Pysyvästi pohjalla

Kaikenlaisesta subventoidusta dumppauksesta pitää tietysti päästä eroon. Eihän se voi olla mikään syy puolustaa EU:n kehitysmaita riistävää politiikkaa, että joku muukin sellaista harjoittaa. WTO-prosessissa on luonnollisesti edettävä niin, että kehitysmaiden omat näkökohdat tulisivat huomioiduksi ja elintarvikkeiden osalta siinä tulisi suosia kehitysmaita, koska se on parasta mahdollista kehitysmaapolitiikkaa, jos kehitysmaa saadaan nostetuksi omilla varoillaan toimeentulevaksi.

Olen kehunut Australian ja Uuden-Seelannin toimintaa siinä, että niissä maatalouden tukeminen on kaikkein vähäisintä maailmassa, arviolta 5 %. Sekin 5 % on liikaa, jos sitä kaiken huipuksi käytetään dumppaukseen. Jos sen sijaan nämä maat kykenevät kilpailemaan kannattavasti maataloudessa markkinaehdoin, ei ole mitään syytä estää niiden vientiä. Kaikki valtiot maailmassa hyötyvät siitä, jos ne saavat jostain halvemmin tuotettua ruokaa. Kun lisäksi kyse on länsimaisesta Australiasta on jokseenkin mahdoton kuvitella, että kannattavuus johtuisi alhaisista työvoimakustannuksista. Maatalouden kannattavuus siellä johtuu mitä todennäköisimmin otollisista ilmasto-olosuhteista.

EU varmasti tuo myös elintarvikkeita, koska on paljon sellaistakin, mitä ei Euroopan ilmastossa kannata kasvattaa. Tällaisia ovat monet hedelmät, riisi, maissi jne.

Maatalouskaupan vapauttaminen voi tarkoittaa suuryhtiöiden maailman valloitusta. En näe siinä kuitenkaan välttämättä mitään ongelmaa, jos se samalla nostaa kehitysmaita jaloilleen. On tietysti niin, että elintarvikkeiden tuotannon pitää noudattaa ympäristö- ja terveys- sekä työsuojelunormeja ja nämä asiat pitää ehdottomasti kytkeä kaupan vapauttamiseen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kaikenlaisesta subventoidusta dumppauksesta pitää tietysti päästä eroon. Eihän se voi olla mikään syy puolustaa EU:n kehitysmaita riistävää politiikkaa, että joku muukin sellaista harjoittaa. WTO-prosessissa on luonnollisesti edettävä niin, että kehitysmaiden omat näkökohdat tulisivat huomioiduksi ja elintarvikkeiden osalta siinä tulisi suosia kehitysmaita, koska se on parasta mahdollista kehitysmaapolitiikkaa, jos kehitysmaa saadaan nostetuksi omilla varoillaan toimeentulevaksi.

Olen kehunut Australian ja Uuden-Seelannin toimintaa siinä, että niissä maatalouden tukeminen on kaikkein vähäisintä maailmassa, arviolta 5 %. Sekin 5 % on liikaa, jos sitä kaiken huipuksi käytetään dumppaukseen. Jos sen sijaan nämä maat kykenevät kilpailemaan kannattavasti maataloudessa markkinaehdoin, ei ole mitään syytä estää niiden vientiä. Kaikki valtiot maailmassa hyötyvät siitä, jos ne saavat jostain halvemmin tuotettua ruokaa. Kun lisäksi kyse on länsimaisesta Australiasta on jokseenkin mahdoton kuvitella, että kannattavuus johtuisi alhaisista työvoimakustannuksista. Maatalouden kannattavuus siellä johtuu mitä todennäköisimmin otollisista ilmasto-olosuhteista.

EU varmasti tuo myös elintarvikkeita, koska on paljon sellaistakin, mitä ei Euroopan ilmastossa kannata kasvattaa. Tällaisia ovat monet hedelmät, riisi, maissi jne.

Maatalouskaupan vapauttaminen voi tarkoittaa suuryhtiöiden maailman valloitusta. En näe siinä kuitenkaan välttämättä mitään ongelmaa, jos se samalla nostaa kehitysmaita jaloilleen. On tietysti niin, että elintarvikkeiden tuotannon pitää noudattaa ympäristö- ja terveys- sekä työsuojelunormeja ja nämä asiat pitää ehdottomasti kytkeä kaupan vapauttamiseen.

Lue lisää

tämä
>Maatalouskaupan vapauttaminen voi tarkoittaa suuryhtiöiden maailman valloitusta. En näe siinä kuitenkaan välttämättä mitään ongelmaa, jos se samalla nostaa kehitysmaita jaloilleen.<

Asia näkyy jo siinä että suuryhtiöt ovat patentoineet aikojen saatossa kehittyneet tiedot ja menetelmät ja nyt myyvät tätä tietoa sen alkulähteille.

Suuryhtiöiden valta näkyi jo siinä että Kanadassa geenimaissia viljelevän suuryhtiön naapuri joutui oikeuteen patentin rikkomisesta koska geenimaissi oli pölyttänyt ja näin levittänyt itseään naapurin puolelle.
Tilannetta voisi hyvinkin verrata siihen että joku heittäisi sinun pihallesi omaisuuttaan ja syyttäisi sinua varkaudesta.

WTO;n ja maailmapankin toiminta on hyvinkin näkynyt heidän kahvi politiikastaa. Kahvissa ei länsimaatainakaan harrasta polkumyyntiä mutta kuitenkaan sen tuotanto ei ole tuonut vaurautta kehitysmaihin johtuen siitä että rikkaat maat ovat ohjanneet nämä maat yksipuoliseen viljelyyn lainapolitiikkansa turvin ja kun tämä on johtanut ylituotantoon on hinnat romahtaneet ja kierre on valmis.
Joskus sanoit tuon kahvin olevan juuri hyvä esimerkki siitöä kuinka vapaakauppa toimii ja olen siitä samaa mieltä ei se köyhyyttä poista, koska nuo maat ovat vain länsimaiden raaka-ainealtaita ennen sitä kutsuttiin siirtomaapolitiikaksi nyt sen on vapaakauppaa.

Jos olet erimieltä tuon kahvi esimerkin oikeellisuudesta, niin mieti miksi kaupoissa myydään reilun kaupan kahvia.

Niin tuo riisi on eniten tuettu elintarvike.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kaikenlaisesta subventoidusta dumppauksesta pitää tietysti päästä eroon. Eihän se voi olla mikään syy puolustaa EU:n kehitysmaita riistävää politiikkaa, että joku muukin sellaista harjoittaa. WTO-prosessissa on luonnollisesti edettävä niin, että kehitysmaiden omat näkökohdat tulisivat huomioiduksi ja elintarvikkeiden osalta siinä tulisi suosia kehitysmaita, koska se on parasta mahdollista kehitysmaapolitiikkaa, jos kehitysmaa saadaan nostetuksi omilla varoillaan toimeentulevaksi.

Olen kehunut Australian ja Uuden-Seelannin toimintaa siinä, että niissä maatalouden tukeminen on kaikkein vähäisintä maailmassa, arviolta 5 %. Sekin 5 % on liikaa, jos sitä kaiken huipuksi käytetään dumppaukseen. Jos sen sijaan nämä maat kykenevät kilpailemaan kannattavasti maataloudessa markkinaehdoin, ei ole mitään syytä estää niiden vientiä. Kaikki valtiot maailmassa hyötyvät siitä, jos ne saavat jostain halvemmin tuotettua ruokaa. Kun lisäksi kyse on länsimaisesta Australiasta on jokseenkin mahdoton kuvitella, että kannattavuus johtuisi alhaisista työvoimakustannuksista. Maatalouden kannattavuus siellä johtuu mitä todennäköisimmin otollisista ilmasto-olosuhteista.

EU varmasti tuo myös elintarvikkeita, koska on paljon sellaistakin, mitä ei Euroopan ilmastossa kannata kasvattaa. Tällaisia ovat monet hedelmät, riisi, maissi jne.

Maatalouskaupan vapauttaminen voi tarkoittaa suuryhtiöiden maailman valloitusta. En näe siinä kuitenkaan välttämättä mitään ongelmaa, jos se samalla nostaa kehitysmaita jaloilleen. On tietysti niin, että elintarvikkeiden tuotannon pitää noudattaa ympäristö- ja terveys- sekä työsuojelunormeja ja nämä asiat pitää ehdottomasti kytkeä kaupan vapauttamiseen.

Lue lisää

>>> Maatalouskaupan vapauttaminen voi tarkoittaa suuryhtiöiden maailman valloitusta. En näe siinä kuitenkaan välttämättä mitään ongelmaa, jos se samalla nostaa kehitysmaita jaloilleen.


Niitä ongelmia on, ja ne ovat tässä ja nyt.

Dokumenttien katselun sijasta voisit lukaista pari aihetta käsittelevää kirjaa, joissa myös oikaistaisiin aikalailla ikäloppuja talousteoreettisia käsityksiäsi. Suosittelen esim. Michel Chossudovskyn kirjaa "Köyhyyden globalisointi" ja David C Kortenin teosta "Maailma yhtiöiden vallassa".

Se mitä sinun noilla premisseilläsi oikeasti tulisi vastustaa, on globaali markkinatalous. Pääomavaltaisen, rahaohjasteisen talouden maailmallisia edustajia ovat kansainväliset suuryritykset ja sijoitusrahastot, ja niiden edunvalvojina toimivat Maailmanpankki sekä Kansainvälinen valuuttarahasto. Tämä koneisto on tosiasiassa tuottanut ja tuottaa kehitysmaiden kurjistumista ja ylläpitää niiden täysin toivotonta asemaa.

Kurjistamisen keinot ovat nimenomaan samanhenkisiä, joita sinä tarjoilet. Pyritään tietoisesti omavaraisuutta tuottavan maatalouden alasajoon ja "modernistumiseen". "Aidossa" taloususkonnon, sataprosenttisen taloudellisen ohjailun hengessä pannaan pystyyn kaupungistumiseen ja teollistumiseen tähtääviä rakennesopeutusohjelmia, joita toteutetaan sanelemalla hallituksille rahan saannin ehtoja sen jälkeen kun ne on velkaannutettu.


Olet pahasti, pahasti harhassa noine väljähtyneine näkemyksinesi ja opillisine doktriineinesi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kaikenlaisesta subventoidusta dumppauksesta pitää tietysti päästä eroon. Eihän se voi olla mikään syy puolustaa EU:n kehitysmaita riistävää politiikkaa, että joku muukin sellaista harjoittaa. WTO-prosessissa on luonnollisesti edettävä niin, että kehitysmaiden omat näkökohdat tulisivat huomioiduksi ja elintarvikkeiden osalta siinä tulisi suosia kehitysmaita, koska se on parasta mahdollista kehitysmaapolitiikkaa, jos kehitysmaa saadaan nostetuksi omilla varoillaan toimeentulevaksi.

Olen kehunut Australian ja Uuden-Seelannin toimintaa siinä, että niissä maatalouden tukeminen on kaikkein vähäisintä maailmassa, arviolta 5 %. Sekin 5 % on liikaa, jos sitä kaiken huipuksi käytetään dumppaukseen. Jos sen sijaan nämä maat kykenevät kilpailemaan kannattavasti maataloudessa markkinaehdoin, ei ole mitään syytä estää niiden vientiä. Kaikki valtiot maailmassa hyötyvät siitä, jos ne saavat jostain halvemmin tuotettua ruokaa. Kun lisäksi kyse on länsimaisesta Australiasta on jokseenkin mahdoton kuvitella, että kannattavuus johtuisi alhaisista työvoimakustannuksista. Maatalouden kannattavuus siellä johtuu mitä todennäköisimmin otollisista ilmasto-olosuhteista.

EU varmasti tuo myös elintarvikkeita, koska on paljon sellaistakin, mitä ei Euroopan ilmastossa kannata kasvattaa. Tällaisia ovat monet hedelmät, riisi, maissi jne.

Maatalouskaupan vapauttaminen voi tarkoittaa suuryhtiöiden maailman valloitusta. En näe siinä kuitenkaan välttämättä mitään ongelmaa, jos se samalla nostaa kehitysmaita jaloilleen. On tietysti niin, että elintarvikkeiden tuotannon pitää noudattaa ympäristö- ja terveys- sekä työsuojelunormeja ja nämä asiat pitää ehdottomasti kytkeä kaupan vapauttamiseen.

Lue lisää

...on maatalouskaupan tukien ja tullimuurien purkaminen.

On käsittämtöntä, kun (maatalousvaltaiset) kehitysmaat pidetään köyhinä tullimuurien avulla ja samalla yritetään tukea kehitysmaita suoralla rahalla, mikä useimmiten valuu kyseisten maiden hallintobyrokratian rattaisiin. Mikäli kehitysmaiden tuotteille saataisiin vapaampi pääsy euroopan markkinoille, poistuisi joitakin köyhyysongelmia ja tarve suoraan kehitysapuun vähentyisi.

Monasti on kritisoitu EU-jäsenmaksujen suuruutta ja kehitysapuun käytettyjen rahojen vähyyttä. Jos lukuja katsoo tarkkaan, niin jo nyt kehitysapuun käytettävä määrä lienee suurempi kuin jäsenmaksut.

Wiljami

dokumenteiksi kirjoitti:

>>> Maatalouskaupan vapauttaminen voi tarkoittaa suuryhtiöiden maailman valloitusta. En näe siinä kuitenkaan välttämättä mitään ongelmaa, jos se samalla nostaa kehitysmaita jaloilleen.


Niitä ongelmia on, ja ne ovat tässä ja nyt.

Dokumenttien katselun sijasta voisit lukaista pari aihetta käsittelevää kirjaa, joissa myös oikaistaisiin aikalailla ikäloppuja talousteoreettisia käsityksiäsi. Suosittelen esim. Michel Chossudovskyn kirjaa "Köyhyyden globalisointi" ja David C Kortenin teosta "Maailma yhtiöiden vallassa".

Se mitä sinun noilla premisseilläsi oikeasti tulisi vastustaa, on globaali markkinatalous. Pääomavaltaisen, rahaohjasteisen talouden maailmallisia edustajia ovat kansainväliset suuryritykset ja sijoitusrahastot, ja niiden edunvalvojina toimivat Maailmanpankki sekä Kansainvälinen valuuttarahasto. Tämä koneisto on tosiasiassa tuottanut ja tuottaa kehitysmaiden kurjistumista ja ylläpitää niiden täysin toivotonta asemaa.

Kurjistamisen keinot ovat nimenomaan samanhenkisiä, joita sinä tarjoilet. Pyritään tietoisesti omavaraisuutta tuottavan maatalouden alasajoon ja "modernistumiseen". "Aidossa" taloususkonnon, sataprosenttisen taloudellisen ohjailun hengessä pannaan pystyyn kaupungistumiseen ja teollistumiseen tähtääviä rakennesopeutusohjelmia, joita toteutetaan sanelemalla hallituksille rahan saannin ehtoja sen jälkeen kun ne on velkaannutettu.


Olet pahasti, pahasti harhassa noine väljähtyneine näkemyksinesi ja opillisine doktriineinesi.

Lue lisää

Viikonvaihteessa saimme tv:n välityksellä seurata live 8 -konsertteja eri puolilta maapalloa. Tämä Bob Geldofin organisoima jättikampanja julisti viestiä siitä, että kehitysmaiden velkoihin liittyy tietty aidolle markkinataloudelle täysin päinvastainen piirre. Kehitysmaat on velkaannutettu, jotta niiden raaka-aineet ja työvoima voitaisiin riistää. Nyt monet kehitysmaat ovat tilanteessa, josta niillä ei ole koskaan todellista mahdollisuutta selvitä. Ne on ripustettu velkakoukkuun, ja talouskoneisto lypsää ne tyhjiin.

Tämä viesti on tyly. Ja viesti on tyly nimenomaan niille, jotka pitävät omaa toimintaansa lainakauppiaina legitiiminä, vaikka kysessä on de facto hallitseminen velan avulla. Ja kysymys on vieläpä "edistyksen" nimiin verhotusta täydellisestä sanelupolitiikasta. Siis taloustyranniasta.

Rintamalinjat globaalitalouden harjoittajien, so. suuryhtiöiden, ja ns. tavallisen kansan välillä ovat koko ajan selvenemässä ja syvenemässä. Länsimainen markkinaliberalismi menettää omaa uskottavuuttaan aivan vastaavalla tavalla kuin sosialistimaiden järjestelmä muuttui niiden kansalaisten silmissä ensin epäuskottavaksi, sitten naurettavaksi. Vain jotkut "mielipide"pankkiirit jaksavat vakuutella taloususkonnollisen ohjailun siunauksellisuutta. Hyvinvoivassa maailmassa markkinataloususkonto kuitenkin kasvattaa eroja (mm. sosioekonomisia terveyseroja) kansalaisten väliin, ja velalla hallitussa kolmannessa maailmassa hallitukset yhdessä suurliikemiesten kanssa muodostavat omat hyvävelikerhonsa, joiden lait ja ohjeet kansalaistoiminnan tasolla pyritään sivuuttamaan. Parasta kehitystä onkin saatu aikaan siellä, missä länsimaiset avustusjärjestöt toimivat hallitukset ohittaen suoraan kansalaisten parissa.

Geldofin heittämä haaste maailman rikkaiden valtioiden poliitikoille on melkoinen. (Siis sijoittajat ja yhtiöiden johtajathan eivät pysty tekemään mitään muuta kuin sen mitä taloususkonto sanelee.) Live 8 -konsertteja seurasi maailman eri puolilla yhteensä noin kaksi miljardia ihmistä.

Ehkäpä pop-musiikin puolelta kasvatettu paine saa aikaan jotain, jota markkinaliberalismi itse ei omassa urautuneisuudessaan pysty tuottamaan.

dokumenteiksi kirjoitti:

>>> Maatalouskaupan vapauttaminen voi tarkoittaa suuryhtiöiden maailman valloitusta. En näe siinä kuitenkaan välttämättä mitään ongelmaa, jos se samalla nostaa kehitysmaita jaloilleen.


Niitä ongelmia on, ja ne ovat tässä ja nyt.

Dokumenttien katselun sijasta voisit lukaista pari aihetta käsittelevää kirjaa, joissa myös oikaistaisiin aikalailla ikäloppuja talousteoreettisia käsityksiäsi. Suosittelen esim. Michel Chossudovskyn kirjaa "Köyhyyden globalisointi" ja David C Kortenin teosta "Maailma yhtiöiden vallassa".

Se mitä sinun noilla premisseilläsi oikeasti tulisi vastustaa, on globaali markkinatalous. Pääomavaltaisen, rahaohjasteisen talouden maailmallisia edustajia ovat kansainväliset suuryritykset ja sijoitusrahastot, ja niiden edunvalvojina toimivat Maailmanpankki sekä Kansainvälinen valuuttarahasto. Tämä koneisto on tosiasiassa tuottanut ja tuottaa kehitysmaiden kurjistumista ja ylläpitää niiden täysin toivotonta asemaa.

Kurjistamisen keinot ovat nimenomaan samanhenkisiä, joita sinä tarjoilet. Pyritään tietoisesti omavaraisuutta tuottavan maatalouden alasajoon ja "modernistumiseen". "Aidossa" taloususkonnon, sataprosenttisen taloudellisen ohjailun hengessä pannaan pystyyn kaupungistumiseen ja teollistumiseen tähtääviä rakennesopeutusohjelmia, joita toteutetaan sanelemalla hallituksille rahan saannin ehtoja sen jälkeen kun ne on velkaannutettu.


Olet pahasti, pahasti harhassa noine väljähtyneine näkemyksinesi ja opillisine doktriineinesi.

Lue lisää

En minä ole eri mieltä siitä, etteikö kansainvälisten suuryritysten siirtomaavaltaistamista tulisi vastustaa. Se ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että vastusta protektionistista maatalouspolitiikkaa, johon on sisäänrakennettu tämä suuryhtiöiden rahastus, koska niiden kautta kehitysmaiden talouteen dumpataan estotuotteita.

Olen varmaankin lähes aina sanonut, että WTO-prosessissa tulee maatalouskaupan vapauttamiseen liittää kehitysmaita suojelevia ehtoja. Lisäksi olen sanonut, että ensivaiheessa kehitysmaille tulee antaa mahdollisuus suojella maatalouttaan, mutta kehittyneille maille ei. Juuri tällaisilla keinoilla voidaan pyrkiä estämään suuryritysten ylivalta. Sinusta on parempi pysyä paikoillaan, kun yrittääkään mitään parannusta, koska sellainen mielestäsi jollain luonnonlain varmuudella voi johtaa vain suuryhtiöiden ylivallan kasvuun. Ihmettelen aika kovasti tällaisen kehittymättömyyden ja passiivisuuden menestystä.

Maatalous on nykyään kansantaloudestamme noin 1 %. Siitä ei enää vastuunalaisissa poliittisissa piireissä saada ritaa aikaiseksi. Vain tämmöiset, vieläpä asiaa tuntemattomat, mpp:t jaksavat jauhaa. Yhteiskunnassamme ja myös globaalisti olisi lukemattomia paljon tärkeimpiä asioita, joita käsitellä.

Juuri sen vuoksihan minä nyt kehotan katsomaan tuon mainostamani dokumentin, ettei luotettaisi vain minun tai Wiljamin asiantuntemukseen.

En ole onneksi ihan yksin niiden joukoissa, jotka eivät juurikaan ymmärrä aiheesta mitään. Englannissa on ihan pääministeriksi valittu kaveri, joka ei ilmeisesti myöskään ymmärrä aiheesta mitään, mikä saa Ranskan presidentinkin vitsailemaan Britannian ja Suomen huonoilla ruuantasoilla. Et taida Oiva oikein seurata aikaasi. Ainakin sinulta näyttää menneen täysin ohi se, mistä koko EU:ssa on viime aikoina puhuttu.

oivahärkönen kirjoitti:

Maatalous on nykyään kansantaloudestamme noin 1 %. Siitä ei enää vastuunalaisissa poliittisissa piireissä saada ritaa aikaiseksi. Vain tämmöiset, vieläpä asiaa tuntemattomat, mpp:t jaksavat jauhaa. Yhteiskunnassamme ja myös globaalisti olisi lukemattomia paljon tärkeimpiä asioita, joita käsitellä.

Lue lisää

Mitkä asiat ovat noin globaalisti tärkeämpiä kuin ruokahuolto ja elintarviketuotanto? Jos maatalouden merkitys kansantaloudessa on vain 1 %, niin miksi kummassa monetkin täällä ihan samaan hengen vetoon huutavat, että työttömyys lisääntyisi hurjasti ja koko maa suunnilleen sortuisi, jos maataloustuet lopetettaisiin. Jos ei kerran asialla ole suurempaa merkitystä, voimme rauhallisin mielin kannattaa Suomenkin etua edistäviä uudistuksia, joita mm. Englanti ja Ruotsi ovat esittäneet.

oivahärkönen kirjoitti:

Maatalous on nykyään kansantaloudestamme noin 1 %. Siitä ei enää vastuunalaisissa poliittisissa piireissä saada ritaa aikaiseksi. Vain tämmöiset, vieläpä asiaa tuntemattomat, mpp:t jaksavat jauhaa. Yhteiskunnassamme ja myös globaalisti olisi lukemattomia paljon tärkeimpiä asioita, joita käsitellä.

Lue lisää

mpp:stä, että hän on asiaa tuntematon. Väitätkö tosiaan, että sinustakin, itärakennusinsinööristä, on tullut asiantuntija liittyessäsi keskustapuolueeseen. Siis ettei muut voi tietää maataloudesta kuin kepulaiset?