Me vaadimme vastuuta ja oikeutta.

Menetimme lapsemme lääkäreiden vakavan laiminlyönnin seurauksena Nova-sairaalassa, Jyväskylässä.
Kirjoitan tämän, koska hiljaisuus ei ole enää vaihtoehto.

Lapseni menetti tajuntansa päiväkodissa. Hänellä nousi kuume, ja hänet tuotiin ambulanssilla sairaalaan vakavassa kunnossa. Lääkäreiden mukaan ”kaikki oli kunnossa” ja meille sanottiin, että riittää kun annamme vain Buranaa. Meitä oltiin jo lähettämässä kotiin.

Kun oksentelu alkoi ja pyysin tutkimuksia, meille kerrottiin, että testit eivät näyttäneet mitään. Kukaan ei kuunnellut huoliani. Useiden tuntien odottelun jälkeen lääkärit mainitsivat mahdollisen bakteeritulehduksen – mutta hoitoa ei aloitettu. Meidät siirrettiin osastolle, jossa yli 15 tunnin ajan lapselle ei tehty mitään. Ei tutkimuksia, ei lääkärikäyntejä. Ainoa hoito oli glukoositippa, joka tietyissä bakteeri-infektioissa voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kun lapsen tila alkoi selvästi huonontua ja ilmoitin hoitajalle uusista, vakavista oireista, sain vastauksen: "Se on normaalia." Lääkärit reagoivat vasta kun lapsi alkoi sinertää. Silloin oli jo liian myöhäistä.

Vanhempien näkökulmasta myös toimet, joita tehtiin lapsen tilan romahdettua, olivat puutteellisia ja mahdollisesti virheellisiä. Ne saattoivat aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin apua.
Tämä välinpitämättömyys, toimettomuus ja haluttomuus kuunnella johti lapseni nopeaan heikkenemiseen ja kuolemaan.

Haluamme, että tämä ei toistu kenenkään muun kohdalla. Me haluamme totuuden.
Me vaadimme vastuuta ja oikeutta.