Olin ostanut ison Wetabix-paketin. Kuiva-aineiden säilytystilaa on kaapeissani liian vähän joten paketti oli pöydällä. Oli tulossa vieras ensi kertaa, oli tärkeää että kotini näytti siistiltä. Viime tipassa työnsin sen paketin jonnekin ja muistan naurahtaneeni; tuo nyt ei ainakaan ole ruokakaappi. Ja ajatelkaa, en löydä sitä pakettia mistään. Olen nyt viikon kaivanut kaapit, asuntoni ei ole ihan pienimpiä, nurkat, laatikot ja saunan lauteiden alustan. Sinne tökkään joskus jotain. Alan jo miettiä näinkö vain unessa koko Wetabix-paketin. Taidan luovuttaa. Sitä mietin, tuleekohan niihin pidemmän päälle matoja?
Miten voi ihminen unohtaa vaikka ei ole todettu sairautta
Anonyymi-ap
33418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kyllä näitä tapahtuu itse kullekkin joskus oikein hätkähtää ja pelkää että
” nytkö se dementia on alkanut” Silloin kun tavaraa on liikaa ja niitä siirtelee paikasta toiseen , niin saattaa mennä kuten sinulla. Minulla on eräs tuttu joka kirjoittaa. vihkoon ylös jos muuttaa jonkun esineen paikkaa jonnekkin . Sanoi että se on hyvä olemassa koska muistaa paremmin kun on kirjoittanut ylös ja aina ei oikein tarvitse ed3s katsoa vihkoon kun tulee mieleen että mitä oli kirjoittanut
Joo, heh, aina.
olkaa huoleta,eise ole mitään dementiaa.. pelkkää huolimattomuutta hetken äkkipäätöksestä jostain asiasta,joka pitää nopeaan tehdä ,,joka immeiselle tulee ,nuoremmille näitä samanlailla ,olen huomannut !
Juuri niin, välillä tuntuu et nuorempana sitä unohteli paljon enemmänkin.....!
No et mitään menettänyt, kuka viitsii pahvia syödä.
Joo, ei mitääm.n
Mieti,mikä on siinä lähellä keittiötä. Kassista sen olet kuitenkin ottanut. Onko naulakon päällä tai mikron takana tai,tai tai,
Tai sit on hukassa.
Minulla on kadonnut uudet verkkokaupasta tilatut verhot, sienipyyherulla ja joskus jotain helpommin löydettävä. Kun säilytystilaa ei juuri vapaana ole. Kaapit pursuaa vaatetta,peltoja,liinoja, muut tavaraa,astioita.
Olis pitänyt vaihtaa kaksio isompaan kun vielä jaksoi paremmin.
Kiva mulle, (ehkä ei niin kiva sulle) että on samoin kokevia. Vähän helpottaa. Tänään en ole etsinyt ollenkaan. Toivon että joskus pullahtaa mielen päälle. Hieman mietityttää ne madot mutta kai siinä on ainakin reilu puolivuotta vanhentumisen aikaan.
Vai pahviksi joku mielsi. Tykkään niistä tosi paljon, mikään ei ole parempaa kuin pieneen iltanälkään ennen nukkumaan menoa. Yksi lautaselle ja jugurttia päälle, eikun hitaasti mutustelemaan.
Kyllähän pahvimaiseen makuunkin tottuu, taitaa weetabiksit olla kuitenkin terveellisempiä...
Itse juuri, hyllyjäni siivotessa, collegehousujen seasta löysin ohuen, kissa-kuvioisen yöpaidan, jota rullalle käärittynä olin kai luullut hameeksi ja siksi se oli housujen seassa. Ollut näkymättömissä varmaan ainakin pari vuotta. Rutussa se oli.
Kiva. Sain "uuden" kesäyöpaidan.
Minä olen vaihtanut pienempään joka muutossa ja ihan siksi että ei ole tilaa kerätä turhaa tavaraa nurkkiin.
Miks ihmeessä vaihtaa asuntoa isompaan. Ostat vaan mustia jätesäkkejä. Ladot ne vanhat rievut , kipot ja kupit ja haalistuneet verhot + päiväpeiton ja likaset matot sinne.
Ostat uudet raikkaat tekstiilit, ompelutat kaupassa ja muutaman maton.
Tulee uusi ihana koti ja maksaa vain tonnin.
Asunnon vaihto olisi maksanut montakymmentä tuhatta+ valtava vaiva ja nyt sinulla olisi kaapissa entistä enemmän tavaraa , mikä EI KELPAA KENELLEKÄÄN.
Minulla löytyi viemärin imukuppi varsineen muistaakseni jostain korkealta hyllyltä. Luulin sen kadonneen.
Jos piilottaa jotain oikein hyvin, ei itsekään enää löydä.
Tuskin kovin kauas pöydästä olet sitä lähtenyt viemään, joten katso lähikaapit ja paikat huolella.
Myös jääkaapin pakastelokero ja siivouskomero. Kaapistojen mahd. ylätasot.
Tulee esille kun lopetat hakemisen näitä sattuu meille jokaiselle .
Ja mitä enemmän etsii ja ei löydä niin stressaantuu .etsin kauan yhtä juusto rasiaa jossa voi säilyttää väkeviä juustoja , ja tiesin että minulla sellainen on , vaan missä koska se ei ollut siinä kaapissa missä sellaisia tavallisesti säilytän . Lopulta ajattelin etä olen varmaan antanut sen joillekin. Lapsenlapsista ja lopetin etsimästä . Parin päivän päästä kun olin ottamassa juuri siitä kyseisestä kaapista mehupillejä kun oli pieniä vieraita niin siinä se rasia oli ihan vaan silmieni edessä .ja olin katsellut sen hyllyn monet kertaan läpikotaisin aikaisemmin enkä löytänyt . Joten en kertonut asiasta kenellekkään , mutta kauan mietin miksi en ollut sitä nähnyt eka kerralla . Monta muuta saman kaltaista juttua ja aina löytää ennemmin tai myöhemmin . Niin että kyllä se löytyy sinunkin kadonnut tavarasi .
Jos edes on mitään hukannut, luulee vaan....
"Unohdan huolet, muistan vain puolet, näin päivän kerrallaan"
Junnu Vainio.
alottajalle,
mulle käy samoin,
mutta
yllättäin kadonnu tavara onki siinä vieressä jotenki ei vaan ole nähny,
oliskohan silmissä jotain vikaa kun tavarat katoaa, ja sitten yllättäin näkeeki sen ihan vieressään. höh,
Itse hukkaan silmälasejani: löytyvät joko otsaltani tai vierestä yöpöydältä.
Television kaukosäädin? Takapuoleni alla.
TV:n kaukosäädin on aina minullaki hukassa vaikka istun sohvalla enkä missää ole käyny niin ei vaan aina löydy ja ihan josski vieressä se vaan on.
Unohtaminen johtuu myös siitä, ettei keskity siihen, mitä tekee. Jos laittaa tavarat rauhallisesti ajatellen paikoilleen, niiin ne eivät huku helposti, kun muistaa, mitä teki.
Sähläämistä on useinkin, joo.
No siinä ,ei tartte kun puhelin soida. Niin mustista ei taas tiedä minne oli tavaraa laittamassa
Jos on tavaraa liikaa nin vaikeampi muistaa milloin mitäkin on itseltään piilotellut
Joskus Poundin alla olevaa; uuniin olen onnistunut jotainpiiloittamaan myösk itseltäni
No juuripa siksi kannattaa luopua tavarapaljoudesta. Siivouspäivätkin ovat silloin paljon helpompia. Puhelimeen puhuessa ei kannata tehdä mitään muuta, on luurin toisessa päässä olevalle paljon mukavampaa, kun puhelun hetken keskityt vain häneen.
kyllä vain hahmotuskyky on jo selvästi minullaki huonontunu,
joskus olen tekemässä jotaki mutta jostain syystä unohdanki kesken sen tekemisen ja sitten ihmettelen sotkua ja kysyn itseltä miksikähän tuoki on tuossa heh heh,
ei sdementoitumiselle voi vanhus enään mitään
antaa mennä kun alamäki taas, ja menis vaan lujempaa, että loppus koko maanpäällinen elämä, pääsis nukkumaanijäistä unta, ja eihän siihen enään kovin kauaa mene kun pääseeki nukkumaan.
Keskity, älä jätä kesken. Kaksi eri asiaa.
Kun joku oli tämän aloitukseni nostanut niin kerron vain etten ole wetabix-pakettia vieläkään löytänyt. En ole tosin ehtinyt enää etsiäkään. En kuitenkaan vielä uuttakaan ostanut. Kyllä se joskus jostain pullahtaa. Aloittaja
onko se syötävää muistaakseni on,
minulla taitaa tuolla komerossa olla sitä,
olen unohtanu syödä niitä, onkohan viimenen päivä menny ohi,
onkohan ne jo homeessa,
pitää katsoa,
mä olen syöny niitä maidon kanssa ja hitusen sokeria päällä,
Löysitklö sen paketin?