Luonteista

ole:) mutta samaa mieltä kanssasi,mustat on ihan mielettömän ihania:) omani jäi onneksi aika mustaksi,kun isä oli kokonaan musta tai tassuissa vähän ruskeeta.

En ole kasvattaja,mutta koko aikuisikäni saksanpaimenkoirien kanssa elellyt ja kaikenlaista puhetta korviin on tänä aikana kantautunut.Koiran luonne ja käytös tietysti koostuu niin monista eri asioista,mutta olen kuullut sellaista väitettä,että musta saksanpaimenkoira olisi ja periyttäisi terävyyttä luonteeseen tavallista enemmän ja että perimässään pitkäkarvaisuutta kantavat olisivat mahdollisesti lempeäluonteisempia ja sosiaalisempi.Nämä ovat todellakin vain kuulopuhetta,heitänkin nämä tähän osittain siksi,että asia kiinnostaa itseänikin ja toivoisin kuulevani kannanottoja ja kokemuksia koiraihmisiltä enemmänkin!

yhdestä pentueesta pitkäkarvaset ja musta meni työ käyttöön,muut harrastauskoiraksi.
Ja kun kasvatin pääasiassa harmaita niin niiden luonne oli pehmeämpi ja ne oli palveluhalukkaampia kun musta ruskein merkein.
Joten puhtaasti oman kokemuksen kautta voisin sanoa,että musta on erittäin hyvä työkoira.

Täysin musta: suurikokoinen,lempeä,erittäin miellyttämis haluinen narttu.

Pitkäkarvainen musta/ruskein merkein:myös lempeä,laiskanlainen "sohvaperuna" suurikokoinen narttu.

Normaalikarva must/rus.merk: pienikokoinen narttu, erittäin kova,epäluuloinen,vihainen,vaikea kouluttaa.

Itselläni kokemusta harmaista ja ns. perinteisen värisistä sakemanneista ja ainakin oma harmaani sekä sen kaksois sisar ja kaikki tuttujen harmaat ovat olleet melko allergisia ja ns. yliaktiivisia koiria,mutta yllätys, yllätys kuitenkin suht. helppoja kouluttaa ja erittäin miellyttämisenhaluisia ja innokkaita aina ja kaikkeen valmiita koiria.

Itse olen kuullut asiaa ihan tieteellisesti tutkineelta ihmiseltä että harmaa värisissä ihan otanta tutkimuksissakin olisi noita edellä mainittuja juttuja löytynyt ihan tilastollisestikkin melko paljon?!

Perinteisen värisissä sakuissani olen myös törmännyt allergioihin mutta muutoin en mitenkään voi väittää niiden olleen minkään toistensa kopioita luonteellisesti.

Mustat viehättävät minuakin mutta en kuitenkaan voi varmaksi uskoa että värityksellä olisi niin suurta merkitystä luonteeseen kuin muilla geeneillä ja perimillä!

Näyttää tosiaan sille,että ainakaan mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi karvan laadun ja värin perusteella tehdä.Minulla ja äidilläni on ollut vain noita perinteisen värisiä sakuja ja omia persooniahan ne ovat kaikki olleet.Olenko oikeassa,kun otaksun,että harmaat ovat etupäässä ainakin tähän asti olleet käyttölinjaisia koiria,ei siis välttämättä "sunnuntaiharrastelijalle"soveliaita.Niin tai näin, vaikka terävyyttä vähän normaalia enemmän mustia sisältäneistä sukulinjoista löytyisi, ei se estä keskustelun alkuperäistä aloittajaa sellaista hankkimasta.Saku kuin saku,koulutuksen ja hallittavuuttahan se joka tapauksessa tarvitsee.Minullakin on ollut narttu,jonka emä oli täysin musta,eikä se mitenkään hankala ollut.