opistoteknikot

itse olen 80 luvun opistotekinikko.Eläkeellä tosin jo, Koneenrakennus ja konstruktiotekniikan opintosunnalta. Ihan hyvät matematiikan. laskentotaidon, geometrian,lujuusopin ja fysiikan käytännön taidot sieltä sain. Integrointi, derivointi,matriisit, nomografia ovat tuttuja. 80 luvulla tietokonemallintaminen vasta oli tulossa. Insinööritoimistolla teräsrakenne, laitos ja putkistosuunnittelijana. Suuri osa päivää kului laskemisen ja matematiikan parissa. Tietokoneita ei ollut alkuvaiheessa vaan piirustuspöytä, viivaimet ja tussit. Oli pakko osata laskea hyvin, Myohemmin kouluttauduin työn ohella insinööriksi ja diplomi-insinööriksi. Koskapa opistoteknikkona olin pätevöitynyt laskemaan hyvin niin jatko-opintojen matematiikka oli helppoa kuin aamupuuron syöminen aamulla.

Opistoteknikko? Teknikoita valmistui 90-luvulle asti teknisestä koulusta. Teknisestä opistosta valmistui insinöörejä.

Opistot olivat aivan kuin pelkkää matikkaa ja fyssaa opettavia lukioita. Syy oli jatkuvat säästöt labratilohin, labratkin olivat oppikoulutasoa. Minun pelastus oli DG ohjelmointikielet ja AutoCAD, missä opetus sattui olemaan parempaa kuin amkissa. Automaation opetus oli luokattoman huonoa amistasoa, mikä on jäänyt harmittamaan, erikoista kyllä kielten opetus oli erinomaista.

Opistoinsinöörejä ei projekteissa ole vaivaksi asti, vaan sähkösuunnittelija on se kivi ja pääsuunnittelija reki. Täysi turhake ja tymien kyselijä ja harhaanjohtaja, joka ei lupaa saa.

Eräs tuntemani opistoteknikko väittää mm. että ilmankosteus voi aamuisin olla yli 100 prosenttia koska tekussa opetettiin näin. Sama teknikko myös tietää varmana totuutena, että jos puuta ei ole kaadettu pohjoiseen päin, ei siitä tulee suoraa lankkua millään koska tekussa opetettiin niin. Lisäksi vettä löytyy varmasti kaivonkatsannolla.

Näin Lahden tekussa 1980 luvulla.

Tässä täytyy muistaa se, että opistossa pääaineen ja matikan tuntimäärät olivat valtavia, lähellä tuhatta tuntia verrattuna amk ehkä puolet tästä, siis opintojaksot huomattavasti suppeampia, mutta insinöörityöt paljon laajempia. Jopa tuon ajan gradut olivat onnettomia, lähinnä täynnä komealta kalskahtavia kirjallisuusviitteitä, MIT ja Harvard. Ymmärtää paremmin, miten raksalla toimarit on jotain vennamolaisia pärinäpoikia.

olen opiston kääynyt teknikko lahden koulusta ja sain työ paikan kun työ mutta sitten en osannut tarpeeksi. pian saan ystävltä lainaan windous xp levykkeet niin saan atk ohjelmat ajan tasalle

Koulusta ei ole tarkoituskaan valmistua huippuammattilaisia, vaan väkeä joista voi hioutua huippuammattilaisia sopivassa työympäristössä. Koulu antaa valmiuksia, mutta vasta kokemus tekee ammattilaisen.

Oli ala mikä tahansa, niin jos koulun jälkeen ei tee oman koulutushaaransa töitä, niin kohta on niistä asioista pihalla kuin lumiukko.