Mikä on suuren rakkauden ja riippuvuuden ero

Anonyymi-ap

Keskustelimme rakkaudesta. Kerroin että lähdin pitkästä suhteesta kun kumppani kävi vieraissa joskus vaikka rakastin häntä valtavasti ja muutaman vuoden. Kumppani ei halunnut eroa että että lähdin vapaasta tahdostani. Keskustelukaverini diagnosoi että olen riippuvainen. Mietin miten sitten erottaa onko rakkaudesta riippuvainen vai rakastaako suuresti. Tiedätkö sinä.

61

483

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      kokeile pystytkö kehumaan toisia nuolematta ja keskustellessa seuraa alatko jauhaa omia
      etkä kuuntele tai älyllisesti vastaa keskustelijan sanomisiin

      jos toimit oikein itsetuntosi on ok ja ei kannata pelätä rakastumista eikä
      joudu riippuvuussuhteeseen tai jos on joutumassa niin osaa peruuttaa

      • Anonyymi

        Jaa, sitä kö se...


    • Anonyymi

      Olisiko niin, että nämä hieman kietoutuvat toisiinsa. Kun rakastaa, rakastaa myös sitä rakkauden tunnetta, joka usein pitää kiinni myös siinä pettävässä puolisossa.

      Olen ollut naimisissa pitkälti yli 40 vuotta ja vuosiin on mahtunut kaikenlaista. Varmasti myös sellaista, jonka perusteella joku toinen olisi eronnut. Tykkään olla parisuhteessa ja viihdymme puolisoni kanssa yhä edelleen parhaiten toisemme seurassa. Suhde on luonnollisesti muuttanut paljon muotoaan alkuvuosista ja olemme hitsautuneet mukavasti yhteen; ne huonotkin puolet ovat hiipuneet ja osaamme jo keskustella huutamatta tai raivoamatta.

    • Anonyymi

      Näin, kun ajattelee, niin ehkä en koskaan ole ollut rakastunut. En niin, että olisin halunnut pitää toisesta kiinni. Ehkä haaveissani jostain, mutta en todellisuutta tiedä.
      Kun pitkästä avioliitosta erosin, niin huokasin helpotuksesta. En ymmärtänyt ihmisten osanottoja. Olinko ollut riippuvainen, vai vaan laiska, kun en eronnut aikaisemmin? Ehkä laiska, kun en kuitenkaan rakastanut!

    • Anonyymi

      Ite ajattelen riippuvuudesta niin, että ei pysty päästämään irti, vaikka se saattaisi olla paras teko itselle päästää irti ja jatkaa elämäänsä yksin. Mikä sitten syynä on, esimerkiksi uskottomuus.

    • Anonyymi

      Läheisriippuvaisuus on hömppätermi. Ihan kuin ihminen ei voisi olla
      kiintynyt toiseen ihmiseen ihan vaan luonnollisesti ilman mitään
      riippuvaisuutta. Tottakai ihminen haluaa pitää kiinni ihmisestä,
      johon on kiintynyt. Ei sen tarvitse olla mitään "läheisriippuvaisuutta".

      • Anonyymi

        Näin minäkin ajattelen. Rakkauteni syttyi pikku hiljaa kun tunsimme toisemme. Sattumalta muutimme toiselle samalla paikkakunnalle työn perässä. Aloimme siellä sitten olla yhdessä kun ei muitakaan ystäviä heti ollut. Rakastuin pikkuhiljaa ja se muuttui syväksi kiintymykseksi. Kun lähdin kesti vuosia ennenkuin selviydyin niin pystyin olemaan hänestä vapaa. Mutta pääsin siihen tilaan kuitenkin.


      • Anonyymi

        Ei se ehkä tarkoita sitä silloin, kun ollaan yhdessä ja kaikki on hyvin/normaalisti. Olen seurannut erosta kärsivää läheistäni ja sitä surua minkä ero on aiheuttanut. Läheiseni on edelleen yhteydessä entiseen kumppaniinsa useamman vuoden jälkeen. Kumppani on jatkanut elämäänsä mutta läheiseni ei. Nyt kyllä jo harventuneet yhteydenotot. Olisiko tämä riippuvuutta, en tiedä. Toki riippuvuutta voi aiheuttaa jokin muukin, kuten riippuvuus omiin lapsiin jatkuvien yhteydenottojen kanssa ja sekaantuminen heidän elämäänsä, ehkä tämäkin jonkinlaista riippuvuutta.


    • Anonyymi

      "Suuri rakkaus" on ehkä hieman liioiteltu termi myös.
      Ensi hullaantumista nimitetään helposti suureksi rakkaudeksi.
      Rakkaus on jotain syvällisempää, joka kehittyy ja kasvaa vuosien
      mittaan.

      • Anonyymi

        Joskus ensisilmäys vie järjen, joskus kaikki käy hitaammin, sellaista tapahtuu.


    • Anonyymi

      Miten sinä olet "riippuvainen", jos olet kerran ottanut pitkät parisuhteesta? Riippuvuus tarkoittaa no, sitä, että jää riippumaan ja roikkumaan huonoon(kin) suhteeseen.

    • Anonyymi

      Sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta.

    • Anonyymi

      Jos pystyy elämään niin, eikä kadota itseään, mikäs siinä.

    • Anonyymi

      Rakkaus on sokea ja huonostakin suhtessta voi olla vaikea lähteä.
      Monesti on kiinni myös perheestä. Eroperheitä on liikaa, joissa
      lapsia kuskataan joka toinen viikko toiseen kotiin.
      Lapset kärsivät eniten. Aikuiset ovat usein epäkypsiä.

      • Anonyymi

        Ihastus ei ole sokea, se joskus sekoittaa asioita?


      • Anonyymi

        Lapset eivät kärsi erosta, jos aikuiset osaavat hoitaa sen oikein ja hyvin. Enemmän he kärsivät vanhempien huonosta suhteesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapset eivät kärsi erosta, jos aikuiset osaavat hoitaa sen oikein ja hyvin. Enemmän he kärsivät vanhempien huonosta suhteesta.

        Luultavasti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lapset eivät kärsi erosta, jos aikuiset osaavat hoitaa sen oikein ja hyvin. Enemmän he kärsivät vanhempien huonosta suhteesta.

        Lapset pääsääntöisesti kärsii vanhempien erosta, mutt ajan kanssa huomaavat sen syyn ja tarkoituksen, merkityksenkin. On tietty ihan ymmärrettävää, että lapset ottavat puolia ja yrittävät saada vanhempansa yhteen, mutt ei se aina mene niinkuin Strömsöössöö:)


    • Anonyymi

      Ei se ole läheisriippuvainen, joka suhteesta lähtee.
      Tosin en pidä sanasta läheisriippuvainen.
      Jos kiintymys katsotaan läheisriippuvaisuudeksi
      meitä läheisriippuvaisia on maailma täynnä.

    • Anonyymi

      Läheisriippuvaisuus on sairaus siinä missä muutkin riippuvuudet. Jos annat kohdella itseäsi miten tahansa ja silti jäät suhteeseen koska "rakastat" voi kyse olla läheisriippuvuudesta ja siitä, ettei osaa eikä uskalla olla yksin.

      Yleensä riippuvuus on sairautta silloin kun se hankaloittaa normaalia elämää ja arki pyörii riippuvuuden kohteen ehdoilla

      • Anonyymi

        Pelko on myös yksi niistä syistä, joka saa varsinkin naisimmeiset jäämään huonoon ja / tai väkivaltaiseen suhteeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pelko on myös yksi niistä syistä, joka saa varsinkin naisimmeiset jäämään huonoon ja / tai väkivaltaiseen suhteeseen.

        Rakasta kärsi ja unhoita....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakasta kärsi ja unhoita....

        " ... se on määräys kohtalon. Rakasta, kärsi ja unhoita, lyhyt aika vain onni on. Hyljätyn sydän sen ymmärtää, hyljätty aina kun yksin jää ... ". - Tai jotenkin silleen se tango menee.


    • Anonyymi

      Syyt läheisriippuvuuden kehittymisen taustalla ovat moninaisia. Keskeisimpiä taustatekijöitä ovat seuraavat:

      1. Lapsuuden kokemukset: Hylkäämisen kokemukset, laiminlyödyksi tuleminen tai henkinen väkivalta altistavat läheisriippuvuudelle aikuisena. Epävakaassa ympäristössä kasvava lapsi oppii usein olemaan muille ”mielin kielin” ja miellyttämään muita. Tarkoituksena on välttää hylätyksi tulemisen tai väistää väkivaltaa (henkistä tai fyysistä).
      2. Persoonallisuushäiriöt: Tietyt häiriöt kuten narsistinen persoonallisuushäiriö tai epävakaa persoonallisuus ovat yhteydessä läheisriippuvaisuuden muodostumiseen.
      3. Traumaattiset kokemukset: Traumaattiset kokemukset, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö tai fyysinen väkivalta, voivat altistaa läheisriippuvuuden kehittymiselle.
      4. Perheen sisäinen dynamiikka: Joku perheenjäsenistä saattaa (esimerkiksi oman mielenterveysongelmansa vuoksi) käyttäytyä pelottavalla tai manipulatiivisella tavalla. Tämä voi horjuttaa ihmisen itsetuntoa ja ajaa hänet omaksumaan läheisriippuvuudelle ominaisia käyttäytymismalleja.

      Yhdistävää useimmissa näistä on se, että menneisyydessä opitut ajatus- ja toimintamallit vaikuttavat myös nykyisiin ihmissuhteisiin. Ihminen on oppinut, että hänen täytyy aktiivisesti tehdä jotakin, jotta hän olisi arvokas. Läheisriippuvuutta kuvataankin joskus tarpeellisuus-addiktioksi. Ihminen on riippuvainen tarpeellisuuden tunteesta.

      Läheisriippuvaisuus on siis seuraamusta lähtökohtaisesti järkevistä sopeutumisreaktioista, jotka kuitenkin jäävät vaikuttamaan liian pitkäaikaisesti ja muuttuvat liiallisiksi.

      • Anonyymi

        Valaiseva kommentti, kiitos !


    • Eikä siellä vintillä vitkasteltu.

    • Anonyymi

      Jos on aivan riippuvainen toisesta, ja kovin mustasukkainen se ei ole rakkautta, vaan epätoivoa.

      • Anonyymi

        Mustasukkaisuus on mielen sairaus. Mustispipi, luulosairaus, epäilytauti, luottamuksen puute ...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mustasukkaisuus on mielen sairaus. Mustispipi, luulosairaus, epäilytauti, luottamuksen puute ...

        Mustasukkaisuus ei ole epätoivoa, se on vain tunne tunteiden joukossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mustasukkaisuus on mielen sairaus. Mustispipi, luulosairaus, epäilytauti, luottamuksen puute ...

        Se on menettämisen pelkoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on menettämisen pelkoa.

        Noinkin on sanottu, mutta että ihmisen menettämisen pelko voi tehdä elämästä ja / tai parisuhteesta täydellisen maanpäällisen helvetin, se on sieltä ja syvältä.


      • Anonyymi
        OutoIintu kirjoitti:

        Mustasukkaisuus ei ole epätoivoa, se on vain tunne tunteiden joukossa.

        Yeap, sairas "tunne".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mustasukkaisuus on mielen sairaus. Mustispipi, luulosairaus, epäilytauti, luottamuksen puute ...

        Ei se ihan sairaus ole, lähinnä vaiva tms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se ihan sairaus ole, lähinnä vaiva tms.

        Kyllä se on no. mielen pipi. Normi-ihminen ei epäile sairaalloisesti.


    • Anonyymi

      En tiedä mikä ero on rakkaudella ja riippuvuudella. Mutta kyllä on surkea katsoa tilannetta, jossa riippuva joutuu menettämään riippuvuus-suhteensa. Kyllä jokaisella pitäisi olla mielessä, että mikään ei ole ikuista, vaikka kuinka toivoisi olevan.

    • Anonyymi

      Rakkaus voi olla ikuista kunnes kuolema erottaa.

      • Anonyymi

        Tai: rakkaus on ikuista, kohteet vain vaihtelevat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai: rakkaus on ikuista, kohteet vain vaihtelevat.

        Niinpä, ja niitä Oikeita on useampi kuin yksi, tosin ei yhtä aikaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä, ja niitä Oikeita on useampi kuin yksi, tosin ei yhtä aikaisesti.

        Monilla on kyllä ihan yhtaikaa(kin). Hah.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monilla on kyllä ihan yhtaikaa(kin). Hah.

        Se haiskahtaa narsismilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se haiskahtaa narsismilta.

        Kaikki ihmisten persoonallisuuspiirteet ja / tai -ongelmat eivät ole narsismia. Kehity.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki ihmisten persoonallisuuspiirteet ja / tai -ongelmat eivät ole narsismia. Kehity.

        Besserwisser taidat olla.
        Kehity.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Besserwisser taidat olla.
        Kehity.

        "Ma oon mikä oon, ma en muuksi muutu" ... Nimittelyyn viitaten, kehity itse.


    • Riippuvaisuus on vaikea käsite. Yhdessä vaiheessa läheisriippuvuudestakin tuli rasite. Mä näen että riippuvuudessa, läheisyydessä ja sitoutuneisuudessa on omat etunsa.

    • Anonyymi

      Sitoutuneisuus ja kiintymys ei läheisriippuvaisuutta.

      • Anonyymi

        Luottamus myös.


    • Anonyymi

      Suuri rakkaus on huumaa, joka on sen kokenut tietää.

      • Anonyymi

        Ehkä niinkin mutta monta kertaa se on myös sitä rakastumista rakastumisen tunteeseen. On ihmisiä, jotka jahtaavat tätä tunnetta niin, että heti kun se roihu hiipuu, erotaan ja etsitään uutta tunnetta ja tunteen kohdetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä niinkin mutta monta kertaa se on myös sitä rakastumista rakastumisen tunteeseen. On ihmisiä, jotka jahtaavat tätä tunnetta niin, että heti kun se roihu hiipuu, erotaan ja etsitään uutta tunnetta ja tunteen kohdetta.

        Tuo on mielestäni kumma väite, et rakastuu muka rakastumisen tunteeseen, ja etsii uutta kun se hiipuu tai loppuu. Se on sensijaan aivan totta, et suhteessa ollaan vaikka ei oikeasti rakasteta, ollaan mudon vuoksi, lasten tai rahan takia, ehkä kulissien, ehkä ei uskalleta erota, pelätään yksin jäämistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on mielestäni kumma väite, et rakastuu muka rakastumisen tunteeseen, ja etsii uutta kun se hiipuu tai loppuu. Se on sensijaan aivan totta, et suhteessa ollaan vaikka ei oikeasti rakasteta, ollaan mudon vuoksi, lasten tai rahan takia, ehkä kulissien, ehkä ei uskalleta erota, pelätään yksin jäämistä.

        Juuri rakastumisen tunnettahan ihmiset hakevat. Kovin monikaan ei niiin välttämättä mitään oikeaa, suurta ja elämän pituista rakkaussuhdetta halua eikä osaa edes ajatella. Nykyään, ennen asiat olivat toisin, rakastuttiin ja mentiin yhteen loppuelämäksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri rakastumisen tunnettahan ihmiset hakevat. Kovin monikaan ei niiin välttämättä mitään oikeaa, suurta ja elämän pituista rakkaussuhdetta halua eikä osaa edes ajatella. Nykyään, ennen asiat olivat toisin, rakastuttiin ja mentiin yhteen loppuelämäksi.

        Ei se tunne riitä, kyllä pitää olla kosketus ja läsnäolo, mielikuvituksen varassa rakastaminen on itsepetosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se tunne riitä, kyllä pitää olla kosketus ja läsnäolo, mielikuvituksen varassa rakastaminen on itsepetosta.

        Kyllä heillä varmasti on "kosketus ja läsnäolo" tunteen hakemisesta lisäksi. Mutku tunne loppuu, loppuvat myös läheisyysaiheet. En taida osata enkä jaksaa selittää, jos asia on sulle uusi ja / tai outo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä heillä varmasti on "kosketus ja läsnäolo" tunteen hakemisesta lisäksi. Mutku tunne loppuu, loppuvat myös läheisyysaiheet. En taida osata enkä jaksaa selittää, jos asia on sulle uusi ja / tai outo.

        ... tunteen hakemisen ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ... tunteen hakemisen ...

        Rakkaus pitää olla molemminpuolista.
        Jos et saa vastarakkautta, kannattaa lopettaa suhde hyvissä ajoin.
        Kyllä sen aika nopeasti huomaa, onko toinen mukana suhteessa vai ei.
        Vaikka olisi kuinka ihastunut, rakastunut, mielikuvaan vastapuolesta, siitä ei tule mitään.
        Menettää turhaan mielenrauhansa.
        Rakkaus on kunnioitusta, luottamusta, uskollisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakkaus pitää olla molemminpuolista.
        Jos et saa vastarakkautta, kannattaa lopettaa suhde hyvissä ajoin.
        Kyllä sen aika nopeasti huomaa, onko toinen mukana suhteessa vai ei.
        Vaikka olisi kuinka ihastunut, rakastunut, mielikuvaan vastapuolesta, siitä ei tule mitään.
        Menettää turhaan mielenrauhansa.
        Rakkaus on kunnioitusta, luottamusta, uskollisuutta.

        Olet oikeassa, ja silti jollekin toiselle asia ei ole noin, mut itse jokainen elämänsä elää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakkaus pitää olla molemminpuolista.
        Jos et saa vastarakkautta, kannattaa lopettaa suhde hyvissä ajoin.
        Kyllä sen aika nopeasti huomaa, onko toinen mukana suhteessa vai ei.
        Vaikka olisi kuinka ihastunut, rakastunut, mielikuvaan vastapuolesta, siitä ei tule mitään.
        Menettää turhaan mielenrauhansa.
        Rakkaus on kunnioitusta, luottamusta, uskollisuutta.

        Rakkaus on kaikenlaista tuubaa, jolla ihmiset sitä selittävät. Eikä kukaan kumminkaan tiedä, mitä se on. Oikeesti.


    • Anonyymi

      Rakastuminen on kemiallinen mielenhäiriö. Feromonit, testosteroni, serotoniini, kortisoli, adrenaliini, noradrenaliini, dopamiini, oksitoisiini, vasopressiini... niistä rakkaus on tehty.

      • Anonyymi

        Varmaankin, niinkuin kaikki ihmisessä on "tehty" jostain. Mutta kuka selittää tuntemukset, ei niitä voi pelkällä fysiikalla tai kemialla selittää; ihmisillä on olemassa jokin sielun tyyppinen kummallisuus, jolla on jotain tekemistä rakkauden tunteen ja myös muiden inhimillisten tunteiden kanssa.


      • Anonyymi

        Hyvä selitys. Hymyilen ...


    • Anonyymi

      Minä kyllä haluan olla ihmisen kanssa jota kohtaan on tunteita. Mieluummin kun niin päin että hän rakastaa minua mutta minä en häntä. Se että molemmat rakastaa on harvinainen sattuma yli 70sillä. Toki niitäkin löytyy. Vaikka hän ei rakasta mutta haluaa pitää minut on parempi kuin se että lähtee. Olen siinä niinkauan kuin häneen tunteet on, sen jälkeen sitten olen varmaan lopun elämää yksin. En usko että sitten enää kehenkään rakastun. Tuskin sitten olen onnellinen. Olen aina ollut pitkähkössä parisuhteessa 20 v ja yli. Tässä 3-4 v. Toivoisin että saisin olla tässä. Näen vaivaa asian suhteen vaikka sitten sen hempukkaoloasun myötä.

    • Anonyymi

      Suuri rakkaus on KAIKKI.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mistä puhuitte viimeksi kun näitte

      Kerro yksi aiheista
      Ikävä
      101
      7433
    2. 80
      5018
    3. Se on hyvästi

      Toivottavasti ei tavata.
      Ikävä
      79
      4849
    4. Olenko saanut sinut koukkuun?

      Hyvä. Rakastan sua.
      Ikävä
      132
      4258
    5. Alavuden sairaala

      Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan
      Ähtäri
      10
      3048
    6. Miksi sä valitsit

      Juuri minut sieltä?
      Ikävä
      52
      2679
    7. Sisäsiittosuus

      Tämän kevään ylioppilaista 90% oli sama sukunimi?
      Suomussalmi
      40
      2576
    8. Kerro nyt rehellisesti fiilikset?

      Rehellinem fiilis
      Suhteet
      48
      2229
    9. Törkeää toimintaa

      Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818
      Ylivieska
      10
      2211
    10. Suudeltiin unessa viime yönä

      Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit
      Ikävä
      21
      1840
    Aihe