Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä vajaa pari vuotta ja jonkin aikaa asuttu yhdessä. Minä olisin valmis sitoutumaan kunnolla, tarkoittaen avioliittoa. Mies ottaa aina juovuspäissään asian puheeksi ja on valmis vaikka siltä istumalta marssimaan maistraattiin.
Selvinpäin juttelemme häistämme; minkälaiset ne ovat, ketä sinne tulee jne. Mutta päivämäärä on tabu.
Olimme vkonloppuna yhdessä pienellä lomamatkalla ja tuli puheeksi taas tämä ikuisuusaihe. Emme olleet edes paljoa juoneet, kun saimme puhuttua päivämäärän eli ensi talven. Kun saavuimme lomareissulta, ei mies pukahtanuut sanakaan asiasta.
Arvatkaa vaan onko noloa kirjoittaa edes asiasta. Ikää meillä on lähemmäs kolmeakymmentä eikä tällaisista asioista voida puhua kunnolla edes selvinpäin. Se lienee merkki siitä, että kumpikaan ei ole vielä valmis. Puhumme kyllä yhteisestä tulevaisuudesta ja vannomme toisillemme olevamme yhdessä aina - siis selvinpäin (tähän ei viinaa tarvita ;)).
Tiedän, minun pitäisi istuttaa mies alas ja keskustella. Ei tämä muuten selviä.
Kertokaa mielipiteitänne. Onko miehellä sitoutumiskammo tms. vai mistä kiikastaa?
Selvinpäin juttelemme häistämme; minkälaiset ne ovat, ketä sinne tulee jne. Mutta päivämäärä on tabu.
Olimme vkonloppuna yhdessä pienellä lomamatkalla ja tuli puheeksi taas tämä ikuisuusaihe. Emme olleet edes paljoa juoneet, kun saimme puhuttua päivämäärän eli ensi talven. Kun saavuimme lomareissulta, ei mies pukahtanuut sanakaan asiasta.
Arvatkaa vaan onko noloa kirjoittaa edes asiasta. Ikää meillä on lähemmäs kolmeakymmentä eikä tällaisista asioista voida puhua kunnolla edes selvinpäin. Se lienee merkki siitä, että kumpikaan ei ole vielä valmis. Puhumme kyllä yhteisestä tulevaisuudesta ja vannomme toisillemme olevamme yhdessä aina - siis selvinpäin (tähän ei viinaa tarvita ;)).
Tiedän, minun pitäisi istuttaa mies alas ja keskustella. Ei tämä muuten selviä.
Kertokaa mielipiteitänne. Onko miehellä sitoutumiskammo tms. vai mistä kiikastaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meilläkin tuo tuetty aihe tuntuu olevan tabu. Tietyin ajoin saadaan keskusteltua asiasta ja vihkipaikkakin on mietitty valmiiksi. Kaikki muu tuntuu olevan kuitenkin asenteella:"vielähän tuota kerkiää".Mitään ei kuitenkaan voi ryhtyä suunnittelemaan, kun päivämäärää ei ole saatu selville. Itse aionkin ryhtyä selvittämään asioita heti, kunhan muutto omaan kotiin saadaan hoidettua pois alta.
Toivotan sinulle voimia nostaa kissa pöydälle ja tarttua härkää sarvista. Kuulostaa siltä, että molemmat olette valmiita naimisiin menoon, mutta ehkä miestäsi hirvittää vain ajatus sidotusta loppuelämästä?
vastauksestasi. Eiköhän se tästä. Eilen saimme jo asiasta keskusteltua. Kaipa minusta piakkoin rouva tehdään ;).