Mun arki menee näin: herätys 6:30, aamukiire, lapset hoitoon, työpäivä, nopea salaatti lounaaksi, kotiin, ruoanlaitto, kotityöt, lapset nukkumaan, hetki telkkaria. Sitten itse nukkumaan. Ja sama alusta.
Olen käynyt korkeakoulun, tehnyt "kaiken oikein" Ura, perhe, arki rullaa. Mutta silti tuntuu välillä: kenelle mä elän tätä elämää?
Kaikki on periaatteessa ihan hyvin, mutta samaan aikaan jokin ei osu kohdalleen. Tuntuu kuin eläisin käsikirjoitusta, jonka joku muu on kirjoittanut mun puolesta.
Pahinta on, että vaikka kaipaan muutosta, niin samaan aikaan pelottaa. Entä jos lähden tästä oravanpyörästä, mitä sitten? Onko se vaan tyhjä pudotus, vai voiko olla jotain kolmatta vaihtoehtoa?
Onko muilla samoja fiiliksiä? Ooteko tehneet jotain toisin? Mistä lähditte liikkeelle?
Olen käynyt korkeakoulun, tehnyt "kaiken oikein" Ura, perhe, arki rullaa. Mutta silti tuntuu välillä: kenelle mä elän tätä elämää?
Kaikki on periaatteessa ihan hyvin, mutta samaan aikaan jokin ei osu kohdalleen. Tuntuu kuin eläisin käsikirjoitusta, jonka joku muu on kirjoittanut mun puolesta.
Pahinta on, että vaikka kaipaan muutosta, niin samaan aikaan pelottaa. Entä jos lähden tästä oravanpyörästä, mitä sitten? Onko se vaan tyhjä pudotus, vai voiko olla jotain kolmatta vaihtoehtoa?
Onko muilla samoja fiiliksiä? Ooteko tehneet jotain toisin? Mistä lähditte liikkeelle?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mun elämä oli just tällaista vielä puli vuotta sitten. Alkuvuodesta aloin miettiä tosissani, että jotain on pakko muuttua ja aloitin varovasti sivutoimisena yrittäjänä. Silloin osallistuin yhteen ilmaiseen 5 päivän koulutukseen, josta sain ihan älyttömästi uusia ideoita ja uutta näkökulmaa. En siis hypännyt heti mihinkään hurjaan muutokseen, mutta se antoi ekan kipinän ja suunnan.
Nyt se sama koulutus on taas tulossa ja ajattelin vinkata tänne, jos joku muukin miettii vapaampaa arkea ja töitä, joita on mahdollista tehdä etänä.
Tässä on linkki siihen, jos kiinnostaa:
https://pakosuunnitelma.fi/?fpr=vapaus
Jos vaikka lopettaisit itses
Suurin osa tekee paskaa duunia, eikä siitä tilasta pääse millään pois.