Anna Boleynin teloituksen vuosipäivä (siivottu versio)

Tuskin olivat niin typeriä klikin mihet, että muka olisivat vitsailleet kuninkaan kuolemalla. Eli että muka olisi sanonut, että nai Annen sitten kun kuningas on kuollut. Ja jonkun hovineidon kuulleen. Tällaista lausahdustahan sitten yritettiin Catherine Howardin jupakan yteydessä saada suuhun oikein kiduttamalla Derehamille. Tuo on aivan täyttä tuubaa. Ja koska samat mustaajat olivat pidättämässä Boleyniä, niin tuskin olisi silloin arvuuutelliut, että olisikohan tuo keskustelu syynä pidätykseen. Ja arvostetut kirjat uskovat kaiken ja jotkut eivät jätä epäilystäkään Susipalatsista ja dokumenttiohjelmista jopa puhumattakaan.

En myöskään usko, että olisi ystävälleen vähätellyt kuninkaan mieskuntoa. En usko, että noin älykäs nainen olisi tällaisesta puhunut. Hän oli paha suustaan,mutta älykkäämmin ja toisella tapaa

Henrik 8 hallitsi pelon avulla. Hän järjesti säännöllisesti näytösoikeudenkäyntejä, joissa suoritti puhdistuksia. Lähimmät alaiset mestattiin myös joitakin kertoja. Ensin Wolsey, Sitten Boleynien klikki ja myöhemmin Cromwell. Lopulta myös Norfolk joutui vankilaan. Kun kuningas päätti jnkun tuhosta, kilpailijat riensivät innoissaan lynkkaamaan. Tosin myös siksi, että tämä miellytti kuningasta. Anne Boleynin vangitsemispäivän iltana oli suuret pirskeet ja niissä mm. esitettiin vangitsemisesta kertova pilanäytelmä, kuinka Anne vietiin Toweriin.

Keisarin lähettiläs Chapuys kauhisteli monen muun lailla menoa Englannissa. Vähän väliä myös oli telotuksia, joissa "vääräuskoisia" kerettiläisiä mestattiin melko löyhin perustein. Syyte joko liiallisesta paavillisuudsta tai protestanttisuudesta napsahti herkästi. Myös Elisabetin aikana ja jälkeen tapettiin mm. katolisia uskonnollisista syistä. Silti jälkipolvet ovat kauhistelleet Maria I:n ("Bloody Mary") vajaata 300 vääräuskoisen teloitusta. Protestantit tekivät myöhemmin niistä ison numeron

Goynja Ivesin elämäkertoihin tutustuttu, Tosin Ivesin vain vähän. Sain käsityksen, että tiedot Annen romahtamisesta henkisesti ja sen yhteydessä ilmenneestä puheripulista ovat peräisin Towerin vartiopäälliköltä, jolla oli tehtävä tarkkailla Annen puheita. Hän olisi muka spekuloinut tuolla kuninkaan kuolemasta väännetyllä jutulla. Ivesin kirjassa sen nostaa esiin juuri Anne, mutta kuitenkin sen yhteydessä, että nuhteli Norrista hänen himoitsemisestaan ja siitä, että tämä ei ollut tyytynyt hänelle määrättyyn vaimoehdokkaaseen. Toinen pälpätys olisi ollut, kuinka Ane olisi vetänyt uuden henkilön, joka myös oli häneen kiintynyt ja jonka kanssa olisi pilaillut tai mies liehitellyt häntä eräänlaisena pelinä. Kuitenkin Anne "itsensä koottuaan" oli valitellut, kuinka hänen takiaan moni ylimääräinen ja viaton henkilä menettäisi yös päänsä. Hän halusi suojella ympärilleen muodostuneeseen klikkiin (tai taustavoimiaan) kuuluneita jäseniä. Miksi hän olisi paljastanut heitä? Miten Anne pystyi kohtaamaan kuolemansa niin arvokkaasti ja oli muutenkin todella terävä ja kylmäpäinen, mutta olisi muka romahtanut joksikin aikaa ja pälpättänyt? Missä muut romahdukset, kuten esim. Howaedilla?

Minusta kaikki nuo jutut on pantu hänen suuhunsa. Puhdistuksestahan oli kyse eli koko Annen ja Boleynien klikki syrjäytettiin. Tuntuu siltä, että 500 vuotta on saatu kuunnella ja uskottu vain valheita ja mustamalausta.

Tietenkin on tämä vihaisen kuninkaan ja Annen kohtaaminen vähän ennen pidätystä, johon Anne meni elizabeth mukanaan. Jotain oli tapahtunut. Vai oliko vain liikkeellä pahaa puhetta?

Kirjeissään kahdelle ulkomaalaisille diplomaateille Thomas Cromwell kertoo olleensa Annen kaatamisen takana ja "suunnitelleensa koko jutun". No niin varmasti oli kuninkaan kanssa sovittu, että Cromwell häivyttäisi kuninkaan roolin taustalle ja väittäisi itsensä olleen kaiken takana. Kaikki kuitankin tajuavat, että toimeksianto tuli kuninkaalta.

Kaikki syytteet ovat tuulesta temmattuja. Kuningas ei voinut tosissaan uskoa niihin. Anne ei yöskään voi olla puhunut Henry Norrisin odottavan kuninkaan kuolemaa varsinkaan huhtikuussa, kun Anne jo näki tulevan kohtalonsa. Hän sanoi papilleen, että jos hänelle jotain käy, niin huolehtisi Elisabetista. En usko myöskään Annen vähätelleen kuninkaan rakastelutaitoja ja naureskelleen hovineidolleen. Anne oli nähnyt Ranskan ja Englannin hovin eikä olisi luottanut uskottuunsakaan. Miksi ihmeessä hän pilkkaisi kuningasta? Cromwell on lypsänyt lausunnon, jotta saataisiin todiste siitä, että Anne olisi nymfo tai että kuningas ei hänelle riittäisi ja että hän pilkkaisi kuningasta eikä rakastaisi tätä.

Arvasin, että oikeudenkäynnissä esitetyt väitteet kuninkaan huonosta seksielämästä eivät pitäneet paikkaansa. Ensinnäkin väitteet oli saatu Annen vihanaiselta. Hän ei mitenkään olisi voinut kertoa tälle intiimeitä asioitaan. Saati sitten, että olisi ollut niin varomaton. George Boleynin oli määrä lukea teksti hiljaa, mutta hän mölytti sen ääneen koko salille. Tämä aiheutti paljon juoruja ja hämmennystä. Alison Weir (The Lady in the Tower) on perehtynyt Anne Boleynin viimeisiin viikkoihin oikein kunnolla. Hän arvaa aivan oikein kaikki todistukset Cromwellin miesten lypsämiksi. On pyydetty ja kehotettu valehtelemaan. Tuo todistus ("kuninkaan kanssa seksi ei ole kovin mukavaa, mutta onneksi se ei kestä kauan") antaa vaikutelman, että kunkku ei riitä Annelle ja että Anne tietää paljon rakastelemisesta. Impotenssin sijaan tulee mieleen nymfomania. En ole vielä saanut selville, mistä ovat peräisin väitteet kuninkaan huonosta potenssista. Kirja on tosin puolivälissä. Impotentti hän ei ollut, sillä lääkärilleen hän oli kertonut vielä v. 1540, että hänellä oli "märkiä unia kaksi kertaa yössä". Lisäksi kaikki tiesivät hänellä olleen useita lehtolapsia ja irtosuhteita hovinaisiin. Annehan teki Jane Seymourin tapaan niin, että kieltäytyi ryhtymästä rakastajattareksi, jollaisia oli kuninkaalla paljon kaikkina aikoina avioliitoista huolimatta. Kuninkaalle ei tuottanut vaikeutta julistautua impotentiksi 1540. Tosin siis vain Anne Kleeveläisen suhteen. Muiden kanssa kyllä onnistuisi. Mutta siis oikeuden jäsenet olisivat kyllä tienneet asian oikean laidan tuntien kuninkaan tavat ja siis sen vuoksi ei ollut mitään merkitystä sillä, että he olisivat saaneet tietää Annen suuhun laitetut väitteet. Homma karkasi käsistä. ennenvanhaan impotenssia pidettiin muuten useimmiten jonkin noituuden aiheuttamana vaivana. Ei suinkaan siis varsinaisena kyvyttömyytenä.

Kirja on melko valaiseva, mutta valitettavasti Alison sortuu ihmeelliseen tulkintaan. Hänen mukaansa Cromwell juoni koko jutun ja kuningasta huijattiin. Kuningas muka ei olisi antanut toimeksiantoa ja olisi uskonut ison osan syytteistä. Tämä on jotain brittikansalaisten mindcontrolia tms. En usko, että kukaan uskoisi tuollaista. Sati sitten asioihin perehtynyt ja miljoona kirjaa aikakaudesta kirjoittanut menestyskirjailija. Perustelut ovat aivan hölmöt ja siis kuningas olisi ollut muka aivan pelle. Uskon historioitsijan ja romaanikirjailijan (tämä ei ole romaani) saaneen jonkun tilaustehtävän tai toimeksiannon

Boleyn ja veli ja muutama napatyyppi klikissä oli pakko tappaa. Tiesivät liikaa - Anne makuuhuoneasatkin muun muassa. Olivat vauraita eli omaisuus piti ottaa myös haltuun. Anne taisteli loppuun saakka asemastaan ja noista olisi muodostunut vaarallinen voima, joka olisi janonnut kostoa. Olisivat puuhanneet sisällissotaakin ehkä, jos olisi vain syrjäyttäminen ollut tai vain Anne tms

Anne oli valtavan epäsuosittu. Hän joutui keskeyttämään osallistumisensa maakuntakiertueelle, koska kaikkialla vain vihellettiin hänelle. Sen sijaan prinsessa Mary oli suosittu. kuten äitinsä Katariina Aragonialainen. Kansaa kävi lohduttamassa Maryä ja valittamassa, kuinka hänen pitäisi olla virallinen seuraaja vallanperimyksessä jne

Kuningas ei halunnut Annea alettavan sympatiseeraamaan. Siksi hän ei joutunut normaalin maanpetturinaisten kauheaan teloitukseen eli roviolle. Kirveskin oli liian epävarma ja brutaali. Siksi Annen pää katkaistiin miekalla. Koska englannissa eijuui näin tehty, kuninkaan oli haettava kokenut päänkatkaisija Ranskan puolelta. Yleisesti ajatellaan, että mies tuli Calaisista, mutta ilmeisesti hänet hommattiin keisarin Belgian puolelta. Miekkamiestä oltiin hakemassa jo ennen oikeudenkäyntiä eli tuomiokin oli jo suunniteltu valmiiksi.

Anne koki haluavansa kuolla, koska oli menettänyt kaiken. Ilmeisesti avioliiton nollaukseen hänet saatiin suostumaan vihjaamalla nunnaluostarista tai ainakin armeliaasta miekkateloituksesta. Välillä hän puhui nunnan urasta. Pääasiassa oli kuitenkin valmis kuolemaan. Teloituspäivänä anne asteli ylväästi paikalle, jakoi almut köyhille ja piti puheen. Tällöin hän hymyili yleisölle. Yleisöä oli vain tuhat ja olisi ollut vielä vähemmän, jos kuninkaan kaikkia määräyksiä olisi noudattetu. Hän pelkäsi mielenosoituksia ja ihmisten sympatiaa Annelle tämän epäsuosiosta huolimatta. Oli selvää, että etenkin ajattelevat ihmiset ja lhäisö oli varma, että Anne oli syytön.

Puheessaan Anne ei myöntänyt syyllisyyttään. Sanoi olleensa tullut kuolemaan ja että toivoi ihmisten rukkoilevan puolestaan. Syyttömyyden vannomista ei olisi hyväksyttykään eikä kuningasta kannattanut mollata, koska hän olisi saattanut kostaa lapselle tai sukulaisille.

Sitten Anne polvistui ja luki rukouksia. Pyöveli pyysi ilmoittamaan, milloin saa iskeäa. Anne antoi jonkun ajan päästä luvan ja asetti päänsä sopivasti. Hoki vain että Kristus ottaisi sielunsa vastaan. Lopulta: Sinun käteesi annan..., mutta tämä jäi kesken.

Merkistä huolimatta pyöveli säästi Annea tietämästä tarkkaa hetkeä. Hän oli ottanut kengät pois ja sukkaisllaan. Näin askeleita ei kuulunut. Kun hämn pyysi avustajalta miekkaa, niin Anne katsoi sinne puolelle (silmät sidttuina) ja pyöveli hiipi salamana toiselle puolelle ja parin ilmassa pyörittämisen jälkeen huitaisi pään irti.

Joidenkin silminnäkijöiden mukaan Annen pään silmät räpyttelivät ja huulet liikkuivat pään lentäessä, mutta olisi ihmeellistä, jos tällaista erottaisi yleisöstä. Tutkimusten mukaan joidenkin teloitettujen aivot toimivat muutaman sekunnin jollain tapaa. Toiset menettävät tajuntansa heti. Tietenkin leuat voivat jatkaa aiottua virkettä refleksinomaisesti. On selvää, että viimeistään pään pudotessa lattialle taju lähtee.

Luin kirjasta The Lady in the Tower selvityksistä, joiden mukaan joidenkin katkaistujen päiden silmät liikkuvat vielä 13 sekunninkin päästä katkaisusta. Edellä oli jo puhe 2-3 sekunnista. Yksi kauhujuttu oli, kun silmät olivat liikuneet päälle osoitetun puheen ja liikkeen suuntaan vielä joipa 20 sekunnin päästä. enintään 25 sekiuntia on kai raja

Kipu on kova ja shokki ilmeistä. Ilmeisesti kipua ei kuitenkaan oikein tajua tai ainakaan pian. Tietenkin aivotoiminta lakkaa, kun veri on poistunut aivoista, mutta se ei käy heti

Katavaa on mainen kunnia. Anne haudattiin kirkon lattian alle, mutta valtio ei ollut kustantanut edes arkkua. Anne haudattiin Towerista löytyneeseen puulaatikkoon, johon mahtui juuri ja juuri päätön ruumis.

Chapuys kerto kirjeessään tultuaan lähettilääksi, että Anne oli urhea kuin leijona (v. 1529). Samaan tapaan hän siis hoiteli teloituksen, vaikka bviimeisten rukousten aikana pelko oli selkeästi havaittavissa. Vankeusaikana Anne pilaili sydämellisesti nauraen keskustelukumppanilleen (Kingston), kuinka hänen kaulansa oli kapea ja siis pyövelillä helppo työ pidelleen niskaansa. Hän myös keksi lisänimen itselleen" queen Anne the Lackhead.