Huvinvointialueiden rahoituksessa pari ongelmaa - diagnostikka korrodoi järjestelmää

Aluepomo jyrähtää: Kaksi asiaa sote-järjestelmässä on aivan pielessä

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta tulee kovat moitteet sote-rahoituksen perusteista. Alue on vaatinut oikaisua tämän vuoden rahoitukseensa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen moittii nykyistä sote-rahoitusjärjestelmää kovin sanoin.

Neljä hyvinvointialuetta on hakenut valtiovarainministeriöltä oikaisua tämän vuoden rahoitukseensa. Yksi näistä alueista on Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Nyt Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kertoo Iltalehdelle, mikä kaikki alueiden rahoitusjärjestelmässä on mennyt pieleen.

Hän kertoo olevansa huolestunut siitä, että monimutkainen rahoitus ei vastaa sitä todellisuutta, missä alueilla ollaan.

– Meitä huolestuttaa vähän, että THL:lle tulee uusia lukuja hyvinvointialueilta jatkuvasti. Sitten THL tekee uudenlaista ajoa ja sieltä tulee sitten taas joku uusi summa.

– Tavallaan me emme ole edes täysin tietoisia aina siitä, että mikä niiden kaikkien summavaikutus on.

Kovat moitteet

Myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on hakenut oikaisua VM:ltä.

Ministeriölle laaditussa oikaisupyynnössä todetaan, että alueiden pitäisi voida luottaa siihen, että rahoitus lasketaan kaikille alueille samalla tavalla, eikä eri perusteilla tehdyistä diagnoosikirjauksista saisi aiheutua alueille virheellistä ja puutteellista rahoitusta.

– Asiassa on käynyt ilmi, että rahoituksen perusteena käytetyissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoissa on virheitä, jotka eivät selity tilastollisella vaihtelulla. Tämä on aiheuttanut sen, että rahoitus ei ole turvannut kaikille alueille perusoikeuksien turvaamisen kannalta riittävää rahoitusta ja rahoitusperiaate ei ole tosiasiallisesti toteutunut, oikaisuvaatimuksessa todetaan.

Alueet käyvät käytännössä nollasummapeliä diagnoositiedoilla. Jos yksi alue saa muita enemmän rahoitukseen vaikuttavia diagnooseja tilastoitua, niin valtion rahoitus ei kokonaisuudessaan kasva vaan muut alueet saavat tällöin vähemmän rahoitusta.

Ongelma koskee kaikkia alueita. Myös Päijät-Hämeessä on tästä huolta.

Miten iso ongelma se on, että rahoitus perustuu aika vahvasti diagnoositietoihin ja alueet kilpailevat niiden tilastoinnissa?

– Se on iso ongelma siitä syystä, että nythän me korruptoidaan meidän diagnoositietoja koko ajan, Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Virolainen sanoo.

– Jos katsotaan suomalaisten sairastavuutta, niin tämän rahoitusmuodon ansiosta suomalaiset ovat tänä päivänä paljon sairaampia kuin aikaisemmin. Tarkoitan tällä sitä, että nyt meillä on insentiivi kirjata niitä diagnooseja mahdollisimman paljon. Se tarkoittaa, että me sairastutamme meidän kansaamme, korruptoimme vähän meidän järjestelmämme.

Iltalehti uutisoi aikaisemmin, että pitkäaikaisdiagnoosien määrä kasvoi valtakunnallisesti vuosien 2023 ja 2024 välillä jopa 27 prosenttia.

Huimat erot diagnooseissa

Etelä-Pohjanmaan oikaisupyynnössä nostetaan esiin, että esimerkiksi ”hengityselinten krooninen toiminnanvajaus” -diagnoosin osalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella määrät ovat nousseet poikkeuksellisen paljon vuosien 2021 ja 2022 välillä. Ero on jopa 30-kertainen Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon välillä.

Oikaisupyynnössä huomautetaan, että erot eivät voi kuvastaa todellista eroa palvelutarpeessa. Tällä on kuitenkin huomattava merkitys alueiden rahoitukseen.

– Hengityksen kroonisen toimintavajauksen tarvekerroin on lähes 10 000 euroa, jolloin 1200 uuden diagnoosin ilmestyminen rahoitusmalliin aiheuttaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle jopa yli 10 miljoonan euron rahoituksen siirtymän muilta hyvinvointialueilta, oikaisupyynnössä arvioidaan.

Varsinais-Suomesta vastaavia esimerkkejä löytyy oikaisupyynnön mukaan kymmeniä. Yhtenä esimerkkinä on rintasyöpien määrän kasvu. Oikaisupyynnössä epäillään, että diagnooseja on merkitty väärälle koodille. Toinen vaihtoehto on vanhojen diagnoosien hyödyntäminen.

– Lisäksi on mahdollisuus siihen, että diagnoosit on lisätty, vaikka potilaan sairaus olisi käytännössä parantunut. Esimerkiksi rintasyöpä voidaan syöttää sivudiagnoosiksi käynnille, jossa potilas käy arvioittamassa flunssaa, vaikka rintasyöpään sairastamisesta olisi yli 20 vuotta aikaa ja tauti katsottaisiin parantuneeksi, oikaisupyynnössä sanotaan.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue oli pyytänyt Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta selvyyttä toimitetuista diagnooseista. Oikaisupyynnön mukaan rahoituksen lisääntyminen Varsinais-Suomessa johtui nimenomaan pitkäaikaisdiagnoosien toimittamisesta THL:lle.

THL:n ohjeistuksen mukaan käyntiin merkitään vain käynnin syynä olevat diagnoosit. Etelä-Pohjanmaalla katsotaan, että ohjetta tulkitaan alueittain hyvin eri tavalla. Osa on heidän arvionsa mukaan kirjannut käynteihin myös muita diagnooseja kuin käynnin varsinaisena syynä olleet diagnoosit.

Jatkuu…

ILTALEHTI POLITIIKKA

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/326291cb-9f65-4d2a-a747-00be6b154459