Vanhassa myytävänä olevassa vuosisadan alun hirsitalossa on selvä homeen haju, joka tuntuu kosteiden tilojen lähellä sekä muutamassa muussa huoneessa. Näkyviä vaurioita ei ole missään. Ilmanvaihto on hieman kehno (painovoimainen) ja taloa ei ole jatkuvasti lämmitetty. Talossa on rossipohja, ryömintätilassa ei näkyviä vaurioita. Seinissä on sekalaisia lisäeristeitä ja niiden tarkasta rakenteesta ei ole tietoa kellään.
Mitä tehdä vaurioiden laajuuden selvittämiseksi? Mistä päästä asiaa kannattaa lähteä selvittämään? Haluaisin ostaa talon, mikäli ongelma häviää perusteellisella kosteiden tilojen remontoimisella ja ilmanvaihdon parantamisella.
Mitä tehdä vaurioiden laajuuden selvittämiseksi? Mistä päästä asiaa kannattaa lähteä selvittämään? Haluaisin ostaa talon, mikäli ongelma häviää perusteellisella kosteiden tilojen remontoimisella ja ilmanvaihdon parantamisella.
Vastaukset 18
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000488&posting=22000000009121847
kuin purkaa tavaraa, että näkee mitä siellä on. Mitään lasernäköä kun ei kelleen ole annettu, niin sitten pitää purkaa ylhäältä päin (jos alhaalta näyttää kerran hyvältä). Koeporauksia voi tietty tehdä, mutta selviääkö niistä mikä on vialla? Kyllä tuosta varmaan korjaamalla saa ongelman poistumaan - ellei sitten ole lattiasieni iskenyt (mikä ei kait sitten loppujen lopuksi ole kauhean yleistä mutta asia kannattaa varmistaa)
Selvitä myös mahdollinen rakenneratkaisu...
jos on lattiasieni päässy valloilleen. senkin saa yksinkertaisin toimin poistettua jos ei ole laajalle levinnyt, ja siltä kuulostaa jos ei kerta näkyviä vaurioita ole.
Niitä itiöitä jää joka puolelle ja kasvu voi alkaa uudestaan koska vaan ja missä vaan piilossa.
>Niitä itiöitä jää joka puolelle ja kasvu voi alkaa
>uudestaan koska vaan ja missä vaan piilossa.
Homeitiöitä on aina ja kaikkialla ilmassa niin
paljon, että jos homeen kasvulle otolliset
olosuhteet (kosteus) syntyvät, home alkaa kasvaa
riippumatta siitä, onko talossa ennen ollut homekasvustoa vai ei. Home ei kasva kuivassa,
homevauriolle on aina syy eli se ei synny sattumalta koska vaan, missä vaan ja
missä tahansa olosuhteissa.
Nyt oli kysymys lattiasienestä eikä homevaurioista.Se kasvaa kuivassakin.Pystyy itse hankkimaan tarvitsevansa kosteuden.
Lattiasientä lisäämällä tuuletusta alapohjaan ja vahvistamalla rakenteita. Lattiasieni kuljettaa kosteutta märästä kuivaan, mutta ei elä kuivassa.
http://www.pkgroup.se/finska/flabb/fsvamp.htm
" Lattiasienen rihmasto etsaa tiili- ja betoniseinien lävitse useiden metrien alueilla uuteen kasvukohteeseen. Rihmaston avulla se kuljettaa vettä ja se voi levitä rakenteissa myös rakennuksen kuiviin osiin. On tapauksia missä lattiasienen kasvu on lähtenyt käyntiin vesivahingosta. Kun vesivahinko oli korjattu ja rakenteet kuivattu on sienikasvusto jatkunut. Kun on tutkittu tällaisia tapauksia ja seurattu rihmastoa on todettu että rihmasto on vesivahingon korjauksen jälkeen mennyt maata myöten pohjaveteen ja hakenut sieltä tarvittavan kosteuden. Tapaus missä alapohja oli sienikasvuston vallassa ja tapausta tutkiessa totesimme rihmaston menevän betonista viemäriputkea myöten noin kolmenmetrin päässä olevaan likakaivoon. "
Juokse niin kovaa kuin jaloistasi pääset! Meidän perheeltä meni terveys, rahat ja luotto ihmisiin ihanan hirsitalon takia.
Lahoja hirsiä, hometta ja sieniä. Muuta ei tarvittu. Elämä pilalla ja siitä lystistä maksetaan pitkään.
kuinka pian terveysongelmat alkavat ilmaantua hometalossa asuessa?
myöhemmin tai vuosien kuluttua.Riippu mitä homeita ja kuinka paljon.
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2000/250100.html
Huone jossa oli pahin vaurio (piilossa) oli lapsen huone. Hän alkoi oireilemaan välittömästi. Pahoinvointia, mahakipua ja silmätulehduksia.
2kk myöhemmin seinät avattiin ja home "pöllähti silmille". Huone käyttökieltoon ja se oli siinä. Homeitiöt levisivät ympäriinsä ja niin alkoi perheemme piina. Sitten alkoi löytymään "pesäkkeitä" sieltä täältä.
2kk seinän avaamisen jälkeen oltiin niin kipeitä, että muutettiin pois. Nyt puoli vuotta myöhemmin vielä korjataan terveyttä niin hyvin kuin se vaan on mahdollista. Peli menetetty äidin ja yhden lapsen osalta. Astma pamahti. Se saattaa parantua ajan myötä. Saattaa...
Tajusimme sitten vasta sairastuneemme homeen takia, kun 1-vuotiaalta alkoi valuu verta nenästä. Silloin se kolahti.
Millaisia ovat homepesäkkeet joita löytyi? Mistä kohdista seinää/lattiaa/kattoa?
"Pesäkkeitä" löytyi mm. Kylpyhuoneen seinät olivat läpimärät ja homeessa. Kylpyhuone oli remontoitu ja siellä oli suihku. Myyjiltä "unohtui" vain kertoa, että suihku oli koriste eikä kylpyhuonetta voi käyttää kylpemiseen. SYY: Lastulevyjen päälle oli laitettu kaakelit. Jotain vain unohtui välistä...
Katon rajasta n. 10 ylintä hirttä läpi lahoja ja homeisia. Kattotuolit lappeen alta sama juttu.
Näitä ei voinut edes huolellisella tarkastuksella huomata, koska ne oli piilossa olevia rakenteita.
Piileviä vikoja nämä tosin eivät olleet. Löydettyämme nämä paikat, huomasimme, että niitä oli paikkailtu ja piiloteltu.
Jos haluat keskustella homeongelmista yksityisesti niin minulle voi lähettää sähköpostia. islantilaisilla(at)luukku.com.
Teillä on kaksi vaihtoehtoa:
1) Juoskaa karkuun kuten joku jo ehdotti
2) Etsikää yhdessä myyjän kanssa homehtuneet
kohdat ja vaurioiden laajuus, ja ottakaa
vauriot huomioon kauppahinnassa. Älkää muuttako
taloon ennen kuin olette korjanneet vauriot.
Voitte tuolla tavalla saada talon aika halvalla,
mutta tietysti otatte jonkinlaisen riskin eli
tutkimukset ja korjaukset pitää sitten tehdä kunnolla.
Omasta kokemuksesta voin kertoa, että jos talossa
haisee homeelle, siellä myös on hometta,
eli ongelma ei johdu puutteellisesta
ilmanvaihdosta (sitä paitsi painovoimainen
ilmanvaihto ei todellakaan ole puutteellinen).
Kylpyhuonehan se luultavasti on, omassa talossani
se oli tehty yläkertaan rakenteella lastulevy,
muovimatto, laatta. Muovimatto on sinänsä
vedeneriste, mutta 30 vuoden aikana lattian
ja seinän raja oli alkanut vuotaa ja lattialastulevyjen reunat olivat vettyneet ja
mustassa homeessa, ja välipohjan kutterinpuru
oli osittain kosteaa. Homehtuneen lastulevyn
haju tuntui sitten alakerrassa kylppärin
kohdalla ja johdatti jäljille.
Tässä ei kyllä onneksi keneltäkään terveys ehtinyt
mennä, ratkaisu oli purkaa kylppäri (se oli
joka tapauksessa täysrempan tarpeessa) ja tehdä
uudestaan kunnollinen. Jännä havainto muuten,
että home kasvoi ainoastaan lastulevyssä, kutterinpuru oli kosteaa mutta terveen näköistä.
Toki varmuuden vuoksi heivasin kaiken kostuneen
purun ja vähän sen vierestäkin pihalle.
Teidän tapauksessanne minusta ensimmäinen tutkimuskohde olisi päästä näkemään kosteiden
tilojen seinien sisään ja lattian alle. Olen
melkein 100% varma, että sieltä se kasvusto
ja homehtunut lastulevy löytyy. Tutkimus
vaan valitettavasti on ns. paikkoja rikkova,
omassa kylppärissäni (kun olin huomannut
alakerran WC:n kattoa korjatessani kosteita puruja) ensimmäiset tutkimusvälineet olivat vasara, sorkkarauta, leka ja sirkkeli.
Minä suosittelisin tuota karkuun juoksemista.Jos jostain löytyy ongelma niin se tarkoittaa, että taloa on huonosti hoidettu ja vaurioita voi olla muuallakin.Usein korjataan yksi paikka ja ajatellaan, että kaikki on kunnossa.Sitten hajut eivät kuitenkaan häviä ja etsitään vaurioita taas.Loppujen lopuksi talo voidaan joutua korjaamaan moneen kertaan ennen kuin se on kunnossa.Jos sittenkään...
>Jos jostain löytyy ongelma niin se tarkoittaa, että
> taloa on huonosti hoidettu ja vaurioita voi olla
> muuallakin.
Ei välttämättä. Home ei kasva valtoimenaan
missä tahansa sattumanvaraisessa paikassa
vaan se tarvitsee kasvaakseen sopivat olosuhteet,
eli riittävästi kosteutta. Vanhassa hirsitalossa
riskipaikat lienee suhteellisen helppo kartoittaa:
myöhemmin tehtyjen kosteiden tilojen
ympäristöt ja mahdollisten vuotopaikkojen
lähistöt. Ja yleensäkin kohdat, joihin on
myöhemmissä peruskorjauksissa tungettu muovia
tukkimaan luontaista tuulettumista.
Kuten sanottu, tiedetty homevaurio ihan taatusti
vaikuttaa talon hintaan. Hieman homevaurioituneen
vanhan hirsitalon ostaminen lähes pelkän
tontin hinnalla ja kunnostaminen perinteitä
vaalien voi olla hyvinkin kannattavaa.
Meillä vanha hirsitalo työn alla. Ostimme talon lähes tulkoon tontin hinnalla ja remontinkin jälkeen talon neliöhinta tontteineen on reilusti pelkkää uutta taloa halvempi. Saimme vielä puolen hehtaarin tontin ja isot käyttökelpoiset ulkorakennukset kaupanpäälle:) Meillä ei tosin löytynyt hometta kuin pilkkuina yhden kellarin seinän pahveista ja kellarisientä yhdessä pehmeenneessä hirressä ja yhdessä kattolaudassa. Meidän ostaessa taloa kuitenkin kaikki paikat olivat kuivia, paitsi kellarissa oli keväällä vettä lattialla. Olemme purkaneet rakenteita ja muuten kaikki näyttää terveeltä ja vankalta punahongalta. Meidän tlao oli 1890-luvulla tehty, eikä mitään muoveja ja kylppäreitä ollu laitettu. Vuokralaisella oli tosin ollut suihkukaappi, mutta sekään ei ollut aiheuttanut mitään lahovauriota.