RKP allahilaisten asialla taas

RKP ja muu v niinkuin ketutus-wokettaja-eliitti sekä media tietenkin nostivat älämölön kun persukansanedustaja kirjoitti someen, että sharia-laki ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan!

Tottavie!
Ei sovikaan!

Sharia-laki on islamilainen oikeudellinen ja eettinen järjestelmä, joka perustuu Koraaniin ja profeetta Muhammadin sunnaan (opetuksiin ja käytäntöihin). Se ei ole yksi yhtenäinen lakikirja, vaan pikemminkin laaja kokonaisuus periaatteita ja ohjeita, joita tulkitaan eri tavoin. Sharia tarkoittaa "polkua" tai "Jumalan tietä" ja sen tarkoituksena on ohjata muslimien elämää monilla osa-alueilla.
Sharia-lain keskeiset piirteet:

* Kattavuus: Sharia pyrkii säätelemään sekä yksilön henkilökohtaista uskonnollista elämää (kuten rukoukset, paasto, almuvero) että yhteiskunnallisia asioita, kuten perheoikeutta (avioliitto, avioero, perintö), rikosoikeutta, taloudellisia suhteita ja hallintoa.

* Käytännön sovellukset: Monissa muslimienemmistöisissä maissa valtiollinen lainsäädäntö perustuu osittain tai kokonaan sharia-lakiin. Toisaalta joissakin maissa sharia-lain vaikutus on rajattu pääasiassa perheoikeudellisiin asioihin. Länsimaissa asuvat muslimit saattavat noudattaa sharian periaatteita henkilökohtaisessa elämässään, ja joissakin maissa (kuten Isossa-Britanniassa) on olemassa sharia-neuvostoja, jotka tarjoavat sovittelua ja neuvoja siviilioikeudellisissa asioissa, kuten perintökiistoissa, kunhan ne eivät ole ristiriidassa maan lakien kanssa.
Sharia-lain sopivuus suomalaisille ja Suomen lainsäädäntöön:

Suomen oikeusjärjestelmä perustuu maalliseen lakiin, joka on säädetty eduskunnassa ja joka takaa kaikille Suomessa asuville tietyt perusoikeudet, kuten yhdenvertaisuuden lain edessä, henkilökohtaisen vapauden ja turvallisuuden, uskonnon- ja omantunnonvapauden sekä sananvapauden.
Sharia-lain ja Suomen lain välillä on useita perustavanlaatuisia eroja ja potentiaalisia ristiriitoja:

* Oikeuslähde ja muuttumattomuus: Suomen laki on ihmisten säätämää ja sitä voidaan muuttaa demokraattisessa prosessissa. Sharia-laki pohjautuu jumalalliseen ilmoitukseen, ja sen perusperiaatteita pidetään usein muuttumattomina, vaikka tulkinnat voivat vaihdella.

* Yhdenvertaisuus: Suomen laki korostaa sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. Monet sharia-tulkinnat asettavat miehet ja naiset eriarvoiseen asemaan esimerkiksi perintöoikeudessa, todistajan asemassa oikeudessa ja avioero-oikeuksissa. Myös suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on Suomen lain ja monien sharia-tulkintojen välillä jyrkän vastakkainen. Suomen laki kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella, kun taas tietyt sharia-tulkinnat voivat pitää homoseksuaalisuutta rangaistavana tekona.

* Uskonnonvapaus: Suomen perustuslaki takaa uskonnonvapauden, johon sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus olla tunnustamatta ja harjoittamatta uskontoa sekä oikeus vaihtaa uskontoa. Jotkin sharia-tulkinnat eivät salli muslimille uskonnosta luopumista (apostasia), ja se voi olla rangaistavaa.

* Rikosoikeus: Tietyt sharia-tulkinnat sisältävät fyysisiä rangaistuksia (hudud), kuten raippa-, kivitys- tai amputaatiotuomioita, jotka ovat ristiriidassa Suomen lain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa, jotka kieltävät julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun.

* Perheoikeus: Vaikka jotkut ovat ehdottaneet sharia-lain osittaista soveltamista Suomessa asuvien muslimien siviilioikeudellisten kiistojen (kuten avioliitto, avioero, perintö) sovittelussa silloin, kun se ei ole ristiriidassa Suomen lakien kanssa, useat asiantuntijat ja poliitikot, mukaan lukien oikeusministeri, ovat todenneet, että Suomen lakia ja sharia-lain arvoja ei voi yhteensovittaa, erityisesti naisten oikeuksien ja tasa-arvon osalta.

Yhteenveto:
Suomen laki on kuitenkin ensisijainen ja kaikkia sitova oikeusjärjestelmä Suomessa. Sharia-lain periaatteet, erityisesti ne, jotka koskevat yhdenvertaisuutta, perusoikeuksia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia, ovat usein perustavanlaatuisessa ristiriidassa Suomen perustuslain ja lainsäädännön kanssa. Tämän vuoksi sharia-lakia sellaisenaan ei voida soveltaa Suomen oikeusjärjestelmässä, eikä se yleisesti ottaen sovi suomalaiseen yhteiskuntaan, joka perustuu maalliseen lakiin ja länsimaisiin ihmisoikeus- ja tasa-arvokäsityksiin.