Henkilöstön hierarkia rahtilaivoilla

Taas uusi rasti Pasasen laajaan tietämystaulukkoon.
Nyt hän on siis myös rahtilaivaliikennöinnin ja sen henkilöstön hierarkioiden asiantuntija ja tottakai isänsä arvonimeen piti lisätä superlatiivi "yli", koska eihän Pasasen isä tietenkään voinut mikään tavallinen seilori olla!

Annetaan Pasasen itse kertoa kun hän näin sanoen valisti Kymppiä:

""Ilmeisesti sinulla on kokemusta vain noista ns. hanttihommista, ja et ole ollenkaan perillä miten menee laivojen hierarkia työelämässä, siispä kerron sinulle:

Laivalla on kaksi pomoa, toinen on kippari hän määrää minne mennään, toinen on konepäällikkö joka kertoo miten sinne mennään, kumpikin on korkeakoulutasoisia hommia. Mutta koska isäni oli syntynyt 1928, hän lähti 15 vuotiaan merille kun sai merimiespassin käteensä, ja oli pääosin etelä amerikassa koko sodan ajan""

-Ensimmäinen kysymys koskee isänsä ikää ja uran alkua. 1928 + 15 = vuosi 1943, jolloin hän lähti merille. Pasasen mukaan isä siis oli koko sodan ajan Etelä-Amerikassa. Mutta kun Talvisota alkoi jo 30.11.1939 isänsä ollessa 11 vuotias ja jatkosota alkoi 25.6.1941 isänsä ollessa 13 vuotias, niin isänsä ei ole voinut olla koko sodan ajan Etelä-Amerikassa.

Japani antautui liittoutuneille 14.8.1945 jolloin sodat päättyi. Euroopassa sota päättyi 8.5. 1945. Eli sotien päättyessä isänsä oli noin 17 vuotias.
On "hieman" erikoista että kun jatkosota riehui pahimmillaan vuonna 1943 ja maailman meret olivat huippuvaaralliset saksalaisten vuoksi, niin Pasasen isä lähtee merille 15 vuotiaana??

Toinen kysymys koskee ylikonemestarin ammattia. En löytänyt mistään Pasasen antamaa tietoa, että konepäällikkö kertoisi miten kohteeseen mennään. Löysin vain nämä tiedot tuosta ammatista:

-Konemestari valvoo ja johtaa työtä aluksen konehuoneessa. Hän vastaa esimerkiksi koneistojen käytön valvonnasta ja huollosta ja poltto- ja voiteluaineiden täydennyksistä. Laivoilla konemestarit johtavat konepuolen toimintaa ja pitävät vahtia. Konemestarin esimiehenä toimii konepäällikkö tai korkea-arvoisempi konemestari.

Eli siis miten se Pasasen isä ohjeisti kapteenia merenkulussa?

Kolmas kysymys on että millä tavalla sinä opiskelit merenkulkua, kun erään version mukaan kävit kouluja 28 vuotiaaksi saakka?
17248
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Näin hän kertoi tapahtuneen, lähti nuorena maailmalle palasi kotiinsa n. 30 vuoden kuluttua... kävi kerran... olin mukana. Isäni ei ollut sodassa mukana lainkaan, sai passin, hommasi porista duunin ja palasi suomeen vuosien kuluttua.

Äänestä
  • 1943 alkoi siis isän duunit merillä ja palasi kotiinsa vuonna 1973 mutta sinä synnyit 1960 ja sinulla on myös sisaruksia. Amerikassako teidät on tehty? Hommasi Porista duunin ja palasi Suomeen vuosien kuluttua? Pori on kyllä Suomessa ja Suomessa syntyneellä on aina Suomen passi.
    Korkeakoulusta valmistunut insinööri hän ei ole, kun merille jo 15 vuotiaana sinne läksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    1943 alkoi siis isän duunit merillä ja palasi kotiinsa vuonna 1973 mutta sinä synnyit 1960 ja sinulla on myös sisaruksia. Amerikassako teidät on tehty? Hommasi Porista duunin ja palasi Suomeen vuosien kuluttua? Pori on kyllä Suomessa ja Suomessa syntyneellä on aina Suomen passi.
    Korkeakoulusta valmistunut insinööri hän ei ole, kun merille jo 15 vuotiaana sinne läksi.

    Kärsiikö vielä kysyä että kun hän palasi kotiin 1973 noin 45 vuotiaana, niin kenen kotiin hän palasi ja missä te silloin asuitte sisarten ja äidin kanssa?

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    1943 alkoi siis isän duunit merillä ja palasi kotiinsa vuonna 1973 mutta sinä synnyit 1960 ja sinulla on myös sisaruksia. Amerikassako teidät on tehty? Hommasi Porista duunin ja palasi Suomeen vuosien kuluttua? Pori on kyllä Suomessa ja Suomessa syntyneellä on aina Suomen passi.
    Korkeakoulusta valmistunut insinööri hän ei ole, kun merille jo 15 vuotiaana sinne läksi.

    Ei tietenkään ollut korkeakoulututkintoa, eikä kellään muullakaan, hän palasi kotiinsa, 30 vuoden jälkeen kerran, olin mukana... olimme asuneet vuosia kotkassa ennen sitä... se jäi yhteen kertaan veljensä kävivät kerran vuodessa kotkassa..

    Sinä olet kova poika kyselemään ihan kaikenlaista mutta 100 köyhänä, ja palstan heikoin näytät olevan joka tapauksessa.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Kärsiikö vielä kysyä että kun hän palasi kotiin 1973 noin 45 vuotiaana, niin kenen kotiin hän palasi ja missä te silloin asuitte sisarten ja äidin kanssa?

    Tietysti idiootti hän palasi lapsuuden kotiinsa noormarkkuun 30 vuoden kuluttua kuin sieltä merille lähti, ja vain kerran, isänsä ole kuollut sodassa, äitinsä hautajaisiin en suostunut lähtemään mistään hinnasta.

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Tietysti idiootti hän palasi lapsuuden kotiinsa noormarkkuun 30 vuoden kuluttua kuin sieltä merille lähti, ja vain kerran, isänsä ole kuollut sodassa, äitinsä hautajaisiin en suostunut lähtemään mistään hinnasta.

    Hän oli koko uransa effoalla, kunnes jäi eläkkeelle, lämmittäjä, alikonemestari, konemestari 1.2.3. sekä ylikonemestarari, synonyymi konepäällikkö nykyään vastaa dippi-inssiä mutta on myös opistoinssejä duunissa, faija ei ollut näistä mitään, hän vain osasi hommansa.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Hän oli koko uransa effoalla, kunnes jäi eläkkeelle, lämmittäjä, alikonemestari, konemestari 1.2.3. sekä ylikonemestarari, synonyymi konepäällikkö nykyään vastaa dippi-inssiä mutta on myös opistoinssejä duunissa, faija ei ollut näistä mitään, hän vain osasi hommansa.

    Elämäntarinasi saa uusia piirteitä. Ok, isäsi lapsuudenkoti oli olemassa Porissa ja hän palasi sinne 1973 kun sinä olit sisaruksinesi Kotkassa ja olit silloin 13 kun hän palasi, mutta ei silloinkaan Kotkaan vaan Poriin. Olet siis kasvanut täysin ilman isää ja sen olisin kyllä arvannut ilman kertomistakin. Useimmat isättömät pojat ovat hukassa koko elämänsä ilman sukurasitteitakin, kuten sinulle tapahtui. Isättömien poikien suhtautuminen naisiin on myös usein varsin erilainen. Turvattomuuden tunne ja häpeä isättömyydestä kouluaikana tekee hallaa itsetunnolle ja sitten sorrutaan päihteisiin, kuten sinullekin kävi.

    Minä en ilku. On surullista kasvaa ilman isää. On muitakin ammatteja ja uria jotka jättää lapset paitsioon.

    Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen
    Rakkautesi jäljet vihloo rintaa
    Käy pimeys päälle lailla pommikonelaivueen
    Ja minä kun en koskaan kysy hintaa

    Viidestoista yö taas saapuu painajaisineen
    Ja kaikki paitsi elämä on turhaa
    Aina oikein uskoa ei jaksa ihmiseen
    Kun ihmiskunta tekee itsemurhaa

    Käy tuuli läpi pääni etelästä pohjoiseen
    Oon yksin ajatusten raunioilla
    Ikuisesti kolisevat sanat tyhjyyteen
    On jälleen tuskan viitta hartioilla

    Juicen sanoitukset kumpuaa tuosta tuskasta, jonka lapsuus toi. Juicelta kuoli kolme sisarta nuorina ja isänsä kuoli kun Juice oli 11 vuotias.
    Eloon jäi Juhanin lisäksi vain kahdeksan vuotta nuorempi pikkuveli Arvo. Muutaman vuoden kuluttua äiti meni uusiin naimisiin, mutta Juhani ei tullut toimeen isäpuolensa kanssa. Hän ei muutenkaan viihtynyt pienellä paikkakunnalla, missä oli erilainen kuin muut nuoret, ja muutti pian ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen Tampereelle.

    Leskisen kuva isästään oli hänen omien sanojensa mukaan ”hyvin utuinen ja hämärä, epäselvä, liki olematon”.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Elämäntarinasi saa uusia piirteitä. Ok, isäsi lapsuudenkoti oli olemassa Porissa ja hän palasi sinne 1973 kun sinä olit sisaruksinesi Kotkassa ja olit silloin 13 kun hän palasi, mutta ei silloinkaan Kotkaan vaan Poriin. Olet siis kasvanut täysin ilman isää ja sen olisin kyllä arvannut ilman kertomistakin. Useimmat isättömät pojat ovat hukassa koko elämänsä ilman sukurasitteitakin, kuten sinulle tapahtui. Isättömien poikien suhtautuminen naisiin on myös usein varsin erilainen. Turvattomuuden tunne ja häpeä isättömyydestä kouluaikana tekee hallaa itsetunnolle ja sitten sorrutaan päihteisiin, kuten sinullekin kävi.

    Minä en ilku. On surullista kasvaa ilman isää. On muitakin ammatteja ja uria jotka jättää lapset paitsioon.

    Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen
    Rakkautesi jäljet vihloo rintaa
    Käy pimeys päälle lailla pommikonelaivueen
    Ja minä kun en koskaan kysy hintaa

    Viidestoista yö taas saapuu painajaisineen
    Ja kaikki paitsi elämä on turhaa
    Aina oikein uskoa ei jaksa ihmiseen
    Kun ihmiskunta tekee itsemurhaa

    Käy tuuli läpi pääni etelästä pohjoiseen
    Oon yksin ajatusten raunioilla
    Ikuisesti kolisevat sanat tyhjyyteen
    On jälleen tuskan viitta hartioilla

    Juicen sanoitukset kumpuaa tuosta tuskasta, jonka lapsuus toi. Juicelta kuoli kolme sisarta nuorina ja isänsä kuoli kun Juice oli 11 vuotias.
    Eloon jäi Juhanin lisäksi vain kahdeksan vuotta nuorempi pikkuveli Arvo. Muutaman vuoden kuluttua äiti meni uusiin naimisiin, mutta Juhani ei tullut toimeen isäpuolensa kanssa. Hän ei muutenkaan viihtynyt pienellä paikkakunnalla, missä oli erilainen kuin muut nuoret, ja muutti pian ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen Tampereelle.

    Leskisen kuva isästään oli hänen omien sanojensa mukaan ”hyvin utuinen ja hämärä, epäselvä, liki olematon”.

    Kävihän toi kerran isänsä kanssa lannoitelaivalla Lontoossa menettämässä poikuutensa Sohon lumppuselle. Muutenkin lämmin suhde, isänsä lintsasi sodasta, Posso työnteosta.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Kävihän toi kerran isänsä kanssa lannoitelaivalla Lontoossa menettämässä poikuutensa Sohon lumppuselle. Muutenkin lämmin suhde, isänsä lintsasi sodasta, Posso työnteosta.

    Sitä tarinaa en kyllä niele että sodan pahimmassa melskeessä 15 vuotias poika hommaa merimiespassin ja lähtee merille ja hengailee Etelä-Amerikassa sodan loppuun saakka. Itämerikin oli silloin ryssän hallussa saati sitten Atlantin ylitys aikaan jolloin sukellusveneet vielä hallitsi pitkälti Atlanttia ja Saksan laivaston ylpeys taistelulaiva Tirpitz oli vielä olemassa ja herätti kauhua. 20.000 laivaa upotettiin sodan aikana ja suurin osa Atlantilla.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Sitä tarinaa en kyllä niele että sodan pahimmassa melskeessä 15 vuotias poika hommaa merimiespassin ja lähtee merille ja hengailee Etelä-Amerikassa sodan loppuun saakka. Itämerikin oli silloin ryssän hallussa saati sitten Atlantin ylitys aikaan jolloin sukellusveneet vielä hallitsi pitkälti Atlanttia ja Saksan laivaston ylpeys taistelulaiva Tirpitz oli vielä olemassa ja herätti kauhua. 20.000 laivaa upotettiin sodan aikana ja suurin osa Atlantilla.

    15 vuotiaita poikia vietiin pahimmassa melskeessä ruotsiin sotaevakkoon.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Elämäntarinasi saa uusia piirteitä. Ok, isäsi lapsuudenkoti oli olemassa Porissa ja hän palasi sinne 1973 kun sinä olit sisaruksinesi Kotkassa ja olit silloin 13 kun hän palasi, mutta ei silloinkaan Kotkaan vaan Poriin. Olet siis kasvanut täysin ilman isää ja sen olisin kyllä arvannut ilman kertomistakin. Useimmat isättömät pojat ovat hukassa koko elämänsä ilman sukurasitteitakin, kuten sinulle tapahtui. Isättömien poikien suhtautuminen naisiin on myös usein varsin erilainen. Turvattomuuden tunne ja häpeä isättömyydestä kouluaikana tekee hallaa itsetunnolle ja sitten sorrutaan päihteisiin, kuten sinullekin kävi.

    Minä en ilku. On surullista kasvaa ilman isää. On muitakin ammatteja ja uria jotka jättää lapset paitsioon.

    Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen
    Rakkautesi jäljet vihloo rintaa
    Käy pimeys päälle lailla pommikonelaivueen
    Ja minä kun en koskaan kysy hintaa

    Viidestoista yö taas saapuu painajaisineen
    Ja kaikki paitsi elämä on turhaa
    Aina oikein uskoa ei jaksa ihmiseen
    Kun ihmiskunta tekee itsemurhaa

    Käy tuuli läpi pääni etelästä pohjoiseen
    Oon yksin ajatusten raunioilla
    Ikuisesti kolisevat sanat tyhjyyteen
    On jälleen tuskan viitta hartioilla

    Juicen sanoitukset kumpuaa tuosta tuskasta, jonka lapsuus toi. Juicelta kuoli kolme sisarta nuorina ja isänsä kuoli kun Juice oli 11 vuotias.
    Eloon jäi Juhanin lisäksi vain kahdeksan vuotta nuorempi pikkuveli Arvo. Muutaman vuoden kuluttua äiti meni uusiin naimisiin, mutta Juhani ei tullut toimeen isäpuolensa kanssa. Hän ei muutenkaan viihtynyt pienellä paikkakunnalla, missä oli erilainen kuin muut nuoret, ja muutti pian ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen Tampereelle.

    Leskisen kuva isästään oli hänen omien sanojensa mukaan ”hyvin utuinen ja hämärä, epäselvä, liki olematon”.

    No päällisin puolin kaikki merimiesten kakara kasvavat ilman isää tai äitiä riippuen kumpi on merimies, taloudellinen pakko... isä yritti muutaman kerran pärjätä maissa ei onnistunut, palkkataso oli merihommia selvästi huonompi... vuonna 1973 isä siirtyi toiselle alukselleen joka ajoi paperia brittien paperikoneille kotkasta ja porista näillä roikuin mukana, laiva oli ns. roro laiva siis konttipeli joka koneellisesti täytetiin perästä, silloin mentiin viikko kotona viikko töissä, äitini oli tottunut hoitamaan lapsensa, ja kun siihen tuli aluksi "vieras" mies se aiheutti jonkinlaisia ongelmia... tuota alkoholi teemaa minulle on turha tarjoilla, samoin kessuttelua... en ole kumpaakaan koskaan kovin aktiivisesti harrastanut, enkä näe syytä sen harrastamiseenkaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    15 vuotiaita poikia vietiin pahimmassa melskeessä ruotsiin sotaevakkoon.

    76000 potentiaalista vastarintasotilasta Suomen miehityksen varalta, ehkä. Siihen tosin olisi tarvittu miestä.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    No päällisin puolin kaikki merimiesten kakara kasvavat ilman isää tai äitiä riippuen kumpi on merimies, taloudellinen pakko... isä yritti muutaman kerran pärjätä maissa ei onnistunut, palkkataso oli merihommia selvästi huonompi... vuonna 1973 isä siirtyi toiselle alukselleen joka ajoi paperia brittien paperikoneille kotkasta ja porista näillä roikuin mukana, laiva oli ns. roro laiva siis konttipeli joka koneellisesti täytetiin perästä, silloin mentiin viikko kotona viikko töissä, äitini oli tottunut hoitamaan lapsensa, ja kun siihen tuli aluksi "vieras" mies se aiheutti jonkinlaisia ongelmia... tuota alkoholi teemaa minulle on turha tarjoilla, samoin kessuttelua... en ole kumpaakaan koskaan kovin aktiivisesti harrastanut, enkä näe syytä sen harrastamiseenkaan.

    Paperia paperikoneille? Eikös noilla paperikoneilla yleensä tehdä paperia?

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    No päällisin puolin kaikki merimiesten kakara kasvavat ilman isää tai äitiä riippuen kumpi on merimies, taloudellinen pakko... isä yritti muutaman kerran pärjätä maissa ei onnistunut, palkkataso oli merihommia selvästi huonompi... vuonna 1973 isä siirtyi toiselle alukselleen joka ajoi paperia brittien paperikoneille kotkasta ja porista näillä roikuin mukana, laiva oli ns. roro laiva siis konttipeli joka koneellisesti täytetiin perästä, silloin mentiin viikko kotona viikko töissä, äitini oli tottunut hoitamaan lapsensa, ja kun siihen tuli aluksi "vieras" mies se aiheutti jonkinlaisia ongelmia... tuota alkoholi teemaa minulle on turha tarjoilla, samoin kessuttelua... en ole kumpaakaan koskaan kovin aktiivisesti harrastanut, enkä näe syytä sen harrastamiseenkaan.

    Kun ei muista mitä on tunti sitten kirjoittanut, niin ei kannata ihan kauheasti muistella sitä mitä on tapahtunut 50 vuotta sitten.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Sitä tarinaa en kyllä niele että sodan pahimmassa melskeessä 15 vuotias poika hommaa merimiespassin ja lähtee merille ja hengailee Etelä-Amerikassa sodan loppuun saakka. Itämerikin oli silloin ryssän hallussa saati sitten Atlantin ylitys aikaan jolloin sukellusveneet vielä hallitsi pitkälti Atlanttia ja Saksan laivaston ylpeys taistelulaiva Tirpitz oli vielä olemassa ja herätti kauhua. 20.000 laivaa upotettiin sodan aikana ja suurin osa Atlantilla.

    Tuon ikäinen pääsi laivalle suoraan dunkiksi. Toista se on nykyään.

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Tuon ikäinen pääsi laivalle suoraan dunkiksi. Toista se on nykyään.

    Pääsi iältään kyllä mutta silloin riehui jatkosota ja toinen maailmansota kaikilla maailman merillä. Kaikkein huonoin ammatinvalinta, eikä kukaan olisi ottanut vastuuta 15 vuotiaasta reumaatikosta ja ottanut sitä mukaansa.

    Äänestä

TÄNÄÄN, HUOMENNA, LOPPUELÄMÄN JA VIELÄ HAUDANKIN TAKAA, AINA JA IANKAIKKISESTI.

PATTAYA ON PARATIISI.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Taas uusi rasti Pasasen laajaan tietämystaulukkoon.
Nyt hän on siis myös rahtilaivaliikennöinnin ja sen henkilöstön hierarkioiden asiantuntija ja tottakai isänsä arvonimeen piti lisätä superlatiivi "yli", koska eihän Pasasen isä tietenkään voinut mikään tavallinen seilori olla!

Annetaan Pasasen itse kertoa kun hän näin sanoen valisti Kymppiä:

""Ilmeisesti sinulla on kokemusta vain noista ns. hanttihommista, ja et ole ollenkaan perillä miten menee laivojen hierarkia työelämässä, siispä kerron sinulle:

Laivalla on kaksi pomoa, toinen on kippari hän määrää minne mennään, toinen on konepäällikkö joka kertoo miten sinne mennään, kumpikin on korkeakoulutasoisia hommia. Mutta koska isäni oli syntynyt 1928, hän lähti 15 vuotiaan merille kun sai merimiespassin käteensä, ja oli pääosin etelä amerikassa koko sodan ajan""

-Ensimmäinen kysymys koskee isänsä ikää ja uran alkua. 1928 + 15 = vuosi 1943, jolloin hän lähti merille. Pasasen mukaan isä siis oli koko sodan ajan Etelä-Amerikassa. Mutta kun Talvisota alkoi jo 30.11.1939 isänsä ollessa 11 vuotias ja jatkosota alkoi 25.6.1941 isänsä ollessa 13 vuotias, niin isänsä ei ole voinut olla koko sodan ajan Etelä-Amerikassa.

Japani antautui liittoutuneille 14.8.1945 jolloin sodat päättyi. Euroopassa sota päättyi 8.5. 1945. Eli sotien päättyessä isänsä oli noin 17 vuotias.
On "hieman" erikoista että kun jatkosota riehui pahimmillaan vuonna 1943 ja maailman meret olivat huippuvaaralliset saksalaisten vuoksi, niin Pasasen isä lähtee merille 15 vuotiaana??

Toinen kysymys koskee ylikonemestarin ammattia. En löytänyt mistään Pasasen antamaa tietoa, että konepäällikkö kertoisi miten kohteeseen mennään. Löysin vain nämä tiedot tuosta ammatista:

-Konemestari valvoo ja johtaa työtä aluksen konehuoneessa. Hän vastaa esimerkiksi koneistojen käytön valvonnasta ja huollosta ja poltto- ja voiteluaineiden täydennyksistä. Laivoilla konemestarit johtavat konepuolen toimintaa ja pitävät vahtia. Konemestarin esimiehenä toimii konepäällikkö tai korkea-arvoisempi konemestari.

Eli siis miten se Pasasen isä ohjeisti kapteenia merenkulussa?

Kolmas kysymys on että millä tavalla sinä opiskelit merenkulkua, kun erään version mukaan kävit kouluja 28 vuotiaaksi saakka?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu