epänormaaliako

Sen kummempaa ei tutustumisen tarvitse olla kuin näkeminen ja kättely lastenhakutilanteessa. Johan se kuuluu aikuisten käytöstapoihinkin.

Epäillyttäväksi asia menee jos tämä estetään, kuten meillä kävi. Ex-mies kieltäytyi ehdottomasti, väitti minua sairaalloisen mustasukkaiseksi hänen onnestaan ja uhkasi viedä asian lastenvalvojalle jos kieltäydyn. Suostuin sitten loukattuna ja syytettynä.

Seuravana aamuna poika soitti ja pyysi päästä pois. Sanoi että isän nainen "kittas kaljaa koko illan ja riiteli isän kanssa." Pojan tahdolle ei exäkään voinut mitään, tytärkin halusi kotiin mieluimmin.

Kotona sitten kertoivat isän hellusta kaikenlaisia juttuja joita en aio tässä luetella koska ovat ala-arvoista. Joskus lapset vain tietävät aikuisia paremmin mikä on oikein, mikä väärin ja tekevät ratkaisunsa itse. Kuten tässäkin tapauksessa ilman että minä olisin ollut exän kuvailema sairaalloisen mustis jne....

ja kavereita ollaan mutta onhan niitä erimielisyyksiäkin. esim jatkuva puhelin häiriköinti jne. mutta aina ollaan sovittu asiat ja ihan helluni ja sen exän pojan takia. mutta olen minä sen helluni exän kanssa ollut kaupungilla ja kahvilla siiderillä jne. ihan hyvin on mennyt ja jouluna se tuli leipomaan pojan kanssa pipareita. Eikä se minusta mitään outoa ole. lapsen kannaltahan se parasta on että tullaan toimeen.
ja minä tein heti lapsen äidille selväksi että minä en mitään äitiä leiki enkä yritä viedä hänen paikkaansa mutta pojasta tykkään kamalasti ja hän minusta. ja meillä on oma kuri ja heillä omansa.

eikä mitään ongelmia ole tullut, tuntuu vain että minä opetan lapselle uusia asioita koska äiti haluaa vain lelliä poikaa koska asuu meillä kaksi viikkoa ja äidillään kaksi viikkoa. Mutta me olemme onnellisia näin eikä mustasukkasuutta ole kummallakaan tai kellään!

suostua tapaamiseen,jos eivät sitä halua. Ja en usko,että kovin moni "leikkii" toisen lapselle äitiä. On vaan lapselle "kaveri" hänen ollessaan isällään. Minulla ainakin on omakin lapsi ja ei ole tarvetta leikkiä äitiä toisten lapsille...tietenkin niitäkin löytyy,jotka niin tekevät.

Ja kokemuksesta voin kertoa,että mieheni exä halusi tavata mut ja ajattelin,että ok lähden mukaan kun mieheni seuraavan kerran menee lastansa tapaamaan ja täytyy sanoa,että iso virhe.

En tiedä sinusta,mutte mieheni exästä tuli vain enemmän katkera ja nyt hankaloittaa tapaamisia jne...sillä varjolla,että kun minä en tykkää pojasta ja olen estänyt isää tapaamasta poikaansa...huh huh. Aikuista ihmistä ei estä nyxät kuin muutkaan.

Exän,sekä hänen äitinsä kuullen sanoin,ettei minulla ole poikaa vastaan mitään ja miksi olisi...koko elämäni olen ollut lasten kanssa tekemisissä(nyt mieheni kanssa yhteinen lapsi) ja nyt sitten inhoaisin yhtä pientä viatonta lasta vain sen takia,että mieheni on sen "tehnyt" viisi vuotta ennen meidän seurustelusuhteen alkua. Ja en ole sen nätimpi tai rumempi kuin exä, tosin ammatin olen itselleni lukenut(hän ei ole),mutta en usko,että se tekee minusta parempaa ihmistä kuin hän.

Nyt on suuttunut siitä,että alkoi puhumaan elatuksista minun kuullen ja sanoin vaan,että ei niitä kannata alkaa kauheasti nostelemään (tietenkin vähintään minimit pitää maksaa),koska tiesin,ettei ne nouse. Nyt sitten on loukkaantunut kun olen elatuksista puhunut!!! Jos ei kestä kuulla vastausta niin parempi olla hiljaa. Ja en todellakaan tapellut, vaan asiallisesti kerroin mitä tiesin ja saman on varmasti kuullut soskustakin.Jäljeenpäin ajateltuna olisi pitänyt olla hiljaa(tyhmä minä),mutta miksi haluaa "tutustua" nyxään,jos sitten pitää istua kylässä hiljaa??? Exä kuitenkin koko ajan puhui kaikesta mikä liittyy lapseen(tapaamiset,elatus jne...).

Kuten sanoin,en tiedä sinusta,mutta jos olet aikuinen(henkisesti),etkä katkera niin miksei...lapsen kannalta parasta olisi,että kaikki tulevat toimeen keskenään. Harvoin onnistuu...

Omasta kokemuksesta vaan sanon,että en ehkä suosittele ja toisaalta sinä et voi estää lasta käymästä isällään/tapaamasta isäänsä,vaikka nyxä ei haluakaan sinuun tutustua.

Mieti tarkoin haluatko sittenkään tavata...

..mitenkään epänormaalia. Me ollaan ex:n uuden kanssa ihan hyvissä väleissä ja on paljonkin asioita joista joudumme keskustelemaan, kun lapset on 50/50 kummankin luona. Miehellä kun muisti on niin lyhyt, eikä asioita kirjoita ylös niin unohtaa sitten, joten olen oppinut, että tärkeissä asioissa (esim. jos lapsella lääkekuuri tai esim. vaateasioissa) soitan suoraan ex:n vaimolle ja jutellaan sitten muutakin yleistä.
Bestiksiä ei kuitenkaan olla, enkä ehkä siiderille lähtis, mutta kahvilla ollaan käyty.

Alussa ei minunkaan ex halunnut, että uuden kanssa olisin tekemisissä (pelkäsi kuulemma, että kerron kaikki negatiiviset asiat hänestä:), mutta aikaa myöten huomasi sen olevan parempi, kun voi asioita sopia myös puolison kanssa.

Että näin meillä!!

.... mitään ÄITIÄ LEIKI !!!
Itselläni oli alkuaikoina se tilanne ,että lasten äiti itse oli sanonut lapsille että; "isin XXXXX (nimeäni en laita) on teille sitten toinen äiti aina kun olette isillä"

Minä kohteliaasti ja tiukasti ilmoitin lasten äidille että olen omani kasvattanut kiitos vaan ja en KOSKAAN tule olemaan mikään äiti tai vara-äiti näille lapsille!

Siitä se riemu repesi ja mieheni exä on kaikkensa tehnyt uhkailua,valehtelua(kaikille jotka jaksavat kuunnella sekä viranomaisille) ja häiriköintiä myöden että saisi minut pois tästä kuviosta.

Itse olen sitä mieltä ettei exän ja uuden tarvitse olla mitään ystäviä mutta toimeen olisi jo lasten takia hyvä tulla,tämä vain ainakin minun kohdallani (ja monen ,monen muun) täyttä utopiaa!