kuten komiteanmietinnöistä, työryhmäraporteista, hallituksen esityksistä ja eduskunnan valiokuntamietinnöistä. Oikeuskäytännön asema oikeuslähteenä perustuu ajatukseen siitä, että aiempaa ratkaisukäytäntöä vastaava tapaus ratkaistaan samalla tavalla. Oikeuskäytännön osalta eniten painoarvoa on ylimpien tuomioistuinten, eli korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden, ratkaisukäytännöllä.
Oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa ja tulkinnassa on mahdollista hyödyntää myös muita oikeuslähteitä. Näiden oikeuslähteiden joukko on dynaamisempi ja painoarvo tilannekohtainen. Muita oikeuslähteitä ovat esimerkiksi tietyllä alalla vakiintuneet tavat ja menettelyt, oikeuskirjallisuus, oikeusvertailevat argumentit sekä käytännölliset, eettiset ja moraaliset argumentit."
Riksooikeudessa ei saa käyttää ns. analogiatulkintaa syytetyn vahingoksi. Rangaistavuuden perusta pitää käydä ilmeiseksi lakitekstistä, jossa rangaistus säädetään.
Siksi perustuslain lisäksi myös rikoslain 3 luvun 1 §:ssä säädetään: " Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi.
Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin."
Suojatien pykälän (27 §) osalta ei kuitenkaan taida olla mitään epäselvyyttä velvoitteiden suhteen. Selkeästi lukee kyseisessä pykälässä ajoradan ajoneuvojen velvoitteet. Kaikkien lain velvoitteiden osalta näin ei valitettavasti ole ja pitää katsoa lain valmisteluasiakirjoista, että mitä on tarkoitettu.
Yksi esimerkki tällaisesta on jalankulkijan reunassa kävelemisen velvoite yhdistetyllä väylällä (yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä). Valmiin lain määrityksen ja lain säätäjien tarkoituksen välillä on selkeä ristiriita.
Valmiin lain mukaan pitää käyttää pyörätien reunaa, mikäli jalkakäytävää tai piennarta ei ole. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylällä on pyörätien lisäksi kuitenkin myös jalkakäytävä, kuten väylän nimestäkin voi päätellä. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkin osalta säädetään, mm. että "Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään". D4 on jalkakäytävän liikennemerkki. Hallituksen esityksessä lain säätäjät kuitenkin ovat kirjanneet sellaista, että reunassa kävelemisen velvoite olisi myös yhdistetyllä väylällä, vaikka sillä jalkakäytävä onkin.
Valmis laki (13 §):
"Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."
Hallituksen esitys (HE 180/2017):
"Pykälän 2 momentin mukaan jalankulkijan olisi käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa, jos jalkakäytävää tai piennarta ei olisi tai milloin sillä kulkeminen ei kävisi haitatta päinsä.
Suomessa on paljon yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Velvollisuudella käyttää pyörätien reunaa ei edelleenkään estettäisi sitä, että esimerkiksi pariskunta voisi kävellä käsi kädessä pyörätiellä. Reunassa on mahdollista kävellä rinnakkain. Jos väylällä on paljon jalankulkua, suunnittelun ja rakentamisen pääsääntö on, että väylät pitää erotella toisistaan."
Tämä lähti nyt eri raiteille, kuin aloituksen aihe, mutta tuossa on esimerkki tällaisesta epäloogisuudesta valmiin lain ja lainsäätäjien tarkoituksen suhteen. Onko siis jalankulkijoille yhdistetyn väylän osalta reunassa kävelemisen velvoite vai ei. Yllä olevan "Lainsäädännön lisäksi tärkeitä oikeuslähteitä ovat lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytäntö" tiedon perusteella reunassa kävelemisen velvollisuus olisi.
Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä, jalankulkijan paikkaa ei ole määrätty.
Se on määrätty ajoradalla ja se on määrätty pyörätiellä, mutta ei yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä.
Kuten jo todettiin, niin lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista, kuten komiteanmietinnöistä, työryhmäraporteista, hallituksen esityksistä ja eduskunnan valiokuntamietinnöistä. Jos lainsäätäjän tarkoitus on, että myös yhdistetyllä väylällä kävellään reunassa, niin sitten näin on.
En luule tietäväni asiaa eduskuntaa paremmin, vaikka eduskunnassa toki puhutaan paskaakin , sen lainsäädäntö työ lisäksi.
Silti, ilman saivarteluasi, lainsäätäjän tarkoitus käy ilmi lakipykälistä. Kompastut nyt sitten aivan mihin tahansa.
Ja kaikesta huolimatta, vain se mitä likipykälät mistäkin asiasta sanoo on se mikä pätee.
Kuten ylempänä pystyy toteamaan, niin noin ei ole.
Vaikka ylempänä muuan esityksiin hirttäytynyt omasta päästään omiaan höpisevä muuta toitottaa, niin lakipykälät on ne mitkä määrää.
Kuten jo todettu: rikoslaissa rangaistavuus on käytävä ilmi lakitekstistä. Muutoin ketään ei voida lainkaan tuomita rangaistukseen. Katso tarkemmin RL 3 luvun 1 §.
Siellä "Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi."
Eli tieliikennelaista löytyy sitten jossakin määritys, että ne jotka rikkovat tieliikennelakia kohtaan, niin voidaan rankaista?
Rikoslaissa, johon viittaat, lukee siis asian suhteen seuraavaa:
"3 luku (13.6.2003/515)
Rikosoikeudellisen vastuun yleisistä edellytyksistä
1 § (13.6.2003/515)
Laillisuusperiaate
Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi.
Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin."
Kyse on nyt siitä, että koskeeko tuo määritelmä rikoslakia ja sen lakitekstiä, vai koskeeko tuo määritelmä kaikkia lakeja? Tietääkseni tieliikennelaissa ei hirveästi säädetä rangaistuksista.
Luulosi on väärä. Tieliikennelaissa säädetään rangaistukset, sekä viitataan rikoslakiin.
Kannattaa lukea, eikä luulla.
Jos rikkoo esim. suojatiesääntöä, niin mitä sen rangaistavuudesta säädetään?
"Jos rikkoo esim. suojatiesääntöä, niin mitä sen rangaistavuudesta säädetään?"
Tuohon kysymykseen on aika selvä vastaus rikoslaissa:
23 luku (30.4.1999/545)Liikennerikoksista
1 § (30.4.1999/545)Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (11.12.2002/1094)
"tieliikennelaista löytyy sitten jossakin määritys, että ne jotka rikkovat tieliikennelakia kohtaan, niin voidaan rangaista?" (Huom. kirjoitusvirhe kysymyksessä korjattu)
Kyllä, tieliikennelaissa on oma lukunsa (TLL 6 luku), jossa säädetään rangaistuksena liikennerikkomuksesta liikennevirhemaksu. 180 a §:ssä on myös viittaus rikoslakiin, jossa säädetään rangaistukset liikennerikoksista.
Tässä lainaan vain yhden kohdan TLL 160 §:stä
"Liikennevirhemaksu saadaan määrätä tässä laissa säädettyjen liikennerikkomusten seuraamuksena. Virhemaksun määrää 181 §:ssä tarkoitettu liikenteenvalvoja ja sen saa valtio."
Ks. tarkemmin liikennerikkomusksista TLL 6 luku.
Tällä sivulla annetaan eduskunnan toimesta eri informaatiota asiasta.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/kotimaiset-oikeuslahteet/Sivut/Yleista-oikeuslahteista-ja-oikeudellisesta-informaatiosta.aspx
Kannattaa kysyä vaimolta mitä tehdään.
Jos ei tiedä, niin jähmety paikallesi.
Unohda oikeusoppineet.
Pitää nähdä minne ajaa.
Autokoulussa opetetaan lisää kaikkea muutakin tarpeellista.
Autokoulussa jää rajallisen ajan takia pois paljon tarpeellista asiaa.
Ajatus on että jokainen täydentäisi oppimaansa omatoimisesti, mutta kuinka moni sen tekee.
Sama itse ajamisessa, jo pelkkä ajoneuvon hallinta vie ison osan opetustunneista ja loppuosa menee itse inssin läpäisyn varmistamiseen.
Moni asia siis jää autooulussa vaille opetusta.
Myös teoria ja ajo-opetus ei tietenkään kohtaa kun näitä teoriassa saatuja asioita ei keretä käytännössä käymään läpi.
Tutkimusten mukaan parhaiten tieto jää muistiin kun tehdään samalla käytännössä opetetut asiat.
Itse olen opettanut opetusluvalla juurikin niin että ajoharjoitteen aikana tulee tilanne jossa kerron miten se sääntöjen mukaan menee ja kun ajokertoja on kymmeniä kertoja enemmän kuin autokoulussa niin näitä asioita keretään käymään läpi.
Tämä tosin vaatii sen että ajotunneilla on teemat eikä vain ajella kauppareissuja tai hupiajeluja.
Autokoulussa puhuttiin jatkuvasta oppimisesta ja itsensä kehittämisestä.
Työelämänkin perus edellytyksiä.
Suomi24:llä vallitsee asenne, että jos kortin on joku joskus myöntänyt, niin kuski on täydellinen.
Asenne näkyy sitten liikenteessäkin, kun vajaa taitoiset hölmöilevät,
aiheuttavat ruuhkaa, vaaratilanteita ja kolareita jatkuvasti.
Se vain että yhteiskunta on vain mennyt siihen että mitään ei tehdä jos ei ole pakko.
Tämä ongelma heijastuu niin laajalle että koko yhteiskunta on kriisissä.
Kotona ei opeteta eikä vaadita mitää lapsilta, taputetaan vain päähän ja kehutaan että hyvä hyvä.
Itse olen jo luovuttanut, tehkää mitä lystäätte.
Kyse on ihmisten asenteesta. Jos moraalinen kompassi ei toimi, niin riski asennevammaan on suuri.
Laissa puhutaan ajoneuvoista, ei autoista. Ajoneuvoja ovat kaikki liikennevälineet, jotka eivät kulje raiteilla, siis autojen lisäksi myös polkupyörät.
Pitää paikkansa. Myös jos pyöräilijä on pysähtynyt suojatien eteen, ei häntäkään saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa. Pitää pysähtyä, vaikka pyöräilijä ei mitenkään estä näkyvyyttä suojatielle.
- Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.
Aloituksen kaltaisessa tilanteessa pyöräilijä tuksin estää näkyvyyden suojatielle, kun hän on vastaantulevien kaistalla.
jos joku tulee viereisellä kaistalla vastaan, se on vastakkainen kaista, ei viereinen. joka kulkee samaan suuntaan.
Miten voi joku tulla viereisellä kaistalla vastaan, jos se ei ole viereinen?