Olen yhä enemmän alkanut epäillä heterouttani. En ole vielä koskaan seurustellut, koska en ole kelvannut yhdellekään ihastukseni kohteelle (tyttöjä). Enkä myöskään kiihotu naisten vartaloista, on yhdentekevää näkyvätkö esim. rinnat vai eivät. Toisia poikia saatan katsoa, mutta ei sekään saa aikaan mitään reaktiota.
Nyt tunnen olevani rakastunut kaveriini (samaa sukupuolta), mutta yritän koko ajan kieltää tunteeni häntä kohtaan. Ajattelen häntä aina joka ilta nukkumaan mennessäni, vaikka tiedän ettei se ole enää normaalia. En toki kiihotu hänestä enkä fantasioi seksistä hänen kanssaan, pidän hänestä vain henkisellä tasolla. Hän ei tiedä mitään, en ole uskaltanut kertoa. En uskalla edes halata häntä, vaikka mieleni joskus tekisi...
Mutta kai tuokin voidaan luokitella homoseksuaaliseksi rakkaudeksi? Ajatus homoudesta puistattaa minua, koen sen todella vieraaksi ja epänormaaliksi. Mieleeni tulevat kauhukuvina nämä teatraaliset tv-homot, jotka ovat niin imeliä ja niin naisellisia - en minä sellainen ole!
Nyt tunnen olevani rakastunut kaveriini (samaa sukupuolta), mutta yritän koko ajan kieltää tunteeni häntä kohtaan. Ajattelen häntä aina joka ilta nukkumaan mennessäni, vaikka tiedän ettei se ole enää normaalia. En toki kiihotu hänestä enkä fantasioi seksistä hänen kanssaan, pidän hänestä vain henkisellä tasolla. Hän ei tiedä mitään, en ole uskaltanut kertoa. En uskalla edes halata häntä, vaikka mieleni joskus tekisi...
Mutta kai tuokin voidaan luokitella homoseksuaaliseksi rakkaudeksi? Ajatus homoudesta puistattaa minua, koen sen todella vieraaksi ja epänormaaliksi. Mieleeni tulevat kauhukuvina nämä teatraaliset tv-homot, jotka ovat niin imeliä ja niin naisellisia - en minä sellainen ole!
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.vaestoliitto.fi/seksuaaliterveys/seksuaaliterveysklinikan_nettipa/nuoret/tietopankit/seksuaalinen_suuntautuminen/olenko_homo_bi_vai_lesbo/
se on normaalia.muistan kun itelläniki oli samoja "oireita" nuorempana.kyllä se siitä.siis nykyään oon hetero
kai toi on ihan normaalia, kaverista välittämistä. rakkautta se ystävyyskin on.
Saanko kysyä minkä ikäinen sä olet? Se voi ratkaista sun ongelmaasi aika paljon.
17.
Olen nimittäin ihastunut korviani myöten yhteen kaveriini (poika). Suurin osa ihastukseni kohteista on ollut poikia, tosin löytyy joukosta muutama tyttökin. En ole koskaan välittänyt erityisemmin tissien katselusta tai muusta, mutta silti pidän kuvottavana ajatusta siitä että olisin homo. Olen kaikkea muuta kuin neitimäinen, ns. tv-homo, joten kuuluisin sitten kai vähemmistön vähemmistöön. Ja olen myös 17.
nuoruudessa saattaa tulla semmonen vaihe, jossa ihastuu omaan sukupuoleensa ja pyrkii tämän lähelle.
jos et kiihotu ainoastaan samasta sukupuolesta niin et ole homoseksuaali.
Kaikki heterotkin tuntevat läheisyydenkaipuutta(halaaminen etc.) oman sukupuolen edustajiin.
niin eli ystävänrakkautta tuo..
Kai sen pitäisi olla ihan normaalia. Esimerkiksi, kun pojathan eivät useinkaan halaa keskenään kaveruuden merkiksi, asia saattaa vaikuttaa oudolta.
Mutta ehkä olet vain tunteellisempi tietämättäsi, vaikket olisikaan homo! :)