Työttömille tuplarangaistus?

Hallitus on samaan aikaan valmistelemassa toimeentulotukilain kokonaisuudistusta. Toimeentulotukeen ehdotetaan muutoksia, jotka lisäisivät tuensaajien velvoitteita ja leikkaisivat maksetun toimeentulotuen määrää nykyistä enemmän, mikäli velvoitteita ei täytetä.

Jos työtön menettää työttömyystukensa, hänellä säilyy oikeus viimesijaiseen tukeen eli toimeentulotukeen. Työryhmän esityksen mukaan toimeentulotuen perusosaa voitaisiin jatkossa alentaa 50 prosenttia, mikäli henkilö ei ole kehotuksesta huolimatta ilmoittautunut kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi.

Muutos olisi merkittävä nykytilanteeseen verrattuna. Se tarkoittaisi, että yhä useammin työttömyysetuuden menettänyt menettäisi myös yhä suuremman osan viimesijaisesta turvasta, eli perustoimeentulotuesta.

Perustoimeentulo-hakemuslomake hyllyssä.

Avaa kuvien katselu
Työttömyysturvan menettänyt, työssäolovelvoitteelle asetettu henkilö voi vielä toistaiseksi hakea toimeentulotukea. Tämä viimesijaiseksi tarkoitettu etuus on myös vastikkeellinen, eli sitäkin koskee ehto voimassa olevasta työnhausta ja työnhakijavelvoitteiden täyttämisestä. Kuva: Jari Kovalainen / Yle
Kelan tutkimusblogin mukaan kun perusosan alentaminen taas otettiin käyttöön vuoden 2023 lopussa, alentamisia oli selkeästi enemmän kuin ennen korona-ajan alkua. Korkeimmillaan alennettua perusosaa saavien määrä oli joulukuussa 2023, jolloin perusosan alentamisia oli yli 5 000.

Hallituksen tavoitteena on lisäksi puolittaa toimeentulotukea tarvitsevien määrä väestöstä. Asiantuntijat eivät usko hallituksen tavoitteiden toteutuvan työllisyyden näkökannalta.

Hallituksen toimeentulotukilain uudistusesityksen on tarkoitus valmistua kevään puoliväliriiheen mennessä.


Tutkija tyrmää työllisyysvaikutuksen ja varoittaa seurauksista
Hallituksen tavoite on pelotteella ja rangaistuksia kiristämällä saada työttömiä hakeutumaan nopeammin töihin. Työttömyysetuuden menettämisen uhkavaikute on kirjattu Ylen näkemään asiakirjaan.

Hallitus laskee saavansa näin 700 uutta työllistä sekä valtiontalouteen säästöä noin 31 miljoonaa euroa vuodessa. Epävarmoissa laskelmissa valtio säästäisi etuusmenoissa 14,3 miljoonaa euroa. Loppuosa säästöistä syntyisi lisääntyneestä työllisyydestä.

Tampereen yliopiston tutkija Niklas Mäkinen suhtautuu hyvin epäilevästi siihen, että työttömien sanktioita tiukentamalla ja velvoitteita lisäämällä voidaan saavuttaa merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

– Tässä on tehty tiettyjä oletuksia, joita tutkimus ei kovin vahvasti tue, Mäkinen sanoo.

Hän on itse osallistunut tutkimuksiin aiheen parissa. Yksi näistä on Tampereen yliopiston vuonna 2024 julkaistu tutkimus etuussanktioiden vaikutuksista.

Mäkisen tutkimusten mukaan rangaistukset osuvat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin työnhakijoihin, joilla on muutenkin vaikeuksia työllistyä tai heikompi toimintakyky täyttää työttömyysturvan velvoitteita.

Sanktiot ovat erityisen yleisiä nuorilla, matalasti koulutetuilla ja maahanmuuttajilla. Varsinkin nuorten pitkäaikaistyöttömyys on viime vuosina kasvanut rajusti. Tutkimuksen mukaan juuri pitkäaikaistyöttömillä on korkeampi riski saada karenssi.

– Työttömyyttä, ja etenkin pitkittynyttä työttömyyttä selittää alhainen työkyky, osaamisvajeet, matala koulutus ja sopivien avoimien työpaikkojen puute. Tämä heijastuu sitten siihen, että heillä on vaikeuksia täyttää näitä velvoitteita, Mäkinen kertoo.

– On epärealistista, että he karenssien myötä työllistyisivät avoimille työmarkkinoille, Mäkinen sanoo.

Sanktioiden myötä työllistyneet siirtyvät herkemmin osaamistaan ja koulutustaan alemmille ammattitasoille.

– Työsuhteet ovat silloin lyhyempiä, niistä kertyy vähemmän palkkatuloja ja siten myös vähemmän veroja valtiolle, Mäkinen sanoo.

Tutkimukset osoittavat, että sanktiot lisäävät myös työnhakijoiden siirtymistä työvoiman ulkopuolelle. Lisäksi osa sanktioiduista työttömistä saattaa lopettaa työnhaun kokonaan ja siirtyä pysyvämmin työvoimapalveluiden ulkopuolelle.

Grafiikka näyttää, kuinka työttömyysasteen trendi nousi helmikuussa 9,1 prosenttiin. Vuonna 2022 työttömyysasteen trendi kävi alle seitsemässä prosentissa.


Hallitus tavoittelee rangaistusten kiristämisellä lisää työllisyyttä. Tutkimusten mukaan työttömyyttä selittää kuitenkin työhaluttomuuden ja taloudellisten kannustimien puutteen sijasta enemmän alhainen työkyky, osaamisvajeet, matala koulutus ja sopivien avoimien työpaikkojen puute. Työttömyysasteen trendi nousi helmikuussa 9,1 prosenttiin. Trendisarjan luvuista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu.

”die endgültige Endlösung”