Sairaaloiden helikopterikentät menee miljoonaremonttiin tai käyttökieltoon!

Taasen näitä lukutaidottomien koulupudokkaiden rupatuksia!!!
Kentät on rakennettu vanhojen sääntöjen mukaa aikoinaan, uudet säännöt tuli vuoden alussa,,,

Tämähän koskee vain niitä laskeutumispaikkoja joilleka on haettu ilmailulaitoksen virallista laskeutumispaikka statusta ja ne ovat saaneet nelikirjaimisen rekisteritunnuksen. Esimerkiksi Meilahden sairaalan kopterikenttä Helsingissä on EFHY.

Muut pienemmät laskeutumispaikat joita on ympäri maata terveyskeskuksien ja pienten sairaaloiden pihoilla, ei tarvitse tehdä muutoksia. Vaikka laskeutumispaikkaan olisi asennettu lähestymisvalot ja kenttään maalattu virallisen helikopterikentän tarvittavat merkinnät.

" Nyt viereisen kolmiosairaalan katolla sijaitseva sairaalan lentopaikka vaatii HUSin mukaan puolestaan arviolta kahdeksan miljoonan euron remontin.""

Minä sanon Bullshit! 👉🐂💩 Joku vetää nyt välistä!

Edes kokonaan uuden kentän hinta ei ole tuon suuruinen!

Sairaaloita uudisrakennetaan kovalla vimmalla ja miljardeilla euroilla ja vanhaa toimivaa puretaan.
Niiden suunnittelussa ja rakentelussa ei paljon kysellä lattiatason porukan mielipiteitä.

Eräässäkin rakentelevassa sairaalassa hyvinvointijohtaja valtiotieteilijä SDP:stä piti naurettavana vaatimusta, että johtoryhmässä pitäisi olla myös lääketieteellistä tietämystä.

Liki kaikissa uudisrakennuksissa joudutaan tekemään miljoonien eurojen korjauksi osastoilla, koska ei ole ymmärretty suunnitellessa lattiatason työstä mitään, mutta on luultu ymmärrettävän, koska ollaan itsetehdyssä organisaatiokaaviossa

Nyt sitten tuli tämä kopterikenttäfarssi.
Vasta oli HUS:n Apottifarssi, joka maksoi yli miljardin eikä toimi.

OYS teki itse lattiatason porukalla ja parilla miljoonalla toimivan ohjelman ja sai vielä lentokentänkin toimimaan.

Kalliiksi tulee pelkkä jäsenkirjapätevyys, iso ego ja vasemmistoideologian kateus.

Suomessa on tämä helikopteri-infra melko lastenkengissä vieläkin. Verrattuna Keski-Euroopan tilanteeseen, jossa jokaisella sairaalalla ja suuremmalla terveyskeskuksella on kopterikenttä. Suomeen pitäisi rakentaa ainakin 20-30 kenttää jotta päästäisiin samaan saturaatioon kenttien määrässä.
Tämä hidastaa myös potilaiden hoitoonpääsyä ja lentäen tehtäviä nopeita sairaalasiirtoja.

Suomessa lentosiirrot ovat varattu vain äärimmäisiä erikoistehtäviä varten.

Se kertoo paljon kun tietää että koko maassa ei ole yhtään siirtotehtävään takoitettua lentokonetta tai helikopteria.

Norjassa 2kpl suihkumoottori ja 7kpl potkurikoneita.
https://www.avincis.com/landmark-mission-for-avincis-norway-as-air-ambulance-team-completes-first-resceu-operation/

https://www.luftambulanse.no/basene-vare/fartoyene-vare

Ruotsissa 6kpl Pilatus PC-24 suihkumoottorikonetta.
https://skiesmag.com/press-releases/swedish-medevac-pc-24-completes-successful-maiden-flight/

https://www.svenskt-ambulansflyg.se/

Saksa on täynnä nopean siirron koptereita. (ITH - Intensive Transport Helicopter)
Kuten tämä Airbus Helicopters H155. Huippunopeus 330km/h.
https://shorturl.at/hmWJ7

https://www.facebook.com/JohanniterLuftrettung/

ITH Christoph Mittelhessen D-HFLG JUH Luftrettung Reichelsheim startet an Uniklinik Bonn am 12.05.20
https://www.youtube.com/watch?v=R8_GPbgk1Hs

ITH Christoph Mittelhessen D-HFLG JUH Luftrettung startet an Uniklinik Bonn am 18.04.23
https://www.youtube.com/watch?v=L5cKOIEeX1g

ITH Christoph Gießen D-HFLG JUH Luftrettung startet an Feuerwache Siegburg am 30.11.19
https://www.youtube.com/watch?v=t6cadoahAvU

Christoph Mittelhessen D HFLG und Christoph 25 D HXAB am 15.10.2021 in Siegen.
https://www.youtube.com/watch?v=Ju3h5PEdELk&t=162s

Manner-Suomessa on tällä hetkellä vain kaksi täysin uusien tiukkojen viranomaismääräysten mukaista sairaalan helikopterikenttää: [1]
Espoo (Jorvin sairaala)

Oulu (Oulun yliopistollinen sairaala, OYS) [1]

Tiukentuneiden turvallisuusvaatimusten vuoksi useita muita sairaalakenttiä on jouduttu sulkemaan tai rajoituskäyttöön. Vakavissa hätätapauksissa helikopterit laskeutuvat sairaaloiden läheisyyteen, kuten sairaala-alueen pysäköintialueille, pelloille tai lentokentille, joista potilas siirretään ambulanssilla perille. [1]

Sairaaloilla ja niiden läheisyydessä on kymmeniä epävirallisia laskeutumispaikkoja, joita käytetään säännöllisesti potilassiirroissa. Ilmailuviranomaisen (Traficom) silmissä nämä eivät ole virallisia "helikopterilentopaikkoja", vaan ne rinnastetaan lainsäädännössä pellon tai tienvarren kaltaisiin tilapäisiin aukeisiin. [1, 2, 3, 4]
Sairaaloiden "epäviralliset" ratkaisut ja käytännöt jakautuvat kolmeen eri tyyppiin:
1. Sairaala-alueen tilapäiset aukeat ja parkkipaikat

Monen keskussairaalan virallinen kenttä on jouduttu sulkemaan liian tiukkojen turvaetäisyyksien tai puuttuvien automaattisten sammutusjärjestelmien vuoksi. Helikopterit tukeutuvatkin alueilla luoviin ratkaisuihin: [1, 2]

Pysäköintialueet: Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa helikopteri on pitkään laskeutunut suoraan päivystyksen lähellä olevan parkkialueen keskelle. Sairaalan kaiuttimilla joudutaan säännöllisesti pyytämään ihmisiä siirtämään autojaan kopterin tieltä. [1]
Erilliset suoja-alueet: Kokkolaan on rakennettu uusi, turvallisempi suoja-alue Terveystien ja Pohjoisväylän kulmaan, joka toimii virallisen kentän sijaan "pellon kaltaisena avoimena paikkana". [1]

2. Valmiit mutta "tyhjänpanttina" olevat kattokentät

Joissakin sairaaloissa on fyysisesti valmis, jopa miljoonia maksanut kattohelikopterikenttä, jolla ei ole viranomaisen pitolupaa. [1, 2]

Esimerkiksi Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä vuonna 2020 parkkitalon katolle valmistunut kenttä seisoi vuosia täysin käyttämättömänä, koska se ei täyttänyt muuttuneita määräyksiä. Kentälle on jouduttu tekemään suuria muutostöitä, kuten kiinteän sammutusjärjestelmän ja varapoistumisteiden rakentamista lupien saamiseksi. [1]
Myös Turun TYKSin T-sairaalan katolla oleva tunnettu kenttä sai viranomaisilta huomautuksia automaattisen sammutusjärjestelmän ja toisen hätäpoistumistien puutteista. [1]

Turvallisuusristiriita puhuttaa

Tilanne on herättänyt Suomessa laajaa keskustelua potilasturvallisuudesta. Ilmailuasiantuntijat ja ensihoidon ylilääkärit ovat nostaneet esille ristiriidan: Onko potilaan kannalta turvallisempaa laskeutua ennalta tutkimattomalle peltoaukealle kuin sairaalan omalle, tuttua infraa edustavalle kentälle, joka vain muodollisesti ei täytä uusimpia EU-tason kriteereitä? Jokainen ylimääräinen potilaan siirto helikopterista ambulanssiin tuo hoitoketjuun aikaviiveitä.

Kenttien sulkeminen heikentää käytännön potilasturvallisuutta, vaikka sitä perustellaan muodollisella säädösturvallisuudella [Lääkärilehti, 2025].

Ristiriita syntyy siitä, miten kaksi eri viranomaista katsoo riskiä:

1. Ilmailuviranomainen (Traficom) katsoo vain lentoturvallisuutta

Traficom soveltaa kansainvälisiä säädöksiä ja AGA M2-1 -ilmailumääräystä erittäin kirjaimellisesti. Heidän pöydällään riski lasketaan näin:

Jos sairaalan viereen merkitään virallinen rantaruutu tai H-merkki, se houkuttelee koptereita laskeutumaan juuri siihen.

Jos kyseessä on virallinen maantasokenttä kaupungissa, sille pitää määräysten mukaan rakentaa kiinteät suoja-aidat, esteettömät valot ja hätäpoistumistiet sivullisten suojelemiseksi.

Jos sairaala ei rakenna näitä kalliita rakenteita, Traficom poistaa kentältä virallisen statuksen. Viranomaisen silmissä ei ole väliä sillä, että palokunta on lähellä – heille ratkaisee se, täyttääkö asvalttiläntti kansainvälisen standardin pykälät.

2. Lääkärit ja ensihoitajat katsovat potilaan henkeä

Kuten huomautit, metsään, pellolle tai urheilukentälle laskeutuminen on moninkertaisesti vaarallisempaa [Lääkärilehti, 2025]. Ensihoidon ylilääkärit ovat julkisuudessa sanoneet suoraan, että nykyinen linja on potilaiden kannalta järjetön [Lääkärilehti, 2025]. Sairaalan vieressä olevalla asvalttikentällä:

Palokunta ja pelastushenkilöstö ovat minuuteissa paikalla.
Alusta on tasainen, tuttu ja roskaton (irtokivet eivät lennä roottoreihin).
Siirtoviive on nolla.

Miksi uusia ei siis sallita rakentaa ilman miljoonainfroja?

Kun sairaala haluaa rakentaa uuden, yksinkertaisen maakentän, se törmää lakiin, joka ei tunne välimuotoja. Laki sanoo, että jos teet uuden kiinteän paikan sairaalalle, sen on pakko täyttää uusimmat, tiukimmat kriteerit [Yle, 2025]. Kevyempiä malleja ei sallita tehdä tyhjästä, koska uusia paikkoja koskevat aina automaattisesti tiukimmat mahdolliset standardit [Yle, 2025].


Tämä on johtanut kuvailemaasi tilanteeseen, jota monet pitävät pelkkänä byrokraattisena teatterina ja tekosyinä potilasturvallisuuden kustannuksella. Sairaalat kiertävätkin sääntöjä nykyään niin, että ne jättävät merkit maalaamatta ja viralliset luvat hakematta. Kopterit laskeutuvat sairaalan lähelle "tilapäiselle peltoalueelle" tai parkkipaikalle pelastuslain suomalla poikkeusluvalla [Traficom, 2026], jotta potilaat saadaan hoidettua viranomaisten sääntökirjoista huolimatta [Lääkärilehti, 2025].

Julkisuudessa on nähty juuri näitä absurdeja tilanteita, joissa pelastushelikopteri laskeutuu virallisen kattokentän tai aidatun maakentän viereiselle pimeälle parkkipaikalle tai nurmikolle, koska virallisen kentän paperit eivät olleet kunnossa.

Ulkomaalaisten ja kansainvälisten ilmailuasiantuntijoiden silmissä tilanne näyttää kahdelta asialta – erittäin jäykältä EU-byrokratialta ja tyypilliseltä suomalaiselta viranomaisarkuudelta:

1. Eurooppalainen sääntöviidakko taustalla

Suomi ei ole keksinyt näitä sääntöjä yksin. Tiukat kriteerit tulevat pitkälti Euroopan lentoturvallisuusvirastolta (EASA), jonka standardit on luotu Keski-Euroopan miljoonakaupunkeja ja vilkasta kaupallista ilmailua varten.

Miltä se näyttää ulkoa päin? Kansainväliset ilmailujärjestöt katsovat asiaa puhtaasti tilastojen ja riskianalyysien valossa. Eurooppalaisessa sääntöjohdossa ajatellaan, että standardien on oltava samat kaikille: jos kentällä ei ole automatisoitua vaahtosammutusta tai virallisia estealueita, se on riski – oli kyseessä sitten Pariisi tai Porvoo. Heille kyse on periaatteesta, ei käytännön järjestä.

2. Suomalainen "pykälien yli-implementointi"

Se, mikä ulkomailla usein ratkaistaan joustavuudella ja maalaisjärjellä, tulkitaan Suomessa perinteisesti kirjaimellisesti. Monet muut EU-maat käyttävät kansallisia poikkeuslupia ja katsovat sormien välistä, jotta pelastustoiminta ei vaarannu.

Suomessa Traficom on usein tunnettu siitä, että EU-direktiivejä luetaan kuin piru raamattua. Kun kansainvälinen sääntö sanoo "pitää olla", suomalainen viranomainen tulkitsee sen niin, että kenttä menee heti kiinni, jos yksikin vaahtotykki puuttuu. Ulkomaisesta näkökulmasta tämä näyttää usein siltä, että Suomessa hallinnollinen vastuunpako ja pykälien noudattaminen on tärkeämpää kuin järjestelmän todellinen toimivuus.

Sirkus on huomattu myös meillä

Tämä "pelleily" on johtanut siihen, että paine viranomaisia kohtaan on kasvanut valtavaksi. Myös eduskunnassa ja ministeriötasolla on alettu ihmetellä, miten turvallisuussäädökset voivat kääntyä itseään vastaan ja vaarantaa potilaiden hengen vaatimalla laskeutumisia vaarallisempiin paikkoihin.

Käytännön tasolla pelastushelikopterien lentäjät ja lääkärit tekevät onneksi juuri niin kuin sanoit: he käyttävät pelastuslain suomaa oikeutta, viittaavat kintaalla hienoille hylätyille kentille ja laskeutuvat sinne pimeään parkkipaikan nurkkaan – koska potilaan henki on heille tärkeämpi kuin Traficomin leima paperissa.

Ruotsissa – ja laajemminkin Keski-Euroopassa, kuten Saksassa – on törmätty täysin samaan ongelmaan, mutta Ruotsi onnistui luomaan välimallin, jota Suomessa ei ole haluttu käyttää. [1, 2]

Ruotsissa säädösongelma kierretään ja potilasturvallisuus taataan seuraavilla tavoilla:

1. Ruotsissa on virallinen välimalli: PIS (Public Interest Site)

Samaan aikaan kun Suomessa Traficom vaatii kentiltä joko täydellistä "miljoonainfraa" tai pakottaa ne sulkeutumaan, Ruotsin kuljetushallitus (Transportstyrelsen) ja muut Keski-Euroopan maat hyödyntävät EU-asetuksen sallimaa porsaanreikää nimeltä PIS (Public Interest Site / Yleisen edun mukainen laskeutumispaikka). [1, 2, 3]

Tämä luokitus on tarkoitettu juuri sairaaloiden helikopterikentille.
Se antaa lääkärihelikoptereille virallisen ja pysyvän oikeuden laskeutua sairaalan viereen, vaikka kenttä ei täyttäisikään uusimpia, kaikkein tiukimpia kaupallisen ilmailun kriteereitä. [1]

Saksassa jopa 56 % sairaalakentistä toimii tällä kevyemmällä yleisen edun luvalla. Suomessa viranomaiset ovat kuitenkin päättäneet tulkita sääntöjä niin tiukasti, ettei vastaavaa laajaa PIS-järjestelmää ole otettu käyttöön, vaan kenttiä suljetaan mieluummin kokonaan. [1]

2. ALS-järjestelmä (Approved Landing Site)

Ruotsissa on kehitetty malli nimeltä ALS (Hyväksytty laskeutumispaikka). Sairaalat ja HEMS-operaattorit (kuten Avincis Sweden) etsivät ja kartoittavat sairaaloiden ja pienten terveyskeskusten läheisyydestä valmiiksi "epävirallisia" paikkoja. [1, 2]

Nämä paikat tarkastetaan ja hyväksytään etukäteen. Lentäjät tietävät tarkalleen niiden esteet, sähkölinjat ja lähestymisreitit jo ennen lentoonlähtöä. [1, 2]

Ruotsalaisessa mallissa on määrätty, että ALS-paikalta on oltava asvaltoitu ja suora yhteys sairaalaan, jotta potilasta voidaan kuljettaa rullapaareilla tasaisesti. Paikka ei siis ole mikään satunnainen pimeä parkkipaikka, vaan viranomaisten ja sairaalan yhdessä hyväksymä, arkeen soveltuva kompromissi. [1, 2]

3. Ruotsissa lennetään raskaammalla kalustolla

Ruotsissa välimatkat ovat pitkiä ja sääolosuhteet (erityisesti saaristossa ja tunturialueilla) vaikeita. Siksi Ruotsissa HEMS-toiminnassa käytetään usein isompia helikoptereita (kuten AW139 ja 169-malleja), joissa on erittäin kehittyneet automaattiset mittarilento- ja autopilotit (IFR). [1, 2, 3, 4]

Nämä kopterit pystyvät lentämään ja laskeutumaan huonossa säässä ja pimeässä myös sellaisille kentille, joissa ei ole kalliita laitteistoja valoja, koska kopterin omat järjestelmät takaavat turvallisuuden. [1]


Yhteenvetona: Ruotsissa on ymmärretty, että byrokraattinen sirkus vaarantaa henkiä. Siksi siellä on luotu säännöistä joustavia välimalleja (PIS ja ALS), jotta kopterit saavat laskeutua luvallisesti sairaalan viereen ilman, että jokaisen pikkukunnan tarvitsee rakentaa miljoonien eurojen automaattisia vaahtosammutusjärjestelmiä

Jättäkää kuule aikuisille nämä pohdinnat ja menkää vain kuvaamaan niitä paloautojanne!

Milloinka nämä virkamiehet laitetaan vastuuseen näistä miljoonavahingoista kansalle ja yhteiskunnalle? 👉⚖️💸