Väärin laitettu Lievä älyllinen kehitysvamma

Olen melko varma, että sinä olet erittäin rasittava kehitysvammainen jankkaaja, joka jannkuttaa vain samoja asioita. Kuten, että ei sinulla ole kehitysvammaa tai kuinka et tule muiden kehitysvammaisten kanssa toimeen, kun he eivät pidä siitä kun sinä vain jankutat koko ajan samoja asioita.

Jos sinulla on autismi joka väärin luokiteltu kehitysvammaksi.

Älyllinen kehitysvamma ei ole kyllä väärin laitettu mutta olen älyllinen kehitysvamma ihmisenä 100 %varma Adhd eli entinen MBD on väärin laitettu ja kukaan kehitysvamma puolella psykologi ei suostu purkaa Adhd Diagnoosia eikä selvittää Autismia kun alkoholisti äiti ei olen kykenevä lähtee lääkäriin.

Olen 100 %, varma entinen MBD ELI ADHD on väärin laitettu 1980 luvulla Helsingissä.

Add ja Adhd tilalla pitäisi olla Autismi, cp vamma tai Fasd ja tuon Adhd suhteen on kirjoitettu moni jotka ovat saaneet Adhd eli entinen MBD yli puolet on saanut tuon väärin ja kun katsoin kehitysvammaliitto fasd videon ja olen kuunnellut fasd podcast mm joku jolla on FASD lapsi se oli koko ajan halunnut puhua tähtitieteestä ja itse olen 100 %halunnut puhua kissat, uskonto tai eri diagnooseista enkä mistään muusta ja olen tutustunut yhteen mieheen jolla on pelkkä Adhd se on sitä mieltä Adhd on väärin laitettu minun kohdalla mutta se sano ne jotka ovat sen kaverina saanut Asperger eli Autismi jutun se sanoo että olen liian puhelias ja myös niihin sen kaverit joilla on Lievä älyllinen kehitysvamma minun mies sano ne ei osaa puhua syvällisesti joka on minun kohdalla vahvuus.

Äitini on alkoholisti en tiedä onko se voinu juoda alkoholia ennen hedelmöitystä tai 1982 raskaus aikana.

Veljillä on huume ongelma ne on saanut mielenterveys puolella kuulla vaikka on käynyt lukion selvittämättä Adhd tai autismi.

T. HENNA Koskela Espoosta

Adhd:ta voi olla myös autistisella henkilöllä.Ihmisellä voi olla monta diagnoosia päällekkäin. Ei kannata kertoa oikeaa nimeä täällä näille pipipäille.Keksi mielummin joku nimimerkki

Myöskään diagnooseja ei ole hyvä laittaa omalla nimellä tänne, eika kertoa julkisesti loukkaavia asioita sisaruksista tai perheenjäsenistä

Tiedoksi minun kohdalla ei täyty Adhd ja älyllinen kehitysvamma ihmisenä Autismi Diagnoosin kriteerit ovat mutta minulla on Adhd ja älyllinen kehitysvamma ihmisenä todettu olevan Kehitysvamma Ekko ja PDA piirteet ja tuo PDA piirre ei ole diagnoosi mutta se on Autismi jutun ala profiili ja tuo PDA piirre on myös nilllä joilla Adhd ja älyllinen kehitysvamma ja niillä kehitysvamma ihmisenä olevilla ei toimi ohjaus ja kiellot joilla on minun lisäkseni TODETTU PDA PIIRRE.

Tässä tiedot miten näkyy jos on Adhd ja PDA piirteet

PDA-piirre (patologinen/äärimmäinen vaatimusten välttely) älyllisesti kehitysvammaisella henkilöllä, jolla ei ole autismidiagnoosia, näkyy usein haastavana käytöksenä, jota on vaikea ymmärtää tai hallita perinteisin menetelmin. Koska PDA:ta ei tunnisteta autismiin liittyväksi, käyttäytyminen saatetaan leimata pelkästään "tahalliseksi uhmakkuudeksi" tai "kiukutteluksi

Tässä keskeisiä ilmenemismuotoja:
Äärimmäinen tarve kontrolliin: Henkilö kokee vaatimukset (myös itselleen tärkeät) ahdistavina uhkina autonomialleen. Tämä voi ilmetä kieltäytymisenä, vetäytymisenä tai raivokohtauksina.
Sosiaalisten strategioiden käyttö: Vaatimusten välttelyyn käytetään luovia keinoja, kuten tekosyitä, huomion siirtämistä, kohteliasta kieltäytymistä tai roolileikkeihin vetäytymistä.

Pinnallinen sosiaalisuus" ja roolileikit: Henkilö saattaa vaikuttaa sosiaalisesti sujuvammalta kuin mitä hänen todellinen ymmärryksensä sosiaalisista säännöistä on. Hän saattaa omaksua "rooleja" (esim. leikkiä olevansa opettaja tai toinen henkilö) välttääkseen suoran osallistumisen.
Mielialan vaihtelut ja impulsiivisuus: Käytös voi vaihdella nopeasti rauhallisesta aggressiiviseen.

Ei-tyypillinen autismi: Tyypilliset autismikuntoutuksen menetelmät (esim. struktuuri, ennakoitavuus, suorat käskyt) eivät välttämättä toimi tai voivat jopa lisätä välttelykäyttäytymistä.

Miten se näkyy käytännössä ilman diagnoosia:
Henkilöä pidetään todennäköisesti "hankalana" tai "uhmakkaana". Koska älyvammaisuus on diagnoosina, PDA-piirteet saattavat jäädä huomaamatta, sillä käytöstä selitetään vammaisuuteen liittyvällä "jääräpäisyydellä". Ilman ymmärrystä vaatimusten välttelyn taustalla olevasta ahdistuksesta (ei uhmakkuudesta), tilanne voi johtaa jatkuvaan voimien koitteluun ympäristön kanssa.
Psychology Today
Psychology Today
+2

En saa sinusta kuvaa, että sinulla olisi edes lievää älyllistä kehitysvammaa!
Ymmärrän että asia vaivaa sinua!
Kaikkea hyvää sinulle!

Oot oikeella tiellä kyllä. Kertoa laskuja on ihan toista. Tietä siis.

Lievästä älyllisestä kehitysvammasta kärsivän ihmisen taipumus jankata, toistaa tai fixoitua yhdestä asiasta pitkään – jopa yli vuoden

Lievään älylliseen kehitysvammaan liittyvä fiksaatio (pakkomielteinen keskittyminen) omaan vammaisuuteen on ilmiö, jolla voi olla useita psykologisia ja kognitiivisia syitä. Se on yleisempää erityisesti silloin, kun diagnoosi on saatu vasta aikuisiällä tai se on tuore.
Verneri.net
Verneri.net
+1
Tässä on keskeisiä syitä fiksaatioon:
Identiteetin ja elämänhistorian prosessointi: Kun henkilö saa tiedon lievästä kehitysvammasta, se voi vaatia pitkän prosessoinnin. Fiksaatio aiheesta on keino ymmärtää omaa menneisyyttä, epäonnistumisen kokemuksia koulussa tai töissä sekä selittää vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa.
Tarve ymmärtää itsensä ja ympäristön suhde: Lievästi kehitysvammainen saattaa tunnistaa eron itsensä ja muiden välillä. Fiksaatio voi kummuta tarpeesta käsittää, "mikä minussa on erilaista" ja miten vamma vaikuttaa käytännön elämään.

Turvallisuuden tunne ja kontrolli: Kognitiiviset rajoitteet voivat vaikeuttaa abstraktien asioiden ymmärtämistä. Vammaisuus aiheena voi tuntua "turvalliselta", tutulta asialta, johon on helppo keskittyä, kun muut elämänalueet tuntuvat vaikeilta.
Psyykkiset liitännäisoireet: Kehitysvammaisuuteen liittyy usein suurempi riski psykiatrisille häiriöille, kuten pakko-oireiselle häiriölle (OCD) tai ahdistuneisuudelle. Fiksaatio on tällöin osa laajempaa pakko-oireilua, jossa aiheena on oma vammaisuus.
Vertaistuen puute tai ulkopuolisuuden tunne: Jos henkilöllä ei ole diagnoosin jälkeen saanut asianmukaista tukea tai vertaistukea, hän voi jäädä yksin ajatustensa kanssa, mikä ruokkii toistuvaa ajattelua (ruminaatiota).
Nopeat tuo viimeinen en saa kehitysvamma puolella muista kehitysvamma ihmisenä olevista Kaveria olen puhunut 20v iästä asti koko ajan kehitysvamma aiheesta enkä mitään muuta olen etsinyt kirjoja joissa on kirjoitettu älyllinen kehitysvamma jutun suhteen on jo huomaan kehitysvamma kirjoissa on kirjoitettu ne joilla on Lievä älyllinen kehitysvamma niin kehitysvamma alan psykologit ja kehitysvamma alan psykiatri lääkärit ovat kirjoittaneet Lievän älyllisen kehitysvamman suhteen asioita jotka olen oppinut ja esimerkiksi kaveri Jean joka sai Lievän älyllisen kehitysvamman se ei osaa helvetti edes laskea päässä silmät kiinni mitä on 55×5 laskun ja Adhd kun muut ihmiset joilla on Lievä älyllinen kehitysvamma ei osaa asioita mitä minä osaan en halua kehitysvamma ihmisenä tutustua niihin.

Ja kehitysvammaisten me itse Espoo ei hyväksy se Espoon ja Helsingin me itse ryhmän vetäjä sano minulla ei ole kehitysvamma tulkinta ja taas en saa Autismia kun älyllinen kehitysvamma sotii Autismia vastaan