Miksi Suomen hyvätasoinen ammattikoulutus pilattiin?

Tämän pitäisi herättää päättäjät!

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/hatahuuto-ammattikouluista-tyovoima-vaarallisen-kyvytonta/c791834e-9947-4f60-b2f6-e2cba657407b

?
?
____ Kuka ja Ketkä PILASI - Koko Koululaitoksen ja AmmattiKoulutuksen ;

- Sen -PILASI ja TUHOSI - LaitaVasemmiston OpetusMinisteri Lilleri-Lalleri !

- Siinä Teille - TUO - SAASTAINEN - Tuholainen joka Tuhosi Koulutuksen - !

- Se Hallitus Oli - SDP +Vasemmisto +Vihreät ja nykyinen Porno-KEPU - !

!
!

Miksi, oi miksi tuhlataan rahaa sellaisten tyyppien pakkokouluttamiseen, joista ei tule kuin harmia ja lisää kuluja yhteiskunnalle? Se pilasi ammattikoulut lopullisesti.

Olen kirjoittanut aiheesta muihinkin ketjuihin, mutta tuskin tästä haittaakaan on.

Noin 25 vuotta sitten ammattikouluissa annettiin numero jokseenkin jokaisesta kurssista ja kurssit olivat pienehköjä kokonaisuuksia. Arvostelu oli asteikolla 0-5, ja nollan saanut joutui suorittamaan kokeen uudelleen. Jos nollia jäi roikkumaan, meni uusintaan koko lukuvuosi. Joillekin suositeltiin lopettamista ja eräät jouduttiin jopa moninaisista syistä johtuen erottamaan.

Opetussuunnitelma, jolla opetusta ohjattiin ylemmältä taholta, antoi jokseenkin selkeät osaamis/arvostelukriteerit, joilla oppilaiden suoritusta arvioitiin, kuten tietysti myös sen mitä heille opetettiin.

Koska opetus oli jaettu jokseenkin pieniin kurssikokonaisuuksin, kertoi kurssista ja opintokokonaisuudesta saatu numero hyvin oppilaan osaamistason myös ulkopuoliselle, joka todistusta katsoi.

Ammattikouluun oli myös valintakriteerejä. Kaikkia ei suinkaan otettu oppilaiksi, vaan hakijoista otettiin sopivimmat. Tietysti, jos hakijoita jollekin alalle oli vähän, kaikki pääsivät mukaan.

Jossain vaiheessa 2000-luvun tällä puolella yhteiskunnan päättäjät huolestuivat koulupudokkaista ja syrjäytyneistä nuorista. Ajateltiin aivan oikein, että koulutus on keino vähentää syrjäytymistä. Ikävä vain, että syrjäytymistä vähentävät keinot repivät samalla ammattikoulutuksen merkityksen.

Ensin luokkiin täytyi ottaa "henkilökohtaisen opintosuunnitelman" nimellä oppilaita, joilla oli hyvin vähäiset lähtökohdat omaksua ammatillista koulutusta. Tuskin olivat peruskoulussa juuri mitään oppineet, mutta olivat silti "oppimassa" ammattimatikkaa taikka muuta teoriaa, vaikka tuskin osasivat yhteenlaskua.

Tämän myötä koulusta ei erotettu, ei suositeltu lopettamaan, eikä oikeastaan edes jätetty luokallekaan enää. Arvostelu muutettiin siten, että asteikko karsittiin välille 0-3, eikä numeroita annettu joka kurssista enää. Useimmiten tuli vain merkintä "Hyväksytty". Todistukseen tuli sitten numero hyvin laajoista opintokokonaisuuksista, joita oli suoritettu kenties koko ammattikoulun ajan eli kolme vuotta.

Koska arvostelukriteerit olivat muuttuneet myös, ei arvosana kertonut loppujen lopuksi mitään oppilaan osaamisesta. Ykkösen tai kakkosen saivat jokseenkin kaikki. Kolmoseen oli vaikeampi päästä, mutta niin moni kokonaisuuskin suoritettiin vain merkinnällä "hyväksytty", että korkeammat arvosanat menettivät merkityksensä arvosanattomien suoritusten joukossa.

Ammattikoulutus ei voi korjata peruskoulussa oppimatta jääneitä asioita, ainakaan jos oppimisvaje on ilmeinen. Peruskoulutuksen ongelmat eivät korjaannu ammattikoulussa ainakaan arvostelukriteereitä laskemalla. Sillä vain pilataan ammattikoulutus. Tämä oli nähtävissä jo 20 vuotta sitten. Nyt siihen aletaan vähitellen herätä muuallakin. Mitä järkeä on kouluttaa sellaisia "ammattilaisia", jotka osaavat tuskin nimeään työsopimukseen kirjoittaa?

eu liittymisen myötä suomalainen koulutusjärjestelmä oli pakko eurooppalaistaa.

Kuin niisttä tulikin niin ilkeitä sen saatuaan.