YLE:
Lakean suurimmat omistajat ovat Seinäjoen, Vaasan, Lapuan ja Kokkolan kaupungit.
HS:
Lukuisia taloyhtiöitä haetaan konkurssiin eri puolilla Suomea – Kaikki omistaa sama yritys
Asuminen|Konkurssiin haettuja taloyhtiöitä on muun muassa Espoossa, Turussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.
Lukuisia taloyhtiöitä haetaan konkurssiin eri puolilla Suomea – Kaikki omistaa sama yritys
Asuminen|Konkurssiin haettuja taloyhtiöitä on muun muassa Espoossa, Turussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.
Lakea on rakennuttanut Jyväskylän Kuokkalaan kolmen kerrostalon Puukuokka-korttelin. Kuvassa on niistä ensimmäinen, vuonna 2014 valmistunut puukerrostalo. Kuva: Petteri Kivimäki
Liisa Niemi HS
19:30
Lue tiivistelmä
Kuntarahoitus hakee konkurssiin 19 asunto-osakeyhtiötä eri puolilla Suomea yli 4,4 miljoonan euron saatavien vuoksi.
Konkurssiin haetut taloyhtiöt omistaa Lakea-yhtiö, ja ne sijaitsevat muun muassa Espoossa, Turussa ja Jyväskylässä.
Kuntarahoitus hakee konkurssiin 19:ää asunto-osakeyhtiötä eri puolilla Suomea. Konkurssihakemukset ovat tulleet vireille kuluvalla viikolla Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa.
Kuntarahoitus on kuntien ja hyvinvointialueiden, valtion sekä eläkevakuuttaja Kevan omistama luottolaitos, joka tarjoaa rahoitusta muun muassa valtion tukemaan asuntotuotantoon.
Konkurssiin haetut taloyhtiöt omistaa pohjalainen Lakea-yhtiö. Taloyhtiöt sijaitsevat Espoossa, Vantaalla, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Kuopiossa, Riihimäellä, Seinäjoella, Turussa ja Vaasassa.
Käräjäoikeuteen jätettyjen konkurssihakemusten mukaan Kuntarahoitus karhuaa taloyhtiöiltä yhteensä yli 4,4 miljoonan euron saatavia.
Lakean suurimmat omistajat ovat Seinäjoen, Vaasan, Lapuan ja Kokkolan kaupungit.
HS:
Lukuisia taloyhtiöitä haetaan konkurssiin eri puolilla Suomea – Kaikki omistaa sama yritys
Asuminen|Konkurssiin haettuja taloyhtiöitä on muun muassa Espoossa, Turussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.
Lukuisia taloyhtiöitä haetaan konkurssiin eri puolilla Suomea – Kaikki omistaa sama yritys
Asuminen|Konkurssiin haettuja taloyhtiöitä on muun muassa Espoossa, Turussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.
Lakea on rakennuttanut Jyväskylän Kuokkalaan kolmen kerrostalon Puukuokka-korttelin. Kuvassa on niistä ensimmäinen, vuonna 2014 valmistunut puukerrostalo. Kuva: Petteri Kivimäki
Liisa Niemi HS
19:30
Lue tiivistelmä
Kuntarahoitus hakee konkurssiin 19 asunto-osakeyhtiötä eri puolilla Suomea yli 4,4 miljoonan euron saatavien vuoksi.
Konkurssiin haetut taloyhtiöt omistaa Lakea-yhtiö, ja ne sijaitsevat muun muassa Espoossa, Turussa ja Jyväskylässä.
Kuntarahoitus hakee konkurssiin 19:ää asunto-osakeyhtiötä eri puolilla Suomea. Konkurssihakemukset ovat tulleet vireille kuluvalla viikolla Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa.
Kuntarahoitus on kuntien ja hyvinvointialueiden, valtion sekä eläkevakuuttaja Kevan omistama luottolaitos, joka tarjoaa rahoitusta muun muassa valtion tukemaan asuntotuotantoon.
Konkurssiin haetut taloyhtiöt omistaa pohjalainen Lakea-yhtiö. Taloyhtiöt sijaitsevat Espoossa, Vantaalla, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Kuopiossa, Riihimäellä, Seinäjoella, Turussa ja Vaasassa.
Käräjäoikeuteen jätettyjen konkurssihakemusten mukaan Kuntarahoitus karhuaa taloyhtiöiltä yhteensä yli 4,4 miljoonan euron saatavia.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Kokkolan kaupunki on yksi Lakea Oy:n suurimmista omistajista – yhtiöstä, jonka omistamia taloyhtiöitä haetaan nyt konkurssiin ympäri Suomen. On syytä kysyä, miksi kaupungin johto on katsonut vierestä, kun julkisilla varoilla pyöritetty yhtiö on ajautunut näin vakaviin ongelmiin. Lakean laajentuminen ilman riittävää taloudellista pohjaa ja riskienhallintaa kertoo huonoista päätöksistä ja puutteellisesta valvonnasta. Kokkola ansaitsee avoimuutta ja vastuullista omistajaohjausta – ei piiloteltuja tappioita.
No jo on markkinat!
Tämä on sitä ”poliitikkojen” bissnesosaamista. Poliitikot eivät osaa, eivätkä pysty tekemään taloudellisia päätöksiä onnistuneesti.
mutta kansa äänestää 25 vuotiana opiskelijan joka ei ole päiväkään oikeata työtä tehnyt ääniharavaksi...eli sitä saa mitä tilaa.
KePun alennustila.
toisaalta onko entinenkään kepuharava koskaan oikeata töitä tehnyt?
Miten se on näiden persujen kohdalla? Ei se 10 000€/v ole kovin hääppönen ansio, vai miten?
Onneksi kokkolalaisille asunnonomistajille ei aiheudu ongelmia koska näitä asuntoja ei ole Kokkolassa. Sen sijaan kokkolalaisille veronmaksajille voisi tulla maksumiehen rooli jos Lakealle tulisi suuria vaikeuksia Kokkolan omistaessaan Lakeaa noin 13%. Toivottavasti näin ei käy.
Toivottavasti myisivät nukkumatin nyt jollekin jolla oikeesti on rahaa rakentaa siihen uusia taloja.. on se niin ruma
kun sallivat nukkumatin alasajon ja esim purun...miksi eivät kyenneet vaatimaan että uuden rakentaminen tontille on pakko alkaa ajassa x ? tai edes purkaminen on tehtävä ajassa x . miksi on niin vaikeata sitouttaa hakijaa.
Morsiussaaressa määräsivät uhkasakon, vaikka ei rumentanut maisemaa.
Tuo Nukkumatin myyminen sellaiselle yritykselle mikä pystyy toteuttamaan asuntorakentamisen terveesti, hyvä esitys.
Tässä tapauksessa ei ole rikottu rakennusmääräyksiä.
Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi.
Purkuun se aikanaan menee ja paikalle tullaan rakentamaan uutta varmasti.
Kokkolan kaupunki pitäisi olla esimerkkinä muille kuinka siistinä tontit ja rakennukset ovat, vaikka lakea omistaa nukkumatin niin kaupunki suurimpana omistajana vaatia sen purkua välittömästi tai myyntiä ..samanlainen häpeäkohta kaupungille kun vanha Teboili on ollut jo vuosikymmeniä
Kokkolan kaupungilla on mahdollisuus näyttää esimerkkiä siististä ja hyvin hoidetusta kaupunkiympäristöstä. Silti esimerkiksi vanha Teboil on saanut seistä vuosikymmeniä tyhjillään näkyvällä paikalla, eikä tilanteeseen ole puututtu.
Vaikka omistaja olisi yksityinen, kaupungilla on mahdollisuus edistää purkua, myyntiä tai uutta käyttöä. Tällaiset kohteet eivät tee oikeutta Kokkolan muuten kauniille ja kehittyvälle kaupunkikuvalle. Nyt olisi hyvä aika tarttua toimeen.
.Myös Hermannin kioski, Harbodan majakka ja Torikadun palanut talo ovat pitkään olleet rapistuneina keskellä kaupunkia. Nämä kohteet heikentävät ympäristön viihtyisyyttä ja antavat väärän kuvan kaupungin yleisilmeestä. Kaupunki voisi aktiivisemmalla otteella edistää siistimpää ja elinvoimaisempaa kokonaisuutta juuri nyt olisi erinomainen hetki näyttää suuntaa.
Mene minne tahansa muualle, niin aina löytyy jotain rapistunutta näkymää.
hermanni ja harboda on kyllä nyt vähän kaukaa haettua... nukkumatti on niin näkyvä ja iso tontti että sille nyt pitäisi tehdä jotain. toisaalta olihan matkahuolto vuosikaudet kauhean näköinen siinä semmoisenaan mutta sentään käytössä.
mielenkiintoista nähdä miten kauan tulee vanha matkahuollon tontti näyttään kauhealta vaikka siihen hotelli nousee mutta vissiin koko tontti ei rakenneta heti? miksi?
Nukkumatti on nyt noin, koska ei ole rahallisesti kannattavaa tehdä mitään nyt.
Rakennusjärjestys on kunnalle sitova ja rakennusvalvonnan tehtävä on valvoa sen toteutumista tasapuolisesti. Kunnossapitovelvollisuudesta ei voi vapautua sillä perusteella, ettei korjaaminen ole taloudellisesti kannattavaa. Jos rakennus on siinä kunnossa, että sen ylläpito aiheuttaa kohtuutonta haittaa pelkkä rahanpuute ei ole hyväksyttävä peruste olla tekemättä mitään.
Sitä rakennusta ei ole aikomusta korjata. Ilmeisesti tilanteessa ei ole mitään laitonta.
purkukulun verran uhkasakkoja se voisi motivoida
Tässä yksi laki..
2. MRL 167 § – Korjaus- ja purkumääräykset
Jos rakennus on päässyt huonoon kuntoon, rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä sen korjattavaksi tai jopa purettavaksi.
Se, että muuallakin on rumaa ja rapistunutta, ei ole mikään järkevä puolustus. Huono esimerkki ei tee siitä hyväksyttävää – päinvastoin, Kokkolan pitäisi näyttää esimerkkiä eikä vedota muiden epäonnistumisiin.
Ottaa aikansa kun suhdanne kääntyy ja riskiä uskalletaan taas ottaa. Tällä hetkellä kaikki on niin konkurssi kypsää, että mistäpä revit
Tässä terävämpi ja painokkaampi versio:
Jos rahanpuute kelpaa perusteluksi lakisääteisen kunnossapitovelvollisuuden laiminlyöntiin, voidaan koko valvontakoneisto haudata saman tien. Siinä vaiheessa rakennusvalvonnalla ei ole enää mitään auktoriteettia jokainen voi jättää velvoitteensa hoitamatta ja vedota rahatilanteeseen.
Tarkista nyt vielä kerran että mattojen hapsut varmasti ovat täsmälleen ojennuksessa siellä asunnossasi. Tapauksessa ei liene mitään laitonta. Mene ja tiedä. Ota selvää.
Laki ei kysy, ovatko matonhapsut ojennuksessa se edellyttää, että rakennukset pidetään turvallisessa ja terveellisessä kunnossa. Tämä ei ole makuasia eikä tulkintakysymys, vaan velvollisuus, jonka laiminlyönti ei katoa sillä, että siitä ollaan epätietoisia tai välinpitämättömiä.
Ironialla ei peitetä sitä, että rakennuksen kunnossapito on lakisääteinen velvoite ei mielipidekysymys. Kun aletaan vähätellä laiminlyöntejä ja siirrellä huomiota matonhapsuihin, kyse ei ole enää keskustelusta vaan vastuun väistelystä. Mikä mahtaa olla motiivisi puolustaa maisemaa pilaavia rakennuksia ja valvonnan täydellistä tehottomuutta?
Rakennus ja ympäristölautakunnanhan noita on uutisoitu käyvän katsomassa? eli aina voi soittaa Haimalle.
Haimahan puolusteli maakuntaliiton johtajaakin niin miksi näin? onko hyvävelikerho?
Kuinka paljon on liikaa!
Ikäviä tuollaiset konkurssit, koska sitten me Kokkolan tuhkamunaiset kaupparatsut joudumme asunnon puutteessa harrastamaan vaaratonta aviorikostoimintaamme matkailuautossa. Voihan kuppa soikoon!
Missähän asioissa Kokkolan viranhaltijat ovat viime vuosina onnistuneet? Itse en keksi yhtään – mutta epäonnistumisia kyllä riittää: Isokylän koulun korkosähläyksestä koituneet tappiot, hybridi-areenan tukihakemuksen myöhästyminen ja siitä seurannut miljoonan menetys… lista jatkuu. Onko joku oikeasti vielä sitä mieltä, että kaupunki on hyvissä käsissä?
se on käsittämätöntä missä käsissä ollahan. kaupungin "omat" rakentamiset on ihan hunningolla. ei paina vastuu tai virkavirhe. kaikki lähtee johdosta! RYLli on täynnä tomppeleita jotka eivät tunnu tietävän rakentamisesta ja kaupungin omat kohteet on häpeänpilkkuja. mutta rahaa on!
Hetken piti tarkistaa kalenteria eihän nyt sentään ole 1.4.?
Kaupunki kertoo rahapulasta, verot ja maksut nousevat, vanhustenhoidossa säästetään… ja silti ollaan valmiita käyttämään isoja summia vuosikymmeniä käyttämättömän tornin kunnostukseen. Ymmärrän historian arvon, mutta tässä kohtaa voisi kysyä, mihin rahat oikeasti pitäisi laittaa. Kohta verot ovat niin korkeita, ettei täällä ole tavallisella ihmisellä varaa asua.
Uuden hallituksen puheenjohtaja on Cityconin talousjohtaja Eero Sihvonen ja jäsenet Janne Reinikka ja Pertti Sundberg. Puheenjohtajan palkkio on päätösasiakirjan mukaan 2 500 euroa ja jäsenten 2 000 euroa kuukaudessa.
Uusi hallitus valitsi toimitusjohtajan kokouspöytäkirjan mukaan noin 10 000 euron kuukausipalkkiotasolla. Toimitusjohtajaksi valittiin Lakea Oy:n entinen liiketoimintajohtaja Kristian Korpela. Hän aloitti tehtävässä marraskuun alussa.
Ei kiva……..
En tiedä päättyykö tämä lakea tapaus hyvin näiden piensijoittajien kannalta... on aika isoja tekijöitä vaatimassa rahojaan takana..
jep
Kokkola on niin hyvissä käsissä :D KH ja valtuusto puuhenjohtajat keulissa