Suomen valtion budjetti hajosi yhdessä hetkessä yli 900 miljoonalla lisää

Suomi ottaa takkiin jo uskomattomat 13 200 M€ vuodessa
Räjähdysainehankintoihin lisäbudjettiesityksessä ehdotetaan noin 130 miljoonalla euron tilausvaltuuden kasvatusta.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus antoi keskiviikkona eduskunnalle esityksen vuoden toiseksi lisätalousarvioksi.

Lisäbudjettiesityksessä määrärahatarve kasvaa 757 miljoonaa euroa, ja varsinaisten tulojen vähennys on 187 miljoonaa euroa. Nämä yhdessä lisäävät valtion nettolainanoton tarvetta 944 miljoonalla eurolla. Hallitus arvioi nyt valtion nettolainanotoksi tänä vuonna noin 13,2 miljardia euroa.

Velka-arvio on siis kasvanut edelleen.

Vielä valtiovarainministeriön toukokuun alussa julkistamassa omassa ehdotuksessaan vuoden toiseksi lisäbudjetiksi valtiovarainministeriö arvioi tämän vuoden alijäämäksi noin 13 miljardia euroa.

Nyt lisäbudjettiesityksessä tämän vuoden tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi kokonaisuudessaan nettomääräisesti 187 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 485 miljoonalla eurolla.

Uusi verotuloarvio perustuu pitkälti huhtikuussa julkaistuun valtiovarainministeriön kokonaistaloudelliseen ennusteeseen. Muutoksia selittävät hallituksen mukaan muun muassa ennakoitua alemmat verokertymät sekä heikentyneet ennusteet veropohjien kehityksestä.

Uusia panostuksia sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen
Nyt annetussa lisäbudjettiesityksessä muun muassa ehdotetaan puolustusvoimille 35 miljoonan euron lisärahoitusta kaikkien puolustushaarojen materiaalien kunnossa ja ylläpidon tason nostoon. Lisäksi kykyä vastaanottaa tukea liittolaismailta ehdotetaan vahvistettavan 15 miljoonan euron lisämäärärahalla.

Puolustusmateriaalihankintojen vuoden 2025 tilausvaltuuden enimmäismäärää ehdotetaan myös korotettavaksi noin 130 miljoonalla eurolla käytettäväksi räjähdysainehankintoihin, jotka ajoittuvat vuosille 2025–2037. Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan puolestaan noin 78 miljoonan euron lisäystä laivojen rakentamisen aloituksen viivästymisen aiheuttamiin lisäkustannuksiin.

Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaamiseen liittyvät lisämäärärahat ehdotetaan sisällytettävän Puolustusvoimien Ukrainan tukemiseen liittyvään tilausvaltuuteen, jonka kokonaismäärä nousisi noin 197 miljoonalla eurolla. Korvaavista hankinnoista aiheutuvat menot toteutuvat vuosina 2024–2032.

Lisäbudjettiesityksessä korkomenoarviota on tarkistettu toteutuneiden korkomenojen, lainanoton sekä korkotasokehityksen mukaisesti. Velanhoitomenoja ehdotetaan vähennettävän 197 miljoonalla eurolla.

Toisaalta valtion rahoitusosuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja perusturvasta ehdotetaan yhteensä noin 100 miljoonan euron lisäystä. Tarve aiheutuu työllisyystilanteen heikentymisestä. Lisäksi aiemmin budjetoitujen määrärahojen käyttöajan pidennys ja muut ajoitusmuutokset lisäävät tämän vuoden määrärahatarvetta noin 200 miljoonalla eurolla.

Tekniikka & Talous
Lue myös:
10 miljardia takkiin vuodessa ei riitä enää – Suomi tekee aivan jäätävää velkapommia: Nyt –12 300 000 000 € ja sotamiljardit päälle.