Suomen Perustan uusimmasta, maahanmuuton kuntakohtaisia talousvaikutuksia käsittelevässä tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajien veronmaksukyky on heikko, ja esimerkiksi maahanmuuttajien maksamat kunnallisverot jäävät kauaksi suomalaisesta kantaväestöstä.
Työllisten määrä on harhaanjohtava mittari
Yksi harhaanjohtava tapa uutisoida maahanmuutosta on toitottaa, kuinka työllisten määrä on kasvanut maahanmuuton seurauksena. Tällaisten otsikoiden ongelmana on, että niissä ei suhteuteta työllisten määrän kasvua maahanmuuton kokonaisvolyymin kasvuun.
– Kärjistetty esimerkki voisi olla tilanne, jossa Suomeen tulee sata henkilöä, joista vain yksi menee töihin. Tällöin työllisten määrä toki kasvaa, mutta se ei kerro mitään siitä, kuinka maahanmuuttajat keskimäärin pärjäävät työmarkkinoilla, Salminen toteaa.
Olennaisempia tietoja olisivat esimerkiksi se, kuinka suuri osuus maahanmuuttajista on työllistynyt tai millaisia maahanmuuttajien keskipalkat ovat, koska palkan määrällä on ratkaiseva merkitys julkisen talouden kestävyyden kannalta.
Suomen Perustan useissa maahanmuuttoa käsittelevissä tutkimuksissa osoitetaankin, että töissä olevat maahanmuuttajien sijoittuvat pitkälti matalapalkkaisiin tehtäviin, joissa tulot jäävät vaatimattomalle tasolle.
Elinkeinoelämälle hyötyä, veronmaksajalle haittaa
Tavallinen suomalainen veronmaksaja ei juuri hyödy maahanmuutosta. Sen sijaan elinkeinoelämä hyötyy, koska ulkomaisen halpatyövoiman määrää lisäämällä yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla. Tällöin elinkeinoelämän palkankorotuspaineet hellittävät, ja maahanmuutto yleisestikin alkaa heikentää koko toimialan palkkoja.
Puoli-ilmainen ja nöyrä työvoima on toki yrityksille kannattavaa, mutta lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.
Työllisten määrä on harhaanjohtava mittari
Yksi harhaanjohtava tapa uutisoida maahanmuutosta on toitottaa, kuinka työllisten määrä on kasvanut maahanmuuton seurauksena. Tällaisten otsikoiden ongelmana on, että niissä ei suhteuteta työllisten määrän kasvua maahanmuuton kokonaisvolyymin kasvuun.
– Kärjistetty esimerkki voisi olla tilanne, jossa Suomeen tulee sata henkilöä, joista vain yksi menee töihin. Tällöin työllisten määrä toki kasvaa, mutta se ei kerro mitään siitä, kuinka maahanmuuttajat keskimäärin pärjäävät työmarkkinoilla, Salminen toteaa.
Olennaisempia tietoja olisivat esimerkiksi se, kuinka suuri osuus maahanmuuttajista on työllistynyt tai millaisia maahanmuuttajien keskipalkat ovat, koska palkan määrällä on ratkaiseva merkitys julkisen talouden kestävyyden kannalta.
Suomen Perustan useissa maahanmuuttoa käsittelevissä tutkimuksissa osoitetaankin, että töissä olevat maahanmuuttajien sijoittuvat pitkälti matalapalkkaisiin tehtäviin, joissa tulot jäävät vaatimattomalle tasolle.
Elinkeinoelämälle hyötyä, veronmaksajalle haittaa
Tavallinen suomalainen veronmaksaja ei juuri hyödy maahanmuutosta. Sen sijaan elinkeinoelämä hyötyy, koska ulkomaisen halpatyövoiman määrää lisäämällä yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla. Tällöin elinkeinoelämän palkankorotuspaineet hellittävät, ja maahanmuutto yleisestikin alkaa heikentää koko toimialan palkkoja.
Puoli-ilmainen ja nöyrä työvoima on toki yrityksille kannattavaa, mutta lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa kasvaa, ja vuoden 2024 lopussa heidän osuutensa oli 11,1 % väestöstä.
Suomeen muutti vuonna 2024 noin 64 000 henkeä, mikä on yksi mittaushistorian korkeimmista luvuista. Eniten ulkomaalaistaustaisia asuu Uudellamaalla, ja suurimmat ryhmät ovat venäläiset, virolaiset ja ukrainalaiset
Kelan tilastojen mukaan toimeentulotukea on maksettu vieraskielisille opiskelijoille yli 12 miljoonaa tänä vuonna.
Vieraskieliset opiskelijat tarvitsevat yhä enemmän toimeentulotukea Suomessa, vaikka lainsäädäntöä on pyritty muuttamaan tämän välttämiseksi.
sen lisäksi elätetään heidän perheitään suomalaisten maksamilla veroilla
missä muualla voi näin tehdä.... SAA ELÄÄ ILMAISEKSI
Sen lisäksi nejotka eivät ole saaneet oleskelupaa ,samat edut
esimerkki kelan sivuilta
Darya pakeni sotaa Suomeen maaliskuussa 2022. Hänellä on mukanaan 3-vuotias poikansa Ivan ja 8-vuotias tyttönsä Maria. Darya ei ole naimisissa, ja hän on lasten yksinhuoltaja.
Yhteensä Darya voi siis saada lapsilisää 346,32 e/kk (94,88 + 104,84 + 73,30 + 73,30).
Darya ja lapset asuvat Vantaalla vuokra-asunnossa, jonka vuokra on 950 e/kk. Darya voi saada yleistä asumistukea 707,00 e/kk. Tässä laskelmassa oletetaan, että Daryalla ei ole muita tuloja kuin Kelan maksama lapsilisä ja toimeentulotuki.Darya voi saada toimeentulotukea 1360,08 e/kk, jos hänen tulonsa ja menonsa pysyvät samoina.
Darya voisi SAADA TUKIA yhteensä noin 2413 e/kk.
Lapsilisästä, asumistuesta ja toimeentulotuesta ei makseta veroja.
lisänä terveydenja hammashoidon palvelut
NÄIN PIENITULOISENA TYÖNI TEHNEENÄ KAUHISTELEN TÄTÄ SUMMAA JOKNKA JOKU TÄNNE MUUTTAVA SAA SUOMESSA TEKEMÄTTÄ MITÄÄN