LERVO KAIVURI HOMMISA

KASKUA EI OO HEITTÄÄ TÄLLÄ KERTAA, MUTTA TOSI JUTTU OLISI SE OLI SYKSY -91. SATEET TULI SIVULTA JA VEKSLEITÄ EI SAANU ENÄÄ MUUALTA KU TORNION KÄENPESÄN SIVUKONTTORILTA JA SIELTÄKIN VAIN KUN KYYKISTYI OIKEIN.

LERVO LÄHTI KÄSIRAHAKSI ANTAMALLA PÖYTÄPAKASTIMELLAAN JA SAI VAIHTOKAUPOISSA ITSENSÄ HALTIJOILLA VARUSTETUN ÅKERMAN H16 -KAIVURIN, JOKA OLI NÄHNYT ENEMMÄN RAIVOA KU SUOMEN MAATALOUSPOLITIIKKA.

ENSIMMÄINEN TYÖMAA OLI PEIJOLASSA, MISSÄ LERVO SAI URAKAKSI "KEVYEN OJANYLITYKSEN".
KUN KONE SYÖKSI ENSIMMÄISEN KAUHALLISEN MAASTA, SIITÄ RÄJÄHTI VÄLIPUOMIN LETKUT KAIKKI KERRALLA
LERVO NAURO JA HUUS:

"EI TÄÄ KONE OO RIKKI – TÄÄ ON PÄÄTTÄVÄINEN!"

TOISENA PÄIVÄNÄ, LERVO RYÖMITTI KEKKULEISSAAN KONEEN ALAMÄKEEN JA PUDOTTI KAUHAN NAAPURIN TRAKTORIKATOKSEN LÄPI. NAAPURI KYSYI LERVOLTA, MITÄ TAPAHTU.

LERVO: "TÄÄ ON ÅKERMANIN TAPA SANOO, ETTÄ HALUAA TILAA HENGITTÄÄ."

VÄLILLÄ KONETTA KÄYNNISTETTIIN KOSSULLA JA METALLIPUTKELLA.
KAASUVAIJERI KORVATIIN TUULILASINPYYHKIJÄLLÄ. LERVO ISTU PENKISSÄ, JOKA OLI OTETTU VANHASTA LINJA-AUTOSTA.

SILTI SE TEKI TÖITÄ – KAIVO PELTOJA, PASKO PIENTAREITA JA KERRAN KAIVO ITTENSÄ KOKONAAN POHJAVETEEN, JOSTA SE NOSTETTIIN VAIN KOSKA LETKU-LEEVI RUKOILI.

VITOSPÖYDÄSSÄ LERVO KERTOI:

"TÄÄ ON MUN ENSIMMÄNEN KONE, JOKA OLI ENEMMÄN MUN KALTAINEN. RAIVOISA, RASKAS JA AINA VÄHÄN TÄRINÄSSÄ. SE EI KYSY MIHIN, SE KAIVAA – NIIN KU MIESTEN KUULUIS TEHDÄKIN."